Romanos 11
Acʼaj testamento (El Nuevo testamento in Mam de Todos Santos) (MAMNT) vs AAI
1 Amale elet cyxoo'n ke t-xjal Dios j-e tkba Dios, ¿pero opa tz'el t-xoo'n Dios ejee'? Min. Inayena jun tumel min o tz'el t-xoo'nxin cykilca, cuma jun aj Israel ken weya, pero min o tz'el t-xoo'nxin inayena. T-xe'chel Abraham kena, bix te Benjamín kena.
1 Ayu kwa abibatiyi: Kwanotanot Israel sabuw God kwahirih? Aiyabin! Ayu i Israel orot, Abraham ana rara’ane atufuw naatu au durun i Benjamin.
2 Kej xjal o chi oc te t-xjal Dios, ejee'j ya ttzki'ntlxin jatxe tuj tneel at tu'n cyoc te t-xjalxin, min o tz'el t-xoo'nxin. Tuj cykil tyem at juun xjal e xi' lpeke ti' Dios. ¿Mimpa cytzki'na ti toc tuj tyol Dios ti' Elías tej toc tkanbilxin twitz Dios cyi' aj Israel?
2 God ana sabuw marasika nowanamih rurubinih men kwahirihimih. Buk wanawanan efan ta’amaim Elijah Israel sabuw isah gam God iu kwanotanot?
3 E xi' tkba'n Elías te Kaaw cyjulu: “Taat, o cub cybyo'n aj Israel cykilca ke tyolela. O cub cyxiten ke altar jaa' e na'na ko'ya tbiy. Bix yal ja'lewe nuk inayena o chin cyaj itz'j cyu'n, bix nchi jyon wi'ja tu'n ncuba,” tz̈i Elías.
3 “Regah ifefeyan eo, “Regah a dinab orot etei hirouw himorob sawar, naatu a sibor hai gemogem i etei hikwayam hihururuw hire, ayu akisu’umo kutatabuw ama’am. Naatu boun i tesisinaftobon ayu hinarabu ana morobomih.”
4 ¿Pero ti e tzaj tkba'n Kaaw texin? E tzaj tkba'n cyjulu: “Yaa'n tjunala o cyaja, cuma at wuuk miltl xinak nchi na'n nbi'ya, bix min o cub cych'ecy twitzj sant Baal tbi te cynaabl Dios,” tz̈i Kaaw te Elías.
4 Baise God Elijah iya’afut eo, “Ayu au bai’ufununayah sabuw etei seven thousand iyab Baal men hikwakwafir i tema’am.”
5 Bix jax ju'x ja'lewe. At juun xjal cyxol aj Israel ja'lewe o chi oc te t-xjal Dios. Bix o chi oc te t-xjalxin nuk tu'nj o tzaj tk'o'nxin t-xtalbilxin cye.
5 Ef i nati ta’imon boun emamatar. Sabuw matanta’amo iyab God ana manaw ana kabeberamaim rurubinih i tema’am.
6 Cuma t-xjal Dios ko' tu'nj t-xtalbil Dios, mlaytzen txi' kkba'n t-xjal Dios ko' tu'nj ba'n o bint ku'n. Ka tu'nj ba'n o bint ku'n, yaa'ntltzen tu'nj t-xtalbil Dios.
6 I ana roubinen i manaw kabeber tafanamaim bat esisinaf. Men sabuw hai bowabowamaim. Anayabin God ana roubinen sabuw hai bowabowamaim na’itin narurubiniyih na’at, nati manaw kabeber i yabin en.
7 Ju' tzunj, ¿ti q'uelela kniy' ti'j? Q'uelel kniy' ti'j kej aj Israel n-oc cyipen tu'n cyoc jiquen twitz Dios, pero min o chi caman tu'n cyoc jiquen twitzxin. Pero kej cyxol aj Israel o tz'oc ke cyc'u'j ti' Dios, te cye o k'oj tu'n cyoc jiquen twitzxin. Yaltzen niy'tlkej, cycy'i e xi' cyniman Dios,
7 Ana itinin nati isan, Israel sabuw abisa isan hinot hinunuwet men hitita’urimih, baise sabuw matan ta God rurubinihiwat hinunuwih hitita’ur. Sabuw turin God ea’afih tainih gogor naatu dogoroh fokar.
8 tisen tzin tkba'n tuj tyol Dios: “E cyaj tk'o'n Dios ejee' tu'n cyten tuya jun cyanem cyimne, bix tuya jun cynaabl mintii' n-ocx tuj, tisenc'a min tz'ex tuj cywi'. Ju' cyten nejl, bix ju'x cyten ja'lewe,” tz̈i tyol Dios.
8 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
9 Ejee' tzunja tisenj e tkba David. Tz̈i David cyi'j aj Israel cyjulu: “Jcyk'inemal c'oquel te tzyul cye nuk tu'n t-xi' tii'n ejee' tuj il. Jatzen cycastiwaj.
9 Naatu David eo na’atube,
10 Chi cyjel tuj klolj tu'n mi'n tz'el cyniy' ti'j. Bix cyil cbinelxsen tisen jun cyiketz mlay chi jaw tjak',” tz̈i David tuj tyol Dios.
10 Matah kubofafar, saise men hinanuw,
11 N-eltzen kniy' ti'j o tz'el cyxoo'n aj Israel ja Cristo. Pero cxe'l nkanena cyey, ¿q'uelelpa cyxoo'n mas yaj? Min, yaa'n te junx maj o tz'el cyxoo'n. Pero tej tel cyxoo'n ja Cristo nejl, ja tzunja cyil otzen tz'ajben tu'n cyclet kej xjal yaa'n Israel. Bix ja lu c'ajbel cye aj Israel, cuma oj cylonte tk'a' Dios te cyekej yaa'n Israel tu'n cyclet, c'oqueltzen loch' cyc'u'j ti'j tu'ntzen ejee'n tu'n cyclet.
11 Abibatiy maiye. Israel sabuw ah rusukun hire’er boro na’atuka hina’in? En anababatun! Baise boro hinamisir maiye. Anayabin i hai ra’iyemaim ef botawiy yawas gewasin na Ufun Sabuw hibai, isan imih Israel sabuw isah tibibobowen.
12 Cuma o tz'ajben te cyej xjal yaa'n judío tu'n tk'oj xtalbil cye tu'nj tel-len cyxoo'n aj Israel ja Cristo, bix cuma o tz'ajben te cyej xjal yaa'n judío tu'n cyiik'ente jun ba'n tu'nj tel-len cyiiq'uen aj judío jxtalbil e tak' Dios, ¿yaa'mpatzele jax nimxsen mastl xtalbil ccyiik'el kej yaa'n judío oj tul jk'ij tu'n cyocslan kej xjal judío ti' Cristo?
12 Jew sabuw hai kakafihimaim baigegewasin gagamin tit tafaram etei ebaib. Naatu i ayubih ana kasiyomaim Ufun Sabuw baigegewasin gagamin na’in suware tebaib. Imih Israel sabuw moumurih na’in hinarur ana veya baigegewasin i boro gagamin na’in hinab.
13 Key xjal yaa'n judío, il ti'j q'uelel cyni'ya ti'j tu'nj oj cyocslan ntanema ti' Cristo, c'ajbeltzen waak'ena tuj nwitza. Amale sma'nt kena tu'n Cristo tu'n nk'umena tpocbalxin te cyej xjal yaa'n judío,
13 Boun i kwa Ufun Sabuw isa ao. Ayu iti na’atube kwa Ufun Sabuw a tur abarayan ana ma’am, ayu iti bowabow wanawananamaim boro anasinaftobon anabow gewas.
14 waja tu'n tajben waak'ena cye ntanema. Waja tu'n toc cycye'yen kej xjal judío jxtalbil e k'oj cye tuj tneel pero tu'n tel-len cyiiq'uen, o k'oj te cyej yaa'n judío, tu'ntzen tel cyc'u'j ti'j ja xtalbil lu te cyex, tu'ntzen cyclet.
14 Saise imaim anotanot au sabuw Jew hita’it ra’ahu hinanugigir ibo hinan yawas hinab.
15 Bix ka ma chi clet ke ntanema, ¿c'ajbelpa loj lu te cyej xjal yaa'n judío? Oc. Cuma o tz'ajben te cyej yaa'n judío tu'n cyoc tuj ttz̈yal tuya Dios ti'j tel-len cyiiq'uen ke judío ti' Cristo, ju' tzunj mas c'ajbel te cyej yaa'n judío ka ma chi ocslan kej judío ti' Cristo, cuma chi jawetz itz'j tuj cyamecy.
15 Anayabin Jew sabuw kouh God hibitinimaim, tafaram wanawanan sabuw God ana rakit hima’am botabirih hina bairi hitounuw. Imih God sabuw bairi tibitounuw ana veya, ana itinin i sabuw murumurubih bow na yawas ebitih maiye na’atube.
16 Kej xjal judío t-xjal Dioske tuj tneel. ¿Bix ju'xpele chi pomela baja? Cxe'l nkba'na cyey jun tumel. Ka at jun cluj ttx'otx'el pan, bixsen q'uelel piẍet jun tkiy' te niy'bebl, ka ba'n jq'uelel piẍet, q'ueleltzen kniy' ti'j ba'n entera pan, cuma junx ttx'otx'el. Jax ju'x jun tzee'. Ka ba'n tloq'uel, jax ba'n ke tk'ab, cuma jax tzee'.
16 Rafiy kafuf imasib reban sibor kuyayara’ah, kafuf tutufin etei i kakafiyin matar, naatu ai wairoron turin God ana sibor inabitin na’at, famefamen auman i nowan himatar.
17 Ja'lewe, nim judío yaa'n t-xjal Dios. Ejee'tzen tisen cab tk'ab jun wik tzee' olivo tbi min e cyak' cywitz. Ju'tzen e'la tx'ometke ti' tzee'. Ejee'tltzen cyey ocslal yaa'n judío tisen tk'ab juntl wik tzee' o chi oc wi't ti' tken olivo. Ya junx elninakey cyuya t-xjal Dios, bix o k'oj cyey jax xtalbil, tisex kej tk'ab o chi oc wi't junx ncyiik'en cyipemal tu'n junx cyloq'uel.
17 Kwa Ufun Sabuw a’itinin i kutor olive famefamen na’atube. Baise hi’afuw umatanum olive famenamaim hituwituw hikuboubunih hiyen, imih boun kwa i Jew sabuw hai yasisir turin kwabai kwabiyasisir.
18 Pero amale ot chi oca t-xjal Dios, mi'n cub cybisena ejee'y mas ba'n cywitz judío. Ka cyaja ncub cybisena mas ba'nkey, q'uelel cyni'ya ti'j nuk tk'abkey, bix yaa'n tk'ab ntz̈'is̈ente tloc', sino ja tloc' ntz̈'is̈ente ke tk'ab.
18 Isan imih sabuw nati ai famehibe hi’afuw hire’ere men kwananuw furuwih kwani’o’orotomih. Anayabin kwa i ai famefamen, naatu ai famen ana fair i ai anane ana fair ebaib.
19 Kape at juun cyey cxe'l cykba'na cyjulu: “Ejoo'ya xjal yaa'n judío mas nintzaj cywitzj judío, cuma kej judío o chi el tx'omet tu'n koctlke te cyxel,” tz̈ikey.
19 Kwa boro iti na’atube kwanao, “Ai famen hi’afuw hisaroun, imih ayu boro i ana efanin anab hinitutuwu.”
20 Jax cyu'na el tx'omet ke judío, pero nuk tu'n min oc ke cyc'u'j ti' Cristo. Bix ke cyey o chi oca te tajlal nuk tu'nj cyocslabla ti' Cristo. Ju' tzunj mi'n cub cybisena mas nintzajkey, sino c'oquel cyc'u'ja ti'j ti e baj cye judío.
20 Nati i turobe. Nati sabuw ai famehibe hi’afuw hibisaroun, anayabin men hitumatum, kwa i kwaitumatum imih kwana hai efan kwabai. Baise nati isan men kwanio’oro’ot.
21 Cuma el ttx'oman Dios kej mero t-xjal tej min e cybi tyolxin, ju' tzunj cyey, q'uelel ttx'omanxin ejee'y ka min ma cybiy tyolxin.
21 Anayabin Jew sabuw i ai famen anababatun men yawananih, baise e’afuw isaroun, imih kwa auman boro men nayawanan nihamiy kwanama’amih.
22 Ju' tzunj, il ti'j q'uelel cyni'ya ti'j tzin tk'o'n Dios xtalbil, pero jax ju'x tzin tk'o'n Dios castiwa. E tak'xin castiwa cyej judío e cub tz'ak tuj il, pero te cyey e tak'xin t-xtalbilxin cyey. Bix tk'a'xxin t-xtalbilxin cyey ka min ma cyaj cycye'yena cyocslabla ti' Cristo. Pero ka ma cyaj cyxoo'na cyocslabla ti' Cristo, Diostzen q'uelel tx'omente cyey, tisen tej tel ttx'omentexin ke judío.
22 Imih God ana kabeber naatu ana yaso’ar hairi kwana’itin. Sabuw iyab kakafin sinafuyah God nati sabuw isah i yan esoso’ar, baise kwa isa i ekakabeber. Naatu i ana kabeberamaim kwanama’am na’at i mar etei ana gewasin kwanama. Baise men imaim kwanama’am kwa i boro na’afuw nabosairi kwanatit.
23 Yaltzen ke judío, ka ma tzul tuj cyc'u'j bix ka ma tz'oc ke cyc'u'j ti' Cristo, chi oqueltzen te t-xjal Dios juntl maj, tisentzen o tz'el tx'omet tk'ab tzee' bix c'oquel juntl maj, cuma ba'n tbint jlu tu'n Dios.
23 Sabuw nati hinamatabir maiye hinabusuruf God hinabitumitum, boro nabow hai efanamaim naya. Anayabin God ana fair ema’am karam boro nasinaf.
24 Tej cyoca t-xjal Dios, ejee' tzuna tisentzen oj toc wi't juntl wik ttze'yel lo'pj ti' tken olivo, cyiw tu'n tbint. Cuma ba'n tu'n tbint tu'n Dios ju'wa, yaa'ntzen nim t-xi'len tu'n tbint tu'nxin tu'n cyoc judío te t-xjalxin juntl maj, cuma ejee' tisen mero tken olivo tuj tneel, yaa'n tisen juntl wik tzee' tisen ejee'y.
24 Kwa Ufun Sabuw, kwa i kaiyar olive famen na’atube kwama’am hi’afuw kwana umatanum olive famenamih hitutuwi. Naatu Jew sabuw i umatanum olive na’atube. Isan imih God karam ai famefamen anababatun hitagagagir ti’inu’in boro nabow nitutuwen maiye.
25 Key hermano, cxe'l nkba'na jun tumel cyey min el cyni'ya ti'j nejl. Pero ja'lewe waja tu'n tel cyni'ya ti'j, tu'ntzen mi'n cub cybisena mas jawnexkey cywitz aj Israel. Kej aj Israel chi oquel te t-xjal Dios juntl maj la' alcye jun k'ij. Q'uelel cyxoo'n ti taj Dios hasta ojxe cykilcaj xjal yaa'n aj Israel at tu'n cyoc te t-xjal Dios otk chi oc.
25 Ayu akokok iti tur ana kirikirifot i kwanaso’ob gewas, saise men kwa akis not wairafih kwanarouw kwana’omih. Israel sabuw afa dogoroh i fokar, imih boro nati na’atube hinama nanan Ufun Sabuw runamih hio ana fofonin hinan hinarun.
26 Ojtzen tpon tumel alcyej k'ij, cykilcatzen aj Israel chi cletel. Ntzaj tkba'n tyol Dios cyjulu: “Jclol cye xjal tzul tzalu te tnom te Dios, Sión tbi, bix q'uelel tii'n cyil ke tiy'jil Jacob,” tz̈i tyol Dios.
26 Ef iti na’atube namatar saise Israel sabuw etei boro niyawasih, Buk Atamaninamaim iti na’atube eo.
27 Bix jax ju'x tzin tkba'n Dios tuj tyol cyjulu: “At jun ntrata cyuya aj Israel tu'n cyoc te ntanema, bix oj tel wii'na cyil, otktzen nnimana ntrata cyuya,” tz̈i Dios.
27 “Naatu
28 Kej judío o tz'el cyxoo'n tpocbal Clol cye, bix ju' tzunj aj k'ojke ti' Dios tuj twitz Dios. Tu'nj tel-len cyxoo'n tyol Dios, o k'oj te cyey yaa'n judío tu'n cyoca te t-xjal Dios. Pero tuj tneel e tsicy' Dios kej judío tu'n cyoc te t-xjal. E cyaj tk'o'nxin tyolxin cyuya ke cyxe'chel tu'n cyoc cyiy'jil te t-xjal Dios. Ju' tzunj chi oqueltzen te t-xjalxin n-oc cyak' texin.
28 Israel sabuw hina God ana rakit na’atube himatar, saise Tur Gewasin kwa Ufun Sabuw isa tan. Baise Israel i God ana rourubinen sabuw, imih God ebiyabuwih anayabin uwahinah oro’orot wabih gagamin.
29 E cyaj tk'o'nxin tyolxin at tu'n tk'ontexin t-xtalbilxin cye, bix at tu'n cyoc te t-xjalxin, bix ktzki'n cjapanelxin ti' tyolxin.
29 God men kafa’imo siwar bitih umahimaim bosair naatu ana sabuw rurubinih isah nuhin burumih.
30 Pjel cyi'j judío tisenj e baj cyi'ja ejee'y yaa'n judío. Nejl min e cynimana Dios. Pero tej tel cyxoo'n kej judío t-xtalbil Dios, bixsen oc toyenxin te cyey, bix e cyiik'a.
30 Baise kwa Ufun Sabuw marasika God fanan kwasair, baise boun ana kabeber i’obaiyi kwa’i’itin, anayabin Israel sabuw fanan hisair.
31 Jax ju'x min cynima kej judío Dios ja'lewe, pero tzul lastim cye tu'n Dios, tisenxj ul lastim cyey tu'nxin.
31 Naatu ef i ta’imon, kabeber nati kwakwabaib i boun Jews sabuw auman God i’obaiyih ti’i’itin.
32 O tyeec'a Dios cykilca xjal, judíole, yaa'nle judío, o tz'el cyxoo'n tyolxin, tu'ntzen toc toyenxin najsbil cyil te cykilca, cuma cykilca at cyil.
32 Anayabin sabuw etei hibifanasair isan God ibasit hifanasair, saise hai fanasairane etei’imak takabibirih.
33 Tu'n tzunj tbajlen tninc'u'n Dios, ¡jawnexsen te junx maj jtilbil Dios o txi' tyeec'an! ¡Nimxsen tumel at tuyaxin! Min cnet tu'n tel kniy' ti'j cykilcaj o baj tninc'u'nxin tu'n tbint, bix mi nuket jun xjal at tumel tuya ti'j ti tten tu'n nbint tu'nxin.
33 Yowe! abifofofor men kafaita,
34 Ja lu tisen tzin tkba'n tyol Dios. Tz̈i cyjulu: “¿Atpa jun xjal n-el tniy' ti'j tnaabl Dios? Min-al. ¿Atpa jun xjal ba'n tu'n t-xi' tk'umen te Dios alcyej ba'n tu'n tbint? Min-al.
34 O yait Regah ana not iso’ob?
35 ¿Atpa jun xjal c'asbenel Dios twitz? Min-al,” tz̈i tyol Dios.
35 O yait God a sawar itin,
36 Ja te Dios binchalte cykilca at. Jaxin ncawen tibaj cykilca nbaj, bix cykilca at te tajbel texin. ¡Jawxittzen nimset tbixin te junx maj! Ju'xit tzuna.
36 Anayabin sawar tutufin etei hai an i God,
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.