Mateus 8
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui ipot'apyk i ra'yn yity'ok totepyi topotmu'eria sem wywo.
1 Jesu oyaw wanane re nan ana veya’amaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’ufunun bairi hin.
2 Mi'i turan wẽtup ok Iesui owa kape tut hepihi pihi rakat. Mi'i ti tuwepỹ'ãtutuk Iesui mõtypot hamo to'e hamo — Uhyt atiky'esat kahato uimoehãite epiat hap e Iesui pe.
2 Naatu orot ta biyan kokom ani’anin na Jesu nanamaim sun yowen eo, “Regah inakokok na’at basit biyou iniwa’an nigewasin.”
3 Mi'i hawyi tuweponug hepihi pihi rakat piit ete hawyi — Ta'i atiky'esat kahato ehãite hap e. Pyno woromoehãite ra'yn mehĩ e hawyi meremo hepihi pihi tuwetyk yne ra'yn tokã'ã meremo ra'yn.
3 Jesu uman ru’atayan orot biyan butubun eo, “Ayu akokok, biya igewasin.” Mar ta’imonamo orot biyan kokom etei hihururuw hire orot biyan igewasin.
4 Mi'i hawyi Iesui to'e tomimoehãite pe — Ereto ro pa'i ko'i kape hawyi etimoherep to i'atuepe emoehãite epihi pihi mokã'ã hap e. Yt ehenoi henoi tei'o mu'ap upiaria pe emoehãite hap uhepiat ma'ato ereto hãpyk o pa'i ko'i kape hawyi — Pywo i'atu'e hawyi waku etum ehũ i'atumi'u wo are aikotã sa'awy'i aha'ase'i Musei aimu'e hap ewy e. Mi'i hap kaipyi ti aru yne itotiaria ikuap pywuat uhepiat emoehãite hap e.
4 Naatu Jesu orot iu, “Men orot babin ta ana tur inaowenamih, baise mutufor kwen firis biya enutitiy naatu Moses ana obaiyunen tur eo na’atube, sibor inayai sabuw etei matahimaim hina’itin o biya igewasin.”
5 Mi'i hawyi Iesui teke tawa Kawana'ũ me i ra'yn.
5 Nati ana veya’amaim Jesu na Capernaum titit, basit Roman baiyowayan hai orot ukwarin na baibais isan Jesu ifefeyan.
6 Mi'i turan put'ok'e surara akag sese tapy'yia Humanu ywania. Mi'i hawyi to'e Iesui pe — Uipowyro o uhyt e katupono uhemiit sese i'ahu kahato toĩne'en e. Mio ra'yn topyhu'at kahato te'yni pe ui'yat pe e. Yt naku i sakpo tuete Mehĩ e. Uhemiit uiwy ho'opot kahato Uhyt e. Ta'i yt tuwemokup kuap i ra'yn Uhyt e. Mi'i pote ti imoehãite hap atiky'esat kahato ekaipyi Mehĩ e.
6 “Regah, ayu au bowayan orot ta i sawow, an uman himorob, baremaim inu’in, misir isan men karam, biyan ebababan kwanekwan.”
7 Mi'i hawyi — Pyno areto eupi hawyi atimoehãite emiit itote e Iesui surara akag me. Mi'i hawyi surara akag to'e Iesui pe
7 Basit Jesu eo, “Boro anan a orot aniyawas.”
8 — Yt naku i ereto ui'yat kape Uhyt kat pote uiat uhewaku hap yt put'ok'e i ui'yat piat ereke hamo Uhyt e. Waku po'og meiũpepyi yn etimoehãite uhemiit ehay wo e.
8 Baiyowayan orot ukwarin Jesu iya’afut eo, “Regah ayu men orot gewasu boro inan au bar wanawanan inarun, baise turawat kuo au bowayan orot eyawas.
9 Katupono uito areĩne'en surara'in sem po'oro hat e. Ta'i uiat uhemiit sem kahato tukupte'en e. Ta'i i'ewyte ui'akag ko'i tukupte'en morekuaria ko'i e. Atunug kuap kahato i'atumiky'esat wy e. I'ewyte atipo'oro kuap kahato mesuwarotiaria uhemiit'in sem e. Ta'i surara'in me are'e — Eweiwat ro kuepuo are pote meremo tuwat kuepuo ui'e hap ewy e. I'ewyte irania'in me are'e pote — Eweĩ'ẽ ro meikowo uhowawi are pote meremo tõ'ẽ uhowawi uhepiat ta'atupo'oro hap ok tã e. I'ewyte ti uhemiit'in sese ui'yat piat pe are pote — Etunug no mi'i tã ui'e pote ta'atunug na'yn meremo uhepiat topo'oro hap ok tã e. Mi'i hap ewy En meiũpepyi ehay wo — Ehãite ro ere ui'yat piat uhemiit i'ahu kahato rakat pe pote taren meremo ihãite ra'yn itote e'e hap ewy ehay po'oro hap ok tã e mekewat Humanu ywania esurara akag Iesui pe.
9 Anayabin ayu i roubabaruwen ana fair biyau’umaim ema’am, naatu baiyowayah etei ayu bab’umaim tema’am, imih baiyowayan orot ta isan anao, ‘Ni’imaim kwen,’ i boro nan, naatu orot ta isan anao, ‘Iti imaim kuna,’ i boro nan, naatu au bowayan orot ta isan anao, iti kusinaf, i boro nasinaf, imih turawat kuo au orot boro nayawas.”
10 Mi'i to'e hawyi Iesui tikuap surara akag koro ehay hawyi tuwanẽtup kahato ihay kape hawyi toikuap kahato tomohey hap e. Mi'i hawyi tuwemorem hawyi to'e toupiaria pe — Uhyt'i'in mana'in e aito ti Iuteuria aito ma'ato mesuwat meiũwat surara akag wẽtup ywania toĩne'en e. Eiperia uimohey ma'ato mesuwat Humanu ywania po'og po'og ti uimohey hat toĩne'en ai'ywania Isareu ywania kai e. Mi'i ti yt ai'ywania hin i wen e Humanu ywania ti mi'i wen ma'ato mi'i pytkai ti po'og uimohey ai'ywania kai e.
10 Jesu iti tur nonowar ifofofor men kafaita, naatu sabuw hi’ufunun bairi hinan tatabir isah eo, “Anababatun a tur ao’owen, Israel wanawanan men kafa’imo orot ta ana baitumatum gagamin iti na’atube bitumatum atita’urimih.
11 Mi'i pote eiwe'eg wo o ui'ywania uimohey hap wywo are katupono yt uimohey i ehepiat pote meiũran ti aru irania'in ywania mimohey kahato wo arepyhu'at mesuwe e. Pywo pe ti rat meiũran aru karãpe Tupana toĩne'en Wuat'i Porekuat no mi'i hap kape tõ'ẽ tõ'ẽ kahato irania'in ywania aikope pyi aikope pyi e. Mi'i hawyi ti aru mi'iria te'era'apyk aikope Tupana toĩne'en Morekuat eyparakai kawiano aikope ienuk hap tote e. Aikope aha'ase'i koro Aparãu apyk hap kawiano aikope aha'ase'i pot Isaki apyk hap kawiano aikope ai'ywania 12 ywania aha'ase'i Iako apyk hap kawiano ra'yn te'era'apyk wẽtup ywania uimohey rakaria e. Ta'i eiwe'eg wo o katupono ui'ywania eipe pytkai yt uimohey haria i kahato eipe pote e.
11 A tur ao’owen, sabuw moumurih boro veya yeninane naatu veya ra’iyinane hinan mar ana aiwobomaim hina run, gem sisibinamaim hai efan hinabow Abraham, Isaac, naatu Jacob bairi hiniyasisir.
12 Mi'i pote ewe'eg wo o ui'ywania e katupono yt uimohey i haria wo eweikupte'en Tupana mipun ko'i ewywuaria eweikupte'en aru aikope i'ypyryp sese hap tote aikope kak'ewei'e kak'ewei'e hap tote aikope kyry'et kyry'et'ewei'e haty pono hap tote eipugha eipe uimohey sese hap pun haria eipe hawyi e. Ma'ato meiũwat surara ywania ewywuaria tukupte'en kahato aru atipy pe uimohey sese haria wo tukupte'en mote wẽtup ywania pytkai e. Mi'i pote ewe'eg wo o ui'ywania e Iesui.
12 Baise sabuw iyab mar ana aiwobomaim hitarur i boro maramaim hinabow hinarauw hinare gugumin wanawanan hinarun. Nati’imaim hinama hinarerey wah hinanib kakikak hiniwa’an.”
13 Mi'i hawyi Iesui to'e i mekewat Humanu ywania surara akag me — Mehĩ e uimohey kahato hat en e. Pyno mio waku kahato era'aipok i ro e'yat kape katupono emiit i'ahu rakat ihãite i ra'yn topyhu'at mio ra'yn epiat uimohey hap ewy mehĩ e. Mio tã e hawyi toto surara akag to'yat kape hawyi toipuẽti itote temiit waku kahato ra'yn ihãite kahato ra'yn kat e Iesui yianmete tepiat hap ewy kahato ra'yn temiit toipuẽti to'yat pe.
13 Imaibo Jesu baiyowayan orot ukwarin iu, “Aubar kwen, naatu abisa kubitumatum i boro namatar.” Naatu nati ana veya’amaim akir wairafin bar sawow inu’in yawas.
14 Irokirẽ Iesui toto topotmu'e Peteru yat kape. Itote Iesui tipuẽti Peteru sakitu i'ahu kahato te'yni pe ipiit sakup kahato.
14 Naatu Jesu na Peter ana bar titit, Peter rawan babin sawow biyan fora’ab inu’in itin.
15 Mi'i hawyi toto ra'yn Peteru sakitu kape hawyi tuweponug hakitu po ete hawyi meremo i'ahu hap ipiit sakup hap tokosap ta'yn. Mi'i hawyi ipoĩ'ãm na'yn ipotpap ta'yn i'atumi'u nug hap ete.
15 Basit Jesu babin uman baib ana veya’amaim, ana sawow i en misir bay bogaigiwas.
16 Mekewat ewãtym muo ta'atueropo'ok kahato i'ahu rakaria ahiag ipiit piat rakaria Iesui kape. Mi'i hawyi mi'iria kaipyi toi'atusopo kahato ra'yn ahiagnia wẽtup yn tehay wo i'ewyte toi'atumoehãite ra'yn i'ahu rakaria torania ra'yn.
16 Birabirab sabuw wagabur kouh hiyen hima’am hibow hina Jesu biyan hitit, naatu awanawat eaf eo wagabur hibihir hititit, naatu sabuw afa hisawow hibow hinan auman etei iyawasih.
17 Mi'i hawyi toi'atumoehãite kahato itotiaria aikotã sa'awy'iwuat Tupana ehay moherep hat Isaia to'e hap ewy — Ai'ahu hap ti aru toimoehãinte topiit ahyk hap mo e. Aipo kĩ'ã hap aipy kĩ'ã hap toimog yne yne ra'yn e. Ahaty'i haty'i hap totioto yne aru pya aikai e sa'awy'i Isaia miwan 53.4 pe e hap ewy.
17 Sawar iti himamatar i dinab orot Isaiah eo kikirum na iturobe,
18 Mi'i tã Iesui ti'atumoehãite kahato pote tõ'ẽ tõ'ẽ kahato miit'in po'og po'og Iesui emig hamo. Mi'i pote meremo to'e topotmu'eria pe — To'iro meremo ihyemyi'a sakpo uhekatuwyria katupono ui'akit kuap ne'i i'ahu rakaria. I'atumoehãite hap ta'atuky'esat kahato pote uhemig neran haria i'ahu kahato rakaria sem ui'akit irane e.
18 Sabuw rou’ay gagamin maiyow hiruru’ay Jesu itih, basit ana bai’ufununayah iuwih eo, “Kwabobuna tarabon harew kukuf rewan rounane.”
19 Mi'i hawyi meremo tuwehyt'ok yara piat turan put'ok'e yẽpeke wẽtup ok miit Musei e hap miwan kuap kahato hat. Mi'i hawyi tuwẽpowat Iesui kape — Wo'omu'e hat e uipap kahato eupi emiit no e. Areto teran aikopuo aikopuo ewyry hap upi e Iesui pe.
19 Naatu ofafar bai’obaiyenayan orot ta na Jesu isan eo, “Bai’obaiyenayan, ayu o menamaim kwenan ayu boro imaim airit tanan.”
20 Ma'ato Iesui tiwesat — Pyno ereto teran uhupi pote waku ma'ato sa'awy'i erewanẽtup kahato katupono yt kat hin i ti ui'yat mesuwarotiat toĩne'en e. Ereto uhupi pote yt kat i i getap sese ewano ewyry hap tote pãi e. Ta'i awahuru ko'i ti te'eroket ta'atuka'a puo i'ewyte weitaria te'eroket ta'atusok pe ma'ato uiat yt kat i ui'yat uiket hap sese pãi e. Miit'in Eyke'et Uito wen ma'ato yt i'yat rakat ewy i areĩne'en mesuwe uhewyry miit'in mu'e hamo turan e Iesui — Areĩne'en neran emiit no e hat pe.
20 Jesu iya’afut eo, “Sigarafor i hai batar tema’am, naatu mamu hai batar tema’am imaim ti’inu’in, baise Orot Natun inure in biyan tubaiwa’an isan aurin efan en.”
21 Mi'i turan wẽtup ok ipotmu'e to'e Iesui pe — Pywo ti rat areto teran eupi Uika'iwat e ma'ato ui'ywot yatype te areĩne'en neran. Ui'ywot iku'uro hawyi isyp hawyi areto teran eupi e Iesui pe.
21 Bai’ufununayah orot tabo na Jesu isan eo, “Regah karam wan itihamiyu atan tamai momorob atayai’ibo atan ati’uf nuni airit tanan?”
22 Ma'ato Iesui tiwesat — To'iro uhupi uipotmu'e wo e katupono tukupte'en nat yt Tupana yt mohey i haria itote e'ywot syp hanuaria uhyt e. Ereto uhupi e Iesui tope.
22 Baise Jesu iya’afut eo, “Ayu kwi’ufnunu tan, iyab himomorob taiyuwih boro hinaya’ih.”
23 Mi'i hawyi ipotmu'eria te'eruwehyt'ok ta'yn yara pe Iesui upi hawyi tuwat ra'yn ihyemyi'a wato sakpo.
23 Naatu Jesu wa isra’at ana bai’ufununayah hiyen bairi hiboy hirabon.
24 Tuwat turan wasere wato tut. Mi'i hawyi ihywẽ'okmoĩ okmoĩ wato'in kahato hap yara pe teke teke kahato ma'ato mi'i pytkai Iesui toket ne'i yara pe.
24 Naniyan meyemeye yabat gagamin misir wan kikiy yen wa iwanasum. Baise Jesu wa uranane nuhin bur inu’in ufu’ufut.
25 Mi'i pote ipotmu'eria tokoka'at ihymut hamo — Uhyt wata'apy'at hamuat ra'yn Uhyt i'atu'e haty wo. Erehymut ro uruehakyera'at ro En i'atu'e haty wo katupono watopap hamuat Uhyt i'atu'e.
25 Bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, iniyawasi, wa iu’unun kafa’imo tana morob.”
26 Mi'i hawyi Iesui tuwehymut hawyi — Kat poteĩ eweiken'ẽ e Iesui. Yt uimohey i te apo eipe e. Mio tã e hawyi ipoĩ'ãm na'yn hawyi to'e haty wo ywytu uato pe — Wãi ne epo'inik to y'y epo'inik to ywytu e hawyi meremo y'y ihy nik ra'yn.
26 Jesu iyafutih eo, “Kwa aisim kwabirubir? A not men nakabom, ayu kwanitutumu boro men kwanamorobomih.” Imaibo misir kwarar yabat kotar eotanih mar ta’imon nuwarob eafuw.
27 Mi'i hawyi mehit'i'atu'e kahato Iesui minug kape ipotmu'eria. Mi'i hawyi hemiit'in te'eruwanẽtup kahato hawyi — Kat kawiat kahu meiũ Miit i'atu'e to'ope Iesui piat. — Uweĩ meiũ Miit katuponoĩ ywytu y'y toimoperup'i kuap kahato tomiky'esat ewy i'atu'e to'ope.
27 Ana bai’ufununayah hifofor hio, “Iti orot i abi orot? Karam yabat naatu kotar boro fanan hinab hinanutanub.”
28 Iesui timoperup'i ywytu uato hawyi meremo put'ok'i'atu'e mekewat ihyemyi'a koro sakpo mekewat tawa Karata e hap tote wo'osyp hap wã tote. Tuwẽtem yara pyi hawyi mi'i tote ahiag emiit tut Iesui ewa kape wẽtup ok towy wywo mekewat mũ'ẽ ka'a kaipyi tõ'ẽ ipy'ahak kahato rakaria. Itotiaria tawa Karata piaria gupte'en haria te'eroken'ẽ kahato meimuẽ wuat ahiagnia pupi hewyry rakaria pupi. Mi'i pote yt karãpe i tuwat mekewat wo'osyp hap kapiat mu'ap upi.
28 Naatu hirabon hina harew kukuf rewan rounane tafaram wabin Gadara hititit ana veya, orot rou’ab marasika wagabur kouh hito hirun rah yanamaim hima’ama hitit, hai itinin i birubir naatu nati efanamaim men yait ta reremoramih, anayabin hibirubir orot rou’ab isah. Baise Jesu nati’imaim titit ana veya, hairi hina Jesu biyan hitit.
29 Ma'ato Iesui put'ok'e itote hawyi meimuẽwat ahiagnia ko'i te'eroken'ẽ kahato Iesui pupi. Mi'i haype to'okak'i kahato haype ta'atuemiit wẽ pyi kak'i'atu'e — Kat hamo eriot uruewawi Tupana Sa'yru i'atu'e. Yt put'ok'e i te ti uruepiat ho'opot hamuat uru'apiheg hap e'at yt put'ok'e i te i'atu'e meiẽwat miit wẽ pyi.
29 Hiwow hio, “God Natun, aki isai mi’itube inasinafumih kunan? Aki baimakiy initi’imih, bo aki ai baimakiy ana veya binatit.”
30 I'ewyte itote tukupte'en hamaut asuwai ko'i sem te'erenuk hap tote.
30 Naatu nati’imaim for i men ef yok hima hi’u’ufar.
31 Mi'i pote mi'i ko'i ahiagnia hẽtup kahato Iesui pe — Yt naku i i'atu'e uruhep ta'yn ti meiũwat miit pyi mi'i pote ti urutuwehyt'ok teran meimuẽwat hamaut asuwai ko'i pe ra'yn i'atu'e.
31 Imih wagabur Jesu hifefeyan hio, “Aki inanuni ana titit akokok iniyuni anan for wanawanah ana run.”
32 Mi'i pote Iesui to'e — Eweiwat ro pyno meremo e pote meremo tuwenõ'ẽ hawyi tuwehyt'ok hamaut asuwai ko'i pe. Mi'i pote hamaut asuwai ko'i i'atueso'ok kahato ra'yn ahiagnia wehyt'ok hawyi. Mi'i pote hewo hewo ihyemyi'a wato pe yity'ok pyi hawyi ikohyeput'i ikohyeput'i hawyi te'ereãpyhyka ãpyhyka y'y pe hawyi topap yne hamaut asuwai ko'i mekewat ihyemyi'a koro y'y wato pe.
32 Jesu eo, “Kwatit kwan.” Hirouwatait hinunuw hin for wanawanah hirun, for himisir fan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire hi’aa tomatom himorob.
33 Mi'i pote hamaut asuwai apykok haria ikohyeput ra'yn tawa kape ta'atuhenoi yne mi'i tã hap ko'i tawa piaria pe aikotã Iesui ti'atusopo yne ahiagnia hap ko'i ta'atuhenoi. Aikotã ahiagnia ti'atumoma ra'yn hamaut asuwai ko'i yne hap ta'atuhenoi kahato yne tawa piaria pe.
33 Orot nati for hima’uten hima’am himisir hibihir hin bar merar hitit, abisa’awat himamatar hai tur hi’owen naatu orot rou’ab isah abisa mamatar auman hai tur hi’owen.
34 Mi'i hawyi itotiaria tuwat ra'yn te'eraha'at hamo. Mi'i hawyi mi'iria te'ero'e haty wo Iesui pe — Mehĩ ereto ro meiũpepyi wẽtup tawa kape Uhyt Mimi ta'atuhẽtup haty wo te'eroken'ẽ haype. Yt ta'atuky'esat i Iesui pote toto ra'yn itote pyi are uito Mateu mesuwe uimiwan me.
34 Imaibo sabuw nati bar merar hima’am etei hitit hina Jesu bairi hitar naatu hi’i’itin ana veya hifefeyan hiu hai tafaram ihamiy tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.