Marcos 9

Buka Tumute (KPX) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Iesuu tota namigevei avoe, “Seleveta, di la namigevema. La degomoleau kove uale keau bae haluvilivebene. Isito ataeau Dilava adae vuvunemo uveve ke vuvune elehaito bae haluvisi.”
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 Kateai louniale vanie ni sigisiu (6) uoholisege au Bita, Diemisi, isi Dioni holoevei abuhi tana mole balugae tilu. Tiale keve velehovoi elehasege Iesu vavae elehilehiu nimoleanu.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Nimoleage ogove keau taebe ni mole vai ua. Atabeu ogo totoige taeve keu ke nahate va holioholinu.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 Isi kateisege esemuiabe keau elehasege Ilaidiau Moseseti Iesuluvuta hotohotoima.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Ige Bitau Iesuho loui avoe, “Kosive, hoeseike no vai kove loholu. Iale noeabuna la nenita oe ese abuita igaeta houevei. Ilive elike moleu aho. Moleu Moseseho. Isege moleu Ilaidiaho.”
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Keau vabulahalemoike Bitau hoto ke huhuoholisito lounu.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Kateisege goeu lohoi kebia bamuevesege hoto moleu goe ke uvumo loui avoe, “Di uvue moike ke. Iale hotove evive.”
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Hoto keu uoholisege abu nilahai elehage ata abuita keau uoholisege Iesu igaeu lamisi ua.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 Kateaito hevaluvisi lohosege Iesuu au esemu namigevei avoe, “Lainaho la ono vade elehale ke loui ata haivegelive. Ilage Atae Eseu hatisi tota hovelahageto bae loui ata haiveve.”
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Kateige esemuiabeau hotove evisito abu moletehi Iesuu hatisi hovelahaveve ke ihu hilokaholisi molemo kaovama.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 Isi tota Iesu belahai avoe, “Osiohoike Diue menaka loui haivemale keau loui avoe, ‘Ilaidiana vasohuta lohosegeto Atae Esena bae gabie lohoi.’”
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 — ausente —
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 — ausente —
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Kateai hevaluvisi lohoaleau abu esemu degomolebiamo velehovoi elehasege ata moagaeau igaetolahaime uma. Ata keau umale keve Diue menaka loui haivemale keau Iesu esemu degomolehi moleho louma.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Isege ata degomoleau keve ualeau Iesuu lohoale ke elehai vahaehove vai avue bibuluvisi tilu.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 Ige Iesuu lohoale au esemu belagevei avoe, “La hoto onoleike abuhi molemo louma.”
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 Kateisege malaha moleu ata kebiahi uale keu Iesu namihai avoe, “No haivemale ata, munanae toelau di moemo holomage uvute holialeike di mai ae lohonu.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Munanae toela kena vani degomole aiohavoge auna vatamo dobage aivemo sabana lohoge auna au aie luhumo hedimai kibioholisi ugei. Di vasohuta mai a esemue lohonu. Isito keau munanae toela ke nunuvaholilu.”
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 Kateige Iesuu au esemu namigevei avoe, “Evieviholimale ataea, la huhuige dana vali vani moaga lahehi ui laheho loviai. La katealemo mo ke mai dae lohove.”
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Kateige keau mo ke mai lohoge munanae toelau Iesu elehai mo ke aiohavo seleveai mai vatamo mamoge tobilakage aivemo sabau lohonu.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 Ige Iesuu mamave belahai avoe, “A mo kou vaesuvelaike au vaveve koseale vanu.” Ige mamaveu loui avoe, “Eseesemoike au ke vai lohonu.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 Vani moaga munanae toela keu isiviale au hatisi. Kateaime mai venemo mihatui emo mihatuma. Ialelua a huhuige ana vali noheho uvuai no tedaevei.”
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 Kateige Iesuu avuho loui avoe, “Osiohoike a daho loui kosea, ‘A huhuige ana vali no tedaevei.’ Ana a uvu mai daemo mamoi onoleho di imihage dana ke vai.”
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 Kateige mamaveu loui avoe, “Evievi daemo uale keu baluga holioholinu. Iale di evievi ke mai balugatinela.”
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Kateisege ata moaga keau Iesu mai evilikahavoi isiviale elehai. Ige Iesuu munanae toela keho loui avoe, “A mo ke mai aiohavoge au hotoholisi evioholimalemo di a namihalelua mo kemo soai ti seleveanela.”
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 Kateai louge munanae toela keu mo ke haleho kekoai mai vatamo mamoge ataeau elehai loui avoe, “Mo keu hatinu.” Kateaito halei soai tinu.
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Ige Iesuu mo ke adala holisi ebagemage hovelahanu.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Iniale Iesu igaeu oe uvue usege esemuiabeau belahai avoe, “Osiohoike no mo kemo munanae toela ke nunuvaveve keu noemo anekianu.”
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 Ige Iesuu namigevei avoe, “Onobeu bae munanae toela kateale nunuvelivebene. Isito lovi ioholisito guliguli unahamo lana munanae toela kateale nunuvei.”
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 Abu tota matama ke halevai Galili vatae lohoge Iesuu isiviholiale ataeau au lohoale ke hilokaho.
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 Kosealemo au isiviale au hativeve ke deiada loui au esemu haivei. Kateai namigevei avoe, “Ataeabuna Atae Ese mai ata degomole ovege abuna hamage auna hatiniege vanie ni abuita igaetaeau uoholisege auna tota hovelahai.”
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Kateige abu Iesu hoto ke evisi avuemo luleleholisi isiviale belahai. Isito vabulahalemo belahaholilu.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 Katelahai loholiale Kabenumue velehovolu. Keve velehovoi oe uvue tige Iesuu au esemu belagevei avoe, “Hoto vadeike la nova humaha tavae loui lohoma.”
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 Kateige keau humaha tavae oleu abuemo kosive baluga holiveve ke loui lohoalemo vabuhavoi hotove ibina louholilu.
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Ige Iesuu ugulamoi au esemu bahata namigevei avoe, “Oleu isiviai kosive baluga holiho vaniege au ebika etolemai au haokuvu huhueveito bae gabie au ebika huhuai.”
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 — ausente —
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 — ausente —
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 Ige esemuve mole Dioniu namihai avoe, “No haivemale ata, no malaha mole elehasege keu a ivimo ataemo munanae toela munuvema. Nunuvege no isiviale keluige au halei. Kosealemo keu nohehi a ehomaholinu.”
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Ige Iesuu au esemu bahata namigevei avoe, “Ata oleu di ivimo vikoe vaveve vage lainaho keluagei. Kosealemo ata keu di ivimoike au ke valemo au bae di ivi aiohavolivebene.
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 Ata oleu kateale vale keu nahie aiogeveholisito nahie tedaeveike au ke vama.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 Seleveta di la namigevema. La di esemu holiale kemo oleuoleu la tedaevei e hai laoveale kena bae au ibina mai.”
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 “Ata olena isiviai evievi ese molehame aiohavoge au vaveve toela vage abege ataeau mune baluga mai enoveta etunavui mai davalamo mihatuge duave.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 — ausente —
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 — ausente —
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 — ausente —
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 — ausente —
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 — ausente —
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 — ausente —
48 nati’imaim
49 — ausente —
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 — ausente —
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.