Lucas 5
Kuloonaay (KRX) vs AAI
1 Hikee hinoom Yéesu naasiiŋo la ti kantant ka kiti han ha hiti Kennesalet, kayoŋ ka nkikincooloo kipiyeno káasiitan hilim ha hiti Pútuun pa.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Akee acalafayya, caacawoo Simon Piyeer, naayeno pukol han ha. Pákawiyoo picalafayya Saak niŋ Saŋ, Sepete epuukoo, nkayeno lompo toko. Picalafayya pa payenkuu, ñiteen ña ñiteyii ñúsupak ña iññisiiŋo ti kantant ka, kápuwanoonii teñño nkayeno puñowu picala pa piteyii.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 náayuuko ti piteen pa piti Simon, naasokoo: “Fúlan po le ti kantant ke, teeŋan po caahinkiŋ,” naayeno tempo apiyeno kakalaŋan kayoŋ ka.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 Ta naapaye ta káakup, naasok Simon: “Wanan piteen pa pati kásul ka innitah picala pa piti aluu nípicokii soon.”
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Simon naañahanoo: “Aápunu, unii uyokaa hánant ha púlooŋ ti calafayi ucokut waah. Pale niŋ aasokaa fo, inci fatah picala pa.”
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Nkatah po nkácokii hícump soon fo picala pa piteyii mpíyaañe pihaaco.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Nkakaaween pákawiyii keeyeniye ka ti pikee piteen kápikey kapiyankananii, nkákey nkameeŋan ñiteen ña ñúsupak ña púlooŋ fo íññilafiye híseemu.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Simon Piyeer, ta naacuke ta eehuu, náakilipo ti Yéesu wootoo naasokoo: “Ahámpaatiin, láaŋam, inci áyiin amuuyena!”
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 Kaatuko Simon niŋ pákawiyoo kaŋaŋaaŋaŋo ti hícump soon ensa nkacoke sa.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 Saak niŋ Saŋ lompo nkaŋaŋo. Yéesu naasok Simon: “Timpi fe, písik fíyooy pakan ankaakaay hicoku.”
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Nkáciŋii, nkafaakal ñiteen ña ñiteyii, nkatah toko waah óo waah, nkanapan Yéesu.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Hikee hinoom Yéesu naayeno ti ekee saatee, intaak áyiin ati kanuk. Niŋ pacukaloo Yéesu, naanow hátikinoo, puhooŋuyoo t’etaam naaluumoo: “Ahámpaatiin, áayiniyaamyini kaakuulan, niŋ áalafiyaa.”
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Yéesu náañaakanii epeesoo náalikoo, naasokoo: “Inci láfilafi. Kuul!” Tokotoko kanuk ka nkikatanoo.
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Yéesu naakitoo hisoku eteeho an: “Kaay cáayisanoolo awaaseena ya ati Pútuun pa, niŋ fúlaa toko uwwaaseen kaawaaseen ka kiti kaakuulan ka enka Móyiis naasoke ka, áapiyisan pakan paka nii aakuulanee-kuulan.”
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Háati fo, kiti Yéesu nkihaŋ toko nkísiye, uyoŋ pakan núuconcoolii ti káasiitanoo niŋ ékuuñano úkuuñu wa uteyii.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Pale Yéesu nañakoñako ti káahaaŋ ka tes, naayeno po kaluum.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Hikee hinoom Yéesu ti kakalaŋan, Pufalisaay pa niŋ pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha hiti Móyiis nkáfulii pan óo pan ti misaatee ma miti Galilee, miti Judaay niŋ Jerusalem, nkayeno toko. Sempe sa siti Ateeteyo insiyeno ti Yéesu kati ákuuñan kéekuuñe ka.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Tempo, pakakee pákayiin kéekantoonii áyiin éehute ti kahun nkácolii. Nkayoopoo kanakan ti ekumpaan ya kati kahintanoo hátikin Yéesu.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Pale kataakut pítin piti kanakanoo kamma kayoŋ ka. Nkasilo neyoo ti kankalaŋ ka nkátiŋin káatiŋu nkáyuuŋaniyoo toko niŋ kahun ka kiteyoo ti pututa pakan paka hátikin Yéesu. Káayuuŋanee ka kiti páhut pa|alt="Paralytic lowered through roof" src="LB00305B.TIF" size="col" loc="5:18-19" copy="Knowles & Bass" ref="5:19"
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 Ta Yéesu naacuke ta káyinan ka kiteyii, naasok éehute ya: “Awí, umuuyen wa utii uponketee.”
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha niŋ Pufalisaay pa nkáyaañ káamiilool ti faŋii: “Aŋe an puume naacokooliye fo kati ateñal Pútuun pa? Ayme ayina kaaponket umuuyen wa fo niŋ neetaat Pútuun pa lamma?”
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Yéesu náameyi eeha nkayeniye ha káamiilool naacakanii: “Weyme uwune innitaak pámiiloolal empuu ti saan aluu?
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Weyme uhaŋe pásuum hisoku: 'Umuuyen wa utii uponketee', niŋ ekina tom hisoku: 'Lito inkaay'?
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Fiye fáyisan aluu nii inci, Añii An, taakaataak kayine t’etaam kiti kaaponket umuuyen wa.” Fiye naasok éehute ya: “Inci pusoki, lito, coop kahun ka kitii, iyyet t’enuuf.”
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Tokotoko naasiiŋo hátikinii, náaseepin kahun enka nahinto ka tenko, naayet t’enuuf ti hímulu Pútuun pa.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Pakan paka púlooŋ ínnimii nkámul Pútuun pa. Ewatate neemeeŋii nkayeno hisoku: “Ucukaacuk fíyooy heetaapala hicukee.”
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Púful toko, Yéesu naakaay naacuk asayoola kúncoo ya aŋa nkasok ya Lewi, naayeniye ti ésayuma kúncoo ya. Yéesu naasokoo: “Nápaniyam.”
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Lewi naalito, naakatan waah óo waah, naanapanoo.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Lewi, ti kánapiyan Yéesu, naayonkaloo hili káciim kenfakat ti ekumpaan ya eteyoo, intaako toko kayoŋ kenfakat kiti pisayoola kúncoo ya niŋ pakakee pakan keeyeniye hili neyii.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 Pale Pufalisaay pa niŋ pikalaŋana hilim ha heesiiŋanee ha nkayeno káakumutool ti pinapana pa pakati Yéesu, nkasokii: “Weyme innili, innilaan nantoonool niŋ pisayoola kúncoo ya niŋ pumuuyena pa?”
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Yéesu naañahanii: “Pakan paka tom keeyem ka kásuumaayii kasoolahe ákuuñana, pale kéekuuñe ka.
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Inci kéyyoot kaayonkal keecoonoole ka, pale pumuuyena pa kati káwunko umuuyen wa uteyii.”
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Pakakee pakan nkasok Yéesu: “Pinapana pa pakati Saŋ nkaloomloom suŋ niŋ kaluum, fo lompo incuke ti pinapana pa pakati Pufalisaay pa, pale pakatii paka nkatowo ti hili niŋ pálaani.”
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Yéesu naañahanii: “Fo éfiniyini hiwasu pakan suŋ kéeyonkaliyee pahaaño piti esa, loho asaya ya oopa neyii?
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Pale caanak unca ti ékey, asaya ya áfaafulanee teyii, ti oom kunoom efikasuŋ.”
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Naasokii lompo hícantiitu eehe: “An ahaacantoo cifaal ti hísool héeyeeni kati apap co ti hísool heemaamane. Niŋ áhinaa fo, afaahaac hísool ha héeyeeni ha, niŋ fúlaa toko cifaal ca céefulii ca ti hísool ha héeyeeni ha eticinapool niŋ hísool ha heemaamane ha.
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 An ánuŋantoo pucoma wiiñ ti upaŋ weemaamane. Niŋ áhinaa fo, pucoma wiiñ ya éfipifapan upaŋ wa, wiiñ ya neeniiso, upaŋ wa núupucaloolo.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 Pale pucoma wiiñ ti upaŋ wéeyeeni nénuŋee.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 An atasiikan wiiñ eeyanke náalafi pucoma, kamma wiiñ eeyanke neehaŋoo pásuum.”
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.