Romanos 1
Washkuk NT (KMO_BIL) vs AAI
1 Ada eeta Pol, Kraist Jisas riita ana yo otii ma hisiichi wochirek, ada hadabas majin kwodii wocho.
1 Ayu Paul, Jesu Keriso ana akir wairafin, tur abarin isan rubinu, naatu Tur Gewasin binan isan God eafu atit.
2 Mashi God riita hadabas majin haken wori, riiti piirapet ye riita bar baga eeechaba riiti jeyek keyir.
2 Iti Tur Gewasin i marasika God ana dinab hai veya’amaim eomatanih, dinab oro’orot Buk Kakafiyinamaim hikirum.
3 Diita hadabas maji man diita nosapeka tawan riiti Yikapwa, Jisas Kraist, riina wor. Rii sokwa mak siir. Rii Devit riiti nobok yari, eeta riiti neja siir.
3 Iti tur ana an gagamin i Natun it ata Regah Jesu Keriso isan. Biyanane ana tufuw i David ana rara’ane tufuw.
4 Riita eeta holi God tabato. Riita harek, riina tiiriimo supuk awasen yeechi yesokwarek, rii eeta God riiti Yikapwa siiken. Dii eeta nona mukuchichu God riiti hapaga tawa boboyen.
4 Baise i Ayubin ana kakafiyinamaim morobone mimisir ana veya, bebeyan ebi’obaiyit turobe i, i God Natun fairin.
5 Jisas Kraist riita yo otiitar nobok ana eeka otiichirek ada eeta aposel siir. Otiiri, Jisas Kraist riiti hin yesokwataken eena otiir. Eyey nosapek ta ye i tawa ma miman Jisas riina hiki siitiichi sumowuken eena otiir.
5 I wanawananamaim naatu i wabin isan ayu manaw kabeber itu ana tur abarayan amatar, saise tafaram wanawanan Ufun Sabuw anabuwih hinan tur hinitumatum naatu hinabosiyasiyar.
6 Kwota Rom akamak tawey, God riita kwona eechaba habato. Kwota Jisas Kraist riiti siiken eena habato.
6 Naatu kwa auman i nati sabuw wanawanahimaim Jesu Keriso nowan matar isan God eafi.
7 Eena kwota Romek tawey, kwona ada jeyen keyito. God riita kwona rukusiitawak, kwota riiti siiken eena kwona wocho. Noti Apoko God, Jisas Kraist piiriita kwona rukusiichi otiichinyak, kwoti inyaka wopu sa kepiba hiki ta.
7 Naatu Rome wanawanan kwa iyab God iyabuwi naatu rubini i ana sabuwamih kwamatar kwama’am etei, isa ayoyoyoban manaw kabeber, tufuw Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one mar etei kwa isa nama.
8 Ada mapo kwona diina bak: kwota eecha tawey, ada kwona Jisas riiti hik God riina woshiato. Eyey nosapek ta ye tawa ma yecha kwota Jisas riina hiki siitiichichawa boboyen meejitawak, eena ada God riina woshiato.
8 Wantoro’ot Jesu Keriso wabinamaim ayu au God ana merar ayiy kwa etei isa, anayabin kwa a baitumatum i tuw ra’at tafaram wanawanan sabuw etei tenonowar.
9 Ada God riiti yon eeji inyaka wopuk hehar otiitawey, God riiti Yikapwan hadabas majin sawotawey, God riipa kwona mukuchikiita eeji diita maji eeta siiken, God rii hecho eechaba eechaba nedii ada riina maji batawak, ada kwona bachitu. Ada God riiti inyakan wohecho riita kapo otiichinyak, ada kapo ya kwoti misoman hekiita.
9 God isan dogorou tutufin etei abow i Natun ana tur gewasin abibinan, i so’ob, ayu mar etei kwa anunuhi.
10 — ausente —
10 Matanfufur isa ayoyoyoban, naatu au yoyobanamaim God abifefeyan nakokok na’at boun ana veya ef nabotawiy isou naham anan kwa aninanawani.
11 Ada kwona ya heken harapa hikitu. ada kwona ya Holi Spirit rii haken otiitawa boboyen haken hikitawak, kwona hehar yesokwa baken hikitu, eena ada kwona heken hikitu.
11 Au kok gagamin i mi’itube kwa ayumat ata itin, saise ayubit ana usar kwa atit imaim a fair kwatab.
12 Ada eecha hikitu kwota hiki siitiichichawa boboy sii ana kiyatay kiyaponak, ada hikisiitiichichawa boboy sii way awasen kwona kiyatayechi kiyapokiita.
12 Iti tur i men ayu akisu kwa fair bait isan ao’omih, baise kwa auman ayu koufair kwanitu bairi tanibaibaisbonen ata baitumatum nakwat isan ao’o.
13 Kwo, eeji yaka kumwoy, na hiki ta: eechaba eechaba nedii ada kwona ya heken otiitawey, kapo boy boboyek adana nobo dasiipet? Ada anadii shebo shebo biish tar ma nobon mukuchirega, ye Jisas riina hiki siitiichichawaga, ada kwona eechaba nobon mukuchiken hikitawey, kwo riina eechaba hiki siitiichikiita.
13 Taitu tuwa’inah ayu akokok tain anayai kwanaso’ob, mar moumurih na’in abogaigiwas atan kwa ata’iti, saise kwa wanawanamaim Ufun Sabuw afa atabow hitan baitumatum wanawanan hitarun, nati’imaim abow hina baitumatum wanawanan hirur na’atube. Baise sawar moumurih maiyow ayu au ef hirufutifut tama tanan iti boun tatit.
14 God riita ana yeyada hari, ada eechaba anadii man yeyadahabaken hikitu. Otii hechawa ma yenya, shebo shebo tawa ma yen maji pokiitar ma yen maji pokiinan biish tar ma yechaka ada yeyada haken hikitu.
14 Ayu i sabuw etei’imak isah bai’akiramih atit, Greek sabuw naatu sabuw iyab men Greek, na’atube sabuw so’ob wairafih naatu men so’ob wairafih etei’imak isah anabow anibaisih.
15 Eena ada kwona Rom akamak taweyn ada hadabas majin sawoken hikitu.
15 Ana’an nati isan ayu akokok kwanekwan tur gewasin kwa iyab nati Rome kwama’ama auman isa anabinan.
16 Ada diita hadabas majin hiibiyakasakech. Dii eeta God riiti hapaga tawa boboy! Eeta Jisas riina hiki siitiichichawa ma yenya yesokwa yichi tawa boboy. Mapo Ju ma yesokwa yichitu. Anadii nosapeka shebo shebo tawa man eechaba yesokwa yichitu.
16 Ayu Tur Gewasin ao’orereb isan men biyou eo’ohow, anayabin God ana fair i ef iti’imaim tit sabuw iyab tibitumatum ebiyawasih. Iti yawas i wantoro’ot Jew sabuw isah, baise Ufun Sabuw auman.
17 God riiti hadabas maji sii God riita man wo sawo tawa boboyen eena nona mukuchichu. Diita boboy sii eeta hiki siitiichichawa boboy saniga. Mashi keyir maji eecha wocho: “Eeta ma rii hiki siitiichichaney, God riipa riina pichi hehar wosawo heechinak, nagwa nagwa ichanak, riipa eechaba eechaba takiita.”
17 Anayabin yawas mutufurin Godane i tur gewasinamaim orot babin eyayamutufurih, baitumatumamaim ebubusuruf naatu boro baitumatumamaim nasawar. Buk Atamaninamaim hikikirum iti na’atube eo,
18 Nota hecho God riita kwotay tawa boboy hevenek heechitawak, ma yechi kapasek boboyen eena sakato. Yecha kapasek boboyen otiitawak, God riiti omutiik tawa boboy siikenen vennyitu. Veenyitawak, ma yecha diita omutiik tawa boboyen eena hechi otiitakasakech.
18 Sabuw bowabow kakafih sinafuyah naatu sabuw tafa’asarih, i hai kakafinamaim turobe ana gewasin esumisum, imih maramaim God ana ya so’ar tit ibirerereb nati sabuw isah.
19 Diita boboy ma yecha kiki hikichi siitiiwey, eena God riitaba yechi misomak mukuchichu.
19 Sawar tutufin etei i rereb yah hi’itah tesoso’ob, anayabin God etei bebeyanamaim sinaf tibirerereb.
20 Mashi God riita diita nosapen otiir nedii sii i i diita apa nediik God riiti hapaga riiti hadabas boboy riiti boboy nota henyan biish tawa boboy ma yecha hechar. God riita diita nosap eyey boboyen otiitarek, ma yecha eena hecharek, riiti boboy siikenen hecho. Eecha otiitarek, ma yecha eena hecharek, riiti boboy siikenen hecho. Eecha otiitarek, ma ye eena yechi kapasek hikichi otii tawa boboyen boyega shecha veenyik wonyak?
20 Anamaim God tafaram sinaf mamatar ana veya, God ana yawas wa’iwa’irin, ana fair wanatowanin naatu i ana itinin etei i sawar sinaf himamataramaim bebeyah hi’itan hiso’ob, imih boro men yait ta God su’ubina’e nao nifufuwenamih.
21 Yecha God riina hecho. Hechawey, ye riiti hin yesokwakasakech. Riina woshiakasakech. Yaho. Yechi shebo shebo tawa inyaka hikishatawak, eena ye niyiki yichu.
21 Nati sabuw i God hisu’ub, baise men kafa’imo God hirouw tebora’ara’ah, o merarayow tibitinimih. Nati efanin i hai not bonawiyih kwarikwarisen wanawanan hirun dogoroh eowarar naatu gugumafut.
22 Yichawak, ye eecha wocho, “Nota eeta nagwa nagwa hiki tawa ma.” Wowak, ye eeta hikisha yeshatawa ma.
22 Basit i not wairafih hirouw teo, baise hai not botabir hina koko’aw na’atube himatar,
23 Yecha God riiti hin magiirechichi heechi riiti eechaba eechaba tawa hi kepin yesokwa yichikasakech. Yecha men ha tawa ma misomaga eecha teechi apoga tawa boboyen teechi kwashik tawa boboy hechawaga tawa boboyen ta siitiichi pak tawa boboyega eecha teechi yechi hin eena yesokwatar.
23 God morob atin bonamanamarin kwafirina’e i hitatabir orot hai yumatabe o mamu, o harufor, uma’ar, kok, i hai yumatabe hitar hima tekwakwafirih.
24 Ma yecha eecha kapasek otiitawak, God riita yenya heechitarek, ye inyaka kapasek woy hikitar nobon eena sumowutar. Sumowutarek, yecha awasen awasen kapasek boboyen otiitar.
24 Isan imih God nati sabuw ihamiyih hitit bowabow kakafih ta ta wanawanan hirun. Dogoroh ana kok na’atube tisisinaf, orot baibin hai faifuw hikwahir naatu baibin ibo orot hai ar hikwahir taiyuwih hi’in hisesebar biyah tebobokarikarit.
25 Yecha God riiti omutiik tawa boboy siiken yari, ii heechi woshepii tawa nobon eena rukusiir. Worek, ye God riita otiir boboy yechi hin eena yesokwatarek, ye eyey boboyen otiir God siiken ri hin yesokwakasakech. Nota God riiti hiban na yesokwa ta. Eeta siiken.
25 Turobe God nowan i hibotabir efanin baifuwen hiyari’iy, naatu God Sawar Sinafuyan kwafirina’e, hitatabir sawar i sinaf himamatar hai fair babahimaim hirun hikwafirih isah tebowabow. Baise ana gewasin sabuw i God akisinamo hitakwafir hitabora’ara’ah wanatowan, wanatowan, Amen.
26 Ma ye eecha kapasek otiitawak, God rii yenya heechirek, ye yechi maba inyaka wopuk hiki tawa nobon eena sumowutu. Eena sumowutawak mima ye riiviisii tawa nobo kepin heechi ye yechi kapasek nobon ichu.
26 Ana an iti isan God ihamiyih insesebar naniyan kakafin anababatun hibai tisisinaf. Baibin oro’orot hai ar hikwahir, i taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan.
27 Ma ye eechaba mima ya tawa nobon heechi ye anadii man kapasek otii ye itu. Eecha otii ye itawak, anadii ma yechaka eecha otiito. Eecha otiitawak, eeta boboy yechak ya tawey, God riita eena awasen hakiita.
27 Ef nati ta’imon oro’orot auman baibin hai faifuw hikwahir i taiyuwih baisesebar isan tibifi’afi. Naatu oro’orot taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan. Ana an nati isan i taiyuwih hai kakafinamaim baimakiy tebaib.
28 Ma ye God riiti nobon inyakak eeka heechikasakech. Wowak, God rii yenya heechirek, ye i God riita bokonar kapasek boboyen eena otiitar.
28 Anayabin sabuw God ana so’ob anababatun bain isan hai not kowarar naatu hirutawiy, imih God ihamiyih hitit not kwarikwarisen hibai hima kakafih men hitasisinaf i hima tisisinaf.
29 Worek, kapasek boboy yechana takiikiisiitawak, ye eena harapa kapasek boboy mayakan otiito. Yecha boboyen kwoya hechawak, kapasek hikitawak, man pi sowakwo tawak, akar man ow ana pichawak, woshepiitawak, akar man wosiiboy tawak,
29 Dogoroh wanawanan bowabow kakafih ta ta etei awan karatan: not kakafih, kabat, tafa’asar, bobowen, sabuw rouw morob; baiyow, baifufuwen, nuw okwanekwan, yanuw,
30 akar man kapasek majin batawak, ye God riina yuyatawak, ye wohipi tawak, yechi hin harapa haba tawak, kapasek yoban hiki tawak, awi eepi majin nasowoy tawak,
30 koutabitabir, God baifa’ifa’in, kakaf en, nuw furuwen, ora’ara’at, naatu bowabow kakafih sinaf isan hai ef boubuh tibimamataren. Naatu hinah tamah fanah tibifanasair.
31 nobo miman anamesheroko tawak, maji siikenen yechi kujak sokwakasakech, anadii man yecha heharekasakech.
31 Nati sabuw i hai naniyan en, aurih bosunusunub en, yabow, baiwan babanen en.
32 Yecha hecho God riiti lo maji eecha wocho: “Eecha otii tawa ma yepa hakiita.” Hiki tawey, heechi kapasek boboyeban eechaba otiito. Eechaba otiitawak, akar ma ye kapasek boboyen otiiwey, ye eecha wocho, “Eetata.”
32 Naatu God ana ofafaramaim sabuw iti na’atube hinasisinaf isan hinamomorob i hiso’ob, baise i hima kakafin tisisinaf. Naatu sabuw afa bowabow iti na’atube tisisinaf auman isah i baibasit hitih hima tisisinaf.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.