Lucas 5
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi wẽtup e'at pe Iesui yi Kenesare hyemyi'a hyẽpeke toĩne'en. Mi'i tote te'eruwa'atunug kahato miit'in typy'i rakaria Iesui ewawi Tupana ehay kapiat wanẽtup hanuaria.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Itote turan typy e'yara yẽpe piat ko'i pe Iesui ta'akasa pira pytyk haria kape. Ma'ato ika'iwaria yt uwe i yara ko'i pe katupono te'eruwesuki wato koho hamo tuwenõ'ẽ ta'atue'yara pyi ihyemyi'a hyẽpeke kape pira pytyk haria.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Mi'i hawyi typy'i kahato tomimu'eria pote Iesui teke ra'yn wẽtup yara pe hawyi to'e yara ka'iwat Simãu Peteru pe — Mehĩ atipuru porap e'yara katupono mi'i totepyi ati'atumu'e teran miit'in sem ihyemyi'a hyẽpeke piaria hamo e Iesui Simãu me. Mi'i hawyi Iesui e hap ewy meremo Simãu tunug. Mi'i hawyi Iesui ta'apyk yara pe hawyi toi'atumu'e ra'yn miit'in mekewat yẽpeketotiaria yara pyi.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 Mi'i hawyi tehay kahu ra'yn hawyi to'e ra'yn Simãu me — Ereto i ro ihy pya kape e. Mi'i totepyi ewyria'in wywo waku eweipytyk pira ko'i waku ewetopag ehesuki y'y pe pira pytyk hamo e.
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Ma'ato Simãu to'e — Uruka'iwat e uruikat kahato ra'yn ka'ap mo pira suki wato wo wen ma'ato rat yt kat i hin i pira uruipytyk yt wẽtup i uruipytyk uruesuki wo e. Ma'ato etiky'esat pote urutunug neran e'e hap ewy mi'i hawyi waku e'e hap ewy urutopag uruesuki y'y pe Mehĩ e Iesui pe.
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Mi'i hawyi ta'atupag y'y pe ta'atuesuki wato hawyi ipyt'at kahato ra'yn pira wo. Mi'i hawyi pira sem ko'i tihiot i'atuesuki wato.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Mi'i pote ta'atukaykay ra'yn ta'atuwyria'in wẽtup yara piaria ta'atupowyro hamo. Mi'i hawyi ta'atuhytmoi ta'atue'yara ko'i pe pira sem hawyi porap te'era'apy'at pira i'atu kahato pote.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Mi'i hawyi Simãu Peteru ta'akasa Iesui minug wakuat kapiat hawyi toikuap ta'yn Iesui minug yt uwe i minug kuap hap ok tã hawyi tuwepỹ'ãtutuk Iesui eowa kape to'e hamo — Mehĩ e ereto o pya kahato uikai kat pote yt nakuat i kahato rakat uito e tuwenoi ra'yn Iesui pe. — Ta'i uiat uhewaku hap ti yt put'ok'e hin i emiit no areĩne'en hamo e. Mesup worokuap En wuat'i nug kuap hat ereĩne'en hap e. Mi'i pote Wuat'i Ka'iwat no ereĩne'en e. Mi'i pote aremõti uiminug sa'ag ko'i ete e. Mi'i pote yt naku i areĩne'en emiit no e Peteru Iesui pe.
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 Mi'i hawyi Simãu tuwanẽtup kahato pira sem kape i'ewyte yne iwywuat wat haria yara piaria te'eruwanẽtup kahato i'atu kahato pira ta'atupytyk pote.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 I'ewyte Simãu ekatuwyria seseria he'yara piaria ipowyro haria mehĩ Tiaku mehĩ Iuwãu mekewat uhyt Sepeteu sa'yru'in te'eruwanẽtup kahato wy pira pytyk kahato hap kape. I'ewyte Simãu teha'at kahato hawyi Iesui to'e — Yt erewanẽtup tei'o po'og mi'i hap kape Simãu e katupono wyti aru mesuwat hawyi miit'in atupytyk Tupana wanuat hamo ra'yn ereĩne'en ni aru aikotã mesuwat pira pytyk suki wuat hap ewy e.
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Mi'i hawyi te'eruwehik ta'yn ihyemyi'a hyẽpeke hawyi ta'atu'atoiat ta'atupotpap hap pira pytyk hap Iesui upiat tuwat hamo.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Iesui toĩn'en wẽtup tawa pe turan tut ra'yn wẽtup ok miit hepihi pihi kahato rakat Iesui ewawi. Ipe ete hepihi yn yne ipiit ete. Mi'i ti tuwewahik yi tote porog me Iesui yatype hẽtup hamo — Mehĩ e uimoehãite teran mote atiky'esat kahato uimowaku hap.
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Mi'i hawyi Iesui tuweponug ipiit pe hawyi to'e — Ta'i woromoehãite teran uhyt e. Mio tã e hawyi meremo ipe pakup we toĩne'en. Yt wẽtup hepihi pihi i toĩne'en ipiit ete tokã'ã ra'yn hepihi pihi hap ko'i.
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Ipiit waku hawyi Iesui haty wo ra'yn to'e tope — Uhyt yt ehenoi tei'o irania'in me uhepiat emoehãite hap mesup ma'ato ereto ro meremo pa'i kape epiit kahu hap etiat moherep hamo aheko ewy e. I'ewyte etum no pa'i pe Tupana piat emoehãite hap sa'up aikotã sa'awy'iwuat Musei aimu'e hap ewywuat e. Mi'i etunug hawyi pa'iria tikuap ta'yn epe moehãite hap e.
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Mi'i hawyi irania'in po'og ikuap Iesui etiat hawyi tõ'ẽ tõ'ẽ miit'in typy'i kahato Iesui ehay kapiat te'eruwanẽtup hamo. I'ewyte i'ahu rakaria ko'i tõ'ẽ ta'atumoehãite Iesui piat kat hamo.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Mi'i pote Iesui toto tuereto yt uwe i miit hap kape Tupana wywuat tehay hamo.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Wẽtup e'at pe Iesui piat miit'in atumu'e hap tote tukupte'en nagnia ehay enoi haria i'ewyte miwan enoi haria apyk puo tukupte'en yi Karireia kaipywiaria yi Iuteu kaipywiaria tawa wato Ierusarẽi kaipywiaria tõ'ẽ mi'iria Iesui mienoi kuap hamo. Mekewat e'at pe toĩ kahato Iesui kai Tupana esaika hap i'ahu rakaria moehãite hamo.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Mi'i turan tõ'ẽ ihainia'in ko'i wẽtup ok yt ipoĩ'ãm kuap i rakat yni pe aria'yp ete he'yni pe ta'atuerut Iesui ewawi. Mi'i tote miit sem kahato puo ta'atuerokosap i'ahu rakat Iesui kape.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Ma'ato yt aikopuo kuap i ta'atuerokosap Iesui kape. Mi'i hawyi miit'in tok puo yt ta'atuereke kuap i pote te'era'am na'yn getap ok tote hawyi ta'atu'oghot ra'yn mare itote ywaiti Iesui apy tote. Mi'i hawuo ta'atumo'apyk Iesui yatype yt hewyry kuap i rakat. Miit'in tok puo Iesui ywytpe ta'atumo'apyk.
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 Mi'i hawyi Iesui tikuap ta'yn i'atuepiat tomohey hap hawyi to'e yt ipoĩ'ãm kuap i rakat pe — Uiwy e koitywy o waure wo ra'yn eminug sa'ag ko'i kai areĩne'en e.
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Mi'i hawyi itotiaria nagnia ehay enoi haria i'ewyte miwan enoi haria te'ero'e te'eruwanẽtup hawe — Heiẽ yt naku i Iesui ihay sa'ag kahato Tupana ete i'atu'e katupono Tupana yn ni iwaure kuap aiminug yt naku i hap ko'i i'atu'e.
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Ma'ato i'atuwanẽtup hap ko'i Iesui tikuap yne ra'yn tuwanẽtup hawe. Mi'i pote to'e wanẽtup haria pe — Kat pote mio tã ewei'e eiwanẽtup hawe e.
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Ta'i — Waure wo ra'yn ni eminug sa'ag ko'i kai areĩne'en mesup are'e ra'yn mesuwat miit pe e. Yt niatpo hin i — Waure wo are'e miit'in me e. Ma'ato po'og niatpo wato'e yt hewyry kuap i rakat pe — Epoĩ'ãm no hawyi ewyry ro wato'e niatpo kahato e.
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Mi'i pote pono atimoherep ehepe uhesaika hap miit'in mi'aparap ko'i moweityk hamo e. Ta'i Uito ti Miit'in Eyke'et mi'i pote ti uhesaika hap put'ok'e wuat'i miit'in minug yt naku i hap ko'i moma hamuat e. Mi'i uhesaika hap moherep hamuat mesup uhehay wo atimoehãite meiũwat yt hewyry kuap i rakat yne ehehamo e. Mi'i hawyi eweikuap ta'yn uhehay wuat atihep kuap wy eiminug sa'ag ko'i hap e itotiaria pe. Mi'i hawyi to'e yt ipoĩ'ãm kuap i rakat pe — Epoĩ'ãm no mehĩ hawyi eti'okpo'i ro e'yni hawyi ereto ro e'yat kape e.
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Mio tã e hawyi meremo sa'awy'iwuat i'ahu rakat ipoĩ'ãm hawyi toi'okpo'i te'yni hawyi toto ra'yn to'yat kape tuwehum kahato Tupana kape toto turan.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Itotiaria te'eruwanẽtup Iesui minug etiat hawyi te'eruwehum kahato Tupana kape ma'ato te'eroken'ẽ hap wywo te'ero'e — Iesui yt uwe i ewy i'atu'e. Aikotã pyno tutunug wakuap mi'i hap ewy i'atu'e. Meiũwat ewywuat yt miit'in minug kuap ewy hin i i'atu'e. Yt karãpe i mi'i ewywuat kape wata'akasa meikotã nug hap kape i'atu'e to'ope. Mi'i pote te'eroken'ẽ kahato Iesui pupi.
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Mi'i hawyi toto i ra'yn Iesui mekewat tomimoehãite yat pyi hawyi mu'ap upi teha'at kahato wẽtup miit kape. Ta'akasa wẽtup ok yt uwe miky'esat i rakat kat pote mu'ap pyhyp hano toĩne'en surara'in wanĩkaptia powyro rakat pote. Morekuaria wanĩkaptia wywo toi'atupyhyp yne mu'ap ko'i. Itote pyi toi'atuky'esat wuat'i miit'in kaipyi mu'ap sa'up. Iwato kahato toi'atuporera'at Iuteuria ewanĩkaptia porekuat wano. Mi'i hawyi ipat'ok towanuat totat sa'ag. Mi'i hawyi iha'at kahato Iesui howawi mehĩ Mateu Irewi e hap het rakat kape. Mi'i hawyi toto howawi hawyi to'e — Woroky'esat en uhemiit no e. Pyno to'iro uhupi e Iesui Mateu pe.
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Toikaykay hawyi meremo ipoĩ'ãm Iesui upiat toto hamo. Mi'i hawyi toi'atu'atoiat yne yne tomisat ko'i sa'up iwato rakat yparakai tomi'apykok tote. Yt toiky'esat i po'og katupono toto teran Iesui upi pote e.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Mi'i hawyi Irewi Mateu toto ra'yn Iesui upi hemiit no. Mi'i hawyi Iesui mekewat Mateu Irewi tioto to'yat kape imoenuk hamo. Put'okto'e to'yat pe hawyi ienuk hap tutunug Iesui etiat tuwehum haype. Mi'i hawyi toi'atukaykay towyria'in to'ewywuat sa'up porera'at haria toi'atukaykay irania'in wywo. Mi'i hawyi yt naku i kahato rakaria py'asetpe Iesui toĩne'en.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 Mi'i hawyi nagnia ehay enoi haria i'ewyte miwan etiat wãi'e hap moherep haria te'eraha'at Iesui ienuk hap kape hawyi mi'iria i'atupy'ahak Iesui ete i'ewyte Iesui potmu'eria ete. Mi'i pote te'ero'e — Kat poteĩ Eika'iwat yt nakuaria i sa'up porera'at haria wywo tenuk hamuat toto i'atu'e. Yt naku i yt nakuaria i wywo watenuk e miwan me i'atu'e.
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Ma'ato Iesui ti'atuwesat — Uhyt'i'in e yt eweikuap i apo aikotã ihãite rakaria yt ikat hin i mohag nug hat ta'atumoehãite hamo e. Ma'ato irania'in i'ahu rakaria ihãite pik'e rakaria ikat kahato mohag nug hat ta'atumohãite pakup i hat ta'atumopakup i hat e. Uito areĩne'en mohag nug hat ewy. Mesuwarotiaria ehakyera'at hamo Tupana uipo'oro miit'in yt naku i nug haria moehãite hamo uipo'oro e.
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 — Uito ti yt ariot i wakuaria mowaku pakup i hamo katupono — Uruto po'og waku torania'in kai i'atu'e. Mi'i e haria yt uikat i — Uruto waku kahato Tupana wanẽtup hawe i'atu'e haria ewy e. Mi'i pote yt ati'atuehakyera'at kuap i mi'iria ma'ato irania'in — Yt nakuaria i uruto e haria tikuap kahato ra'yn yt i'atuewaku i hap pote mi'iria ati'atuera'aipok kuap Tupana kape e. Mi'iria mu'e hamo ariot e. Ma'ato — Uruto waku e haria yt ati'atuehakyera'at kuap i e Iesui.
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Mi'i hawyi mekewat — Uruto po'og e haria te'ero'e Iesui pe — Uhyt i'atu'e ahet'ok hat Iuwãu potmu'eria i'ewyte nagnia ehay enoi haria te'eruwemosy'at kahato ta'atuehay Tupana kapiat moesaika hamo i'atu'e. Ma'ato ewat epotmu'eria te'eruwenuk yn i'atu'e. Yt te'eruwemosy'at hin i ta'atuehay Tupana kapiat moesaika hamo i'atu'e.
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Mio tã te'ero'e hawyi Iesui ti'atuwesat — Pyno ahenoi teran hã'ãkap wuo uhehay e. Karãpe toĩne'en ienuk wato hap e'at aiwo'omowepit hap e'at turan he'aito pakup takat e'at mõtypot hap turan ihary'i pakup takat e'at mõtypot hap turan mekewat e'at pe yt uwe i tuwemosy'at teran i'atuwepit teran hap yn te'erenuk hap yn wo'okyi'at hap e'at piat pote se'aito hap e'at piat pote e. Ta'i i'atuwepit kahato te'erenuk turan e. Mi'i hap ewy kahato areĩne'en mekewat Se'aito Pakup ewy e. Uhemiit'in wywo areĩne'en turan i'atuwepit kahato aikotã wo'okyi'at hap e'at piaria ewy are e. Pyno se'aito hap e'at pe i'atuwyria'in i'atuwepit kahato te'erenuk turan e. Se'aito wywo tukupte'en turan yt te'eruwemosy'at teran hin i e. Yt i'atu'arot hin i tukupte'en aikotã wo'okyi'at hap turanuat ienuk hap ewy e.
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 — Ma'ato meiũran ti aru Uito irania'in tioto ui'auka hamo mi'i hap e'at turan aikotã se'aito pya ta'atuereto to'yat totepyi hap ewy irane areĩne'en e. Mi'i hap e'at pe ti aru i'atu'arot sese hap topyhu'at i'atuepe. Yt te'erenuk hin i katupono i'atuehat'at kahato uiky'ewi haype e. Aikotã watihep se'aito ipakup te turan hap ewy hawyi iwary pakup i'arot toĩne'en hap ewy aru tukupte'en ta'atu'arot hap wywo e. Mi'i hap e'at pe yn te'eruwemosy'at kahato ra'yn e Iesui — Kat pote yt eremosy'at i uruto ewy e haria pe.
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Mi'i hawyi wẽtup sehay iã'ãkap i Iesui henoi seko pot'i enoi haria pe. — Uiwyria'in mana'in eweikuap aikotã yt naku i watomog ahesokpe pot'i sokpe kype pakup wo e. Mi'i tã yt ikahu hin i watunug katupono watopi'ig sokpe pot'i hiot'e hap sokpe pakup wo hap yt ikahu hin i topyhu'at e. Mi'i watikoho hawyi sokpe pakup tihiot ne'i ra'yn totekyi kahato pote sokpe pot'i e. Mi'i hawyi sokpe pot'i hiot'e rakat po'og hiot'e sa'awy'iwuat kai e. Ta'i mi'i ewy kahato ti uhehay wakuat pakup toĩne'en e. Ta'i yt watopag kuap i uhehay pakup sehay pot'i tote katupono yt to'o'ewy hin i e. Ma'ato to'opuo to'opuo wahenoi uhehay sehay pot'i puo pote po'og topyhu'at yt naku i e. Aikotã ahesokpe pot'i hiot'e sese hap ewy topyhu'at e. I'ape pot'i hawyi iteneg kahato ra'yn e Iesui — Kat pote yt etunug yne i urueko ewy e haria pe.
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 Mi'i hawyi Iesui to'e miit'in akag ko'i yt tomohey i haria pe — Pyno wẽtup sehay iã'ãkap ahenoi i ehepe e. Uiwyria'in e yt naku i watomohey typy sehay yt to'o'ewy i pytkai e. Yt naku i to'opuo to'opuo eweipag uhehay pywo sehay rakat sehay yt pywo rakat i wywo e. Pywo ti rat ahetama puo watopag Uwa ywa hy heiam pakup we yn e. Ta'i ahekamũti i'ape pakup kawiat pe yn watopag e. Mi'i hawyi mekewat Uwa ywa hy tuwemõpuk itote e. Mi'i i'ape pakup we waku yt ipe teneg i pote e. Ta'i i'ape yt gag i te pote torok'e te'en te'en ne'i Uwa ywa hy pakup henãpuk ne'i hawyi e. Ma'ato ahetama puo watopag Uwa hy pakup yt ihyenãpuk i te turan heiam pot'i pe pote i'ape teneg nakat heiam me mi'i mye'ym e'at hawyi ihyenãpuk ta'yn turan ipe heiam teneg nakat ipot'i rakat yt torok'e i hawyi yt naku i katupono heiam pok'e hawyi Uwa hy yt kat i ra'yn toto yne yi tote e. Mi'i hawyi yt kat i topyhu'at Uwa hy toto yne ra'yn mote e. I'ewyte heiam mot'i hiot'e wy hawyi yt naku i pe toĩne'en.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 Mi'i pote ahetama puo watopag Uwa hy i'ape yt igag i te rakat pe e. Mi'i hawyi toĩne'en mot'i itote ahesapo wuat waku rakat e. Mi'i tã ti watunug ahetama puo mana'in uhyt'i'in e. Mi'i ui'e hap ewy kahato ti uhehay he kahato rakat ipakup e. Mi'i pote waku watopag ipakup we e. Yt teke kahato i sehay pot'i pe e Iesui typy sehay upiaria pe.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 Ma'ato eipe — Po'og waku iporo rakat ewei'e hawyi yt eweiky'esat i uhehay pakup e. Eipe eweikupte'en mahy u haria ewy e. Mi'i u haria tiky'esat kahato sapo hy pot'i ahetama pe te'eruwemopẽ'ã hamo e. — Watikuap ihy nem hap u hap i'atu'e. Mi'i po'og waku uruwanẽtup hawe i'atu'e. Yt kan hamo i sapo hy pakup uruwanẽtup hawe i'atu'e. Imopẽ'ã teran nakaria mio tã i'atu'e. Mi'i haria ewy kahato eweikupte'en uhehay pakup yt ky'esat i pote — Yt kan hamo i ehay pakup ewei'e pote katupono urumikuap iporo rakat po'og he ewei'e e. Mi'i pote yt karãpe i eiwehekuap ipakup takat e. — Ipot'i rakat po'og waku ewei'e yn e Iesui tehay pun haria pe.
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.