Marcos 8

SIŊGI ÂLIP EKAP (KPF) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Narâk zoren a ambân kâmut patâ Yesugâren mindum nalem buŋ ândine Yesuŋâ arâpŋâ minduziŋgâm dâzâŋgoip,
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 “A ambân kâmut zi sirâm karâmbut nen sot ândimŋâ tepziŋaŋgât mue, zorat umnâ nâŋgan.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Zen nalem buŋâ sâŋgonzâŋgoindâ sâi mâtâbân âim nalemgât tâmbetagobe. Nâmbutŋâ zen kamân kârebân gâbâ gawe, zorat.”
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 Yatâ sâi arâpŋâ ziŋ itâ sâm dukuwe, “A mân ândiândiŋan ândiengât dap yatâ nalem muyagem ziŋgânat?”
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Sâne itâ mâsikâziŋgip, “Zeŋgâren nalem dabutâ ziap?” Sâi ziŋâ sâwe, “Nâmburân zagât ziap.”
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 Dukune sâi a ambân mindumŋâ hânân ge tarâwe. Ge tatne Yesuŋâ nalem nâmburân zagât zo memŋâ sâiwap sâm sonpam namuŋ ziŋgip. Arâpŋâ ziŋgi mem kâsâpkum a ambân ziŋgâwe.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 Oi Yesu arâpŋâ zen saru zuuŋâ mâik bitugâk zagât mo karâmbut yatâ zo Yesu pindâne mem sâiwap sâm a ambân ziŋgâbigât arâpŋâ dâzâŋgomŋâ ziŋgip.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 A ambân kâmut, zen nalem nem âkon urâwe. Yesu arâpŋâ zen nalem buputŋâ tap arip, zo mindune irâ nâmburân zagât zoren gei piksâip.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 A ambân niwe, zo 4 tausen yatâ. Nine ko Yesuŋâ sâŋgonzâŋgom zâmbâri ba âiwe.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 Yesuŋâ a ambân sâŋgonzâŋgoi âine sâp kânok zikŋâ sot arâpŋâ waŋgâyân zâim Dalimanuta hânân âi takâwe.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Zoren ândinetâ Parisaio a, zen Yesugâren gam zâk sot âraguwe. Ziŋâ itâ dukuwe, “Sumbemân gâbâ imbaŋâ ŋâi gei sen mârât kulem ŋâi kona iknâ” Zo mâsikâm topŋâ iknam sâwe.
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 Yatâ sâne Yesuŋâ yaak op mâsikâziŋgâm sâip, “Narâk ziren a zen wangât op top likuliku kulem âsagibapkât se? Perâkŋak dâzâŋgobâ. A zo zen kut zo mânâk tirâpzâŋgobat.”
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 Yatâ sâmŋâ birâziŋgâm arâpŋâ diiziŋgi waŋgâyân zâim saru nâmbutken âiwe.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 Arâpŋâ zen nalemgât nelâmzâŋgoi âiwe. Nalem kânogâk waŋgâyân tâip.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Oi Yesuŋâ arâpŋâ girem den itâ dâzâŋgoip, “Zen Parisaio sot Herode zeŋgât sii daŋgâtŋâ nalemziŋan mân pam om nimbi.”
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 Yesuŋâ yatâ sâm dâzâŋgoi ko kwakŋâ âragum sawe, “Nalemgât nelâmnâŋgoi birâm gen, zorat sap?”
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Den yatâ sâm tatne Yesugât kindapŋan giari nâŋgâm itâ sâm dâzâŋgoip, “Nalemgât nelâmzâŋgoip, zorat wangât âragum te? Zen den zorat topŋâ mân nâŋge? Umziŋâ mân pâroŋsap?
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 Zen sinziŋandâ mân ikme? Kindapziŋandâ den mân nâŋgâme? Kut zo orâwan, zo mârum nelâmzâŋgoi mân nâŋge?
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 Nâ nalem bâtnâmbut kâsâpkum a 5 tausen ziŋgâwan. Oi buputŋâ zo sândune irâ dabutâ giarip? Mâsikâziŋgi sâwe, “Kiin zagât.”
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 Sâne sâip, “Nalem nâmburân zagât kâsâpkum a ambân 4 tausen ziŋgindâ buputŋâ sândune irâ dabutâ piksâip?” Mâsikâziŋgi dukum sâwe, “Nâmburân zagât.”
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Sâne dâzâŋgoip, “Wangât umziŋ tok mân pâroŋsap?”
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Yesu sot arâpŋâ, zen âi Besaida kamânân takâne a sen ŋâtâtik ŋâi Yesugâren diim gam bikŋandâ weebapkât dukuwe.
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 Dukunetâ Yesuŋâ a siŋ bâpâsâŋ zo bikŋan gâsumŋâ kamân ginŋan âim siŋan tâpkum bikŋandâ kâukŋan pam itâ dukuip, “Gâ kut ŋâi ŋâi, zo eksat mo buŋâ?”
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 Yatâ mâsiki ekŋâ sâip, “Nâ a ziŋgitsandâ nakkât tobat yatâ op âim gam kinze.”
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 Dum zagâtŋâ Yesuŋâ siŋan weegi a zo siŋâ ânâŋgâri kârebân sot pâŋkânogân, zo ek kwâtâteip.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Oi Yesuŋâ sâŋgongum sâip, “Gâ kamân patin mân zâim tigâk mirâgan zâi.”
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Yesu sot arâpŋâ, zen Kaisarea kamân patâ a kutâ Pilipoŋâ sâi tuuwe, zorat kamân mâik mâik, zeŋgâren âiwe. Mâtâbân âim Yesuŋâ arâpŋâ mâsikâziŋgâm sâip, “A zen nâgât ŋâi sâme?”
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Mâsikâziŋgi itâ sâm dukuwe, “Yohane too zaŋgonziŋgip sâme. Nâmbutŋandâ ko Elia sâme. Nâmbutŋâ zen Propete ŋâi sâme. Gâgât yatâ sâme.”
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 Sânetâ ko mâsikâziŋgip, “Ka ziiŋâ ko nâgât ŋâi sâme?” Sâi Peteroŋâ itâ dukuip, “Bâliŋan gâbâ mâkâniŋgâban. Gâ Kristo.”
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 Yatâ sâi ko a nâmbutŋâ laŋ mân dâzâŋgobigât sâm kâtigeip.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Narâk zoren topkwapŋâ den itâ sâm muyageziŋgip, “A bonŋâ, nâ gâtâm sâknam nâŋgâbat. A patâ sot tirik namâ galem a patâ sot Anutugât gurumin den zorat galem a, ziŋâ gâsânom none momŋâ sirâm karâmbut tapŋâ zaatpat.”
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Den zo sâm kâkŋan pam dâzâŋgoip. Dâzâŋgoi ko Peteroŋâ diim kwâkâŋaŋgâm dukuip.
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Dukui Yesuŋâ puriksâm arâp ziŋgitŋâ Petero kwâkâŋaŋgâm sâip, “Sataŋ, gâ siriksâ. Gâ den sat, zo Anutugât den buŋâ. Zo a den.”
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 Yesuŋâ sâi a ambân kâmut tarâwe, zen sot arâpŋâ gane itâ sâm dâzâŋgoip, “Zen nâ molininâ sâm um sâkziŋaŋgât den birâm poru nakziŋ lumŋâ nâgat mâtâp, zo lâŋbi.
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Zen ândiândiziŋ aŋgân kârâbi, zo ko gulipzâŋgobap. Zen nâgât opŋâ sot den siŋgi âlipkât op ândiândiziŋ birâbi, zo ko ândiândi bonŋâ muyagibi.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 Zen hângât kut kiŋ kiŋ mem ândiândiziŋ buŋ oi wan wan âlipŋâ zemziŋgâbap?
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Zen dap yatâ ândiândiziŋ suup mei târokwap ziŋgâbap?
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Zeŋgâren gâbâ ŋâi zâk a ambân ândi mâmanziŋ bâliŋâ zi, zeŋgât oserân ândim kwâimbânibap mo dinaŋgât nâŋgi aŋunŋoot upap, zâkkât a bonŋâ, nâŋâ Ibânaŋgât sumbem âsakŋâ sot kâwali a zen sot gamŋâ a zo yatik kwâimbâŋaŋgâbat.”
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.