Atos 17

jnjl (JNJL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Phawulosnawa Silasna Anfipholiyanewa Apholoniyane asiissi kamo aatte Teselonqe hamete. Estak Ayhudni shiiphoni keya faar.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Phawulos hazozoti zagifenaasimato Ayhudni shiiphoni keyaassi giri. Keez beysani wona sinniron korto matsafaassin kisaafe daraasik kotte maket feer.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Kiristoos shanaason ephphetoonaknawa kitun kabunak sholsu sinnamato kotte maket: «Han ta nittok makefana Yesus bar kiristooswa» yit feer.
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 Estan Ayhudniissin isa isaas kaambaason odesere Phawulosneen Silasneen ane isar sinete. Faadbesi akam showo Ha'ooson shiiphsefe Aazabni meenawa showo arto mashka meene kaambaason odesere baassoneen ane isar sinete.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Sinuntano Ayhudni meya koonesere naga tishkuni wostobesi foonto asuni meyanon zuutire baassosta kabugsete. Katamaassi dey naga tishunak zagsete. Phawulosnawa Silasna asin daraasik aatire imak Iyyasonni keyaason kephire zuuttesete.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Sinuntano baassotin aane danoto sinna boor'a Iyyasonnawa ayni meyaassin isa isaasin zatte katamaassi fe gaanynye meeni sina taamefaat: «Han asuni meya han daason zuutire naga turksi; hash dey hanta yeesetewa.
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Iyyason dey baassotin ephphetewa: ‹Yesus yiste oom taato feerwa› yisefaafe Keesarni ajajiison tugga'sedifewa»
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 Daraasnawa katamaason ha'sife baassotna es baron odeseteyse shapharesete.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Estan Iyyasoninnawa oom meyanonna waasi teegsonek zagsere gafuksete.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Ayni meya geregere Phawulosnawa Silasna waalin Beriya hamonek zagsete. Esta kar'eteyse dey Ayhudni shiiphoni keyaassi girsete.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Beriyak fe asuni meya Teselonqeki asuni meyaastan ma'a yaadatbesi faar sinna boor'a kaambaason ma'arik ephpheteesete. Es kaamaas futo sinbaason arsere wonna wonna korto matsafaason ferere biyet feeseter.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Es bari boor'a baassossin showoos amanesete. Dey showo Girikni daani otumba faana mashka meenewa arqa meena amanesete.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 Sinuntano Teselonqek feese Ayhudni meya Phawulos Ha'oosi kaamanon Beriyak makenamato arseteyse esta hamere daraasin manguk kabgire faasso kabugsete.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Es kabaasik ayni meya geregere Phawulosnin ek baarisi tesha hamanak zagsete. Sinuntano Silasnawa Ximotiyosna Beriyak fu'tesete.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Phawulosnin ephphe kesa baasso dey barin Atena katisete. Estan Silasnawa Ximotiyosna taptere taaki yoosotowa yifa Phawulosni ajajiison ephphe Beriya wolsete.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Phawulos Atenak Silasninnawa Ximotiyosninna oodfeen katamaassi koo'lo tuuma feen biyaat ayyanabaasik haare.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Es bari boor'a Ayhudni shiiphoni keyaassin Ayhudni meyaneennawa Ha'ooson shiiphsefe asuni meyaneenna gabaasta wonna wonna danfena asusakitonen we'nit feer.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Ephikoros yistefe baassonawa Istokos yistefe baassotna barki yeesefaafe we'nit feeseter. Isa isa meya: «Han sinnoy wolla wollefe bar awunak sholefeso?» yiseten oomni meya dey: «Gaddo koo'loosi chowanontu makefewa» yit feeseter. Es baron dey makesetees Phawulos Yesusninnawa kitun kabuni odusonna makena boor'awa.
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 Es bari boor'a Phawulosnin Ariyosfagos yiste dimaasta zuuttera fa shonggosta ephphe hamfaat ekka yisete: «Han ne makefata gaddo assus awu sinnamato arunik innok makowa?
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Isa isa gaddo gaddo wuza neekin inno odeni sinna boor'a es bar awu sinnamato arunik sholefeniwa.»
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 Es baron yise Atenaki asuni meenawa Atenak feese irbani meena gaddo gaddo wuza woloknawa odokna wonbesiison aatu shuneseter.
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 Es kabaasik Phawulos Ariyosfagosuk zuuttera fa shonggosi ganesi yerefaat ekka yi: «Han Atenaki asuni meyane! Nitto showo hugnak haymanotintison zaggira ephefetimato biingwa.
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Nitto katamaassi biratefat Ha'o shiiphefeti dimaason biifana kabaasik: ‹Artonoy Ha'ok› yistera tichchera faana shoo'ason daningwa. Ese ta nittok makonaas es arunoy shiiphefeti Ha'oosongwa.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 Es bar han daasewa han daasta fa testo zuuttambaase asin zuutira tesiis samaasewa daase asi Daamawa. Bar asuni kushu keer'na betemeqdesiisi aane faafawa.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Kaasonnawa katfeni baronna dey ooma wuzasikitononu zuutira asunik imniis bar sinna boor'a isa wuzane barkin aane yo'ifawa. Asuni argasu dey barik aane sholsifawa.
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 Neebesiisonnawa foosone daasi dilanonna dilera imi. Asuni zalaason zuutira isa asunikintu tesi. Han daa zuuttambaase asiista dey foosonek zagi.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Es baron zaginaas dey asuni meya Ha'ooson sholere tu'nire awuzakne baron danak chimonekwa. Sinfanaknu bar isarni isarniisatan wokatawa. Phawulos Ariyosfagosuk zuutte zuuttoosta wolle |alt="Paul speaking to the Areopagus" src="cn02136b.tif" size="span" ref="17:19"
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 « ‹Kaa danniis; shorkera kutifeniis;
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 «Ese inno Ha'oni naanggota sinninneen bar asuni techmaknawa warqekna, birrik, wedey shu'ak wosuste gito zagira safaronik aane sholsifawa.
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Ese Ha'oos asuni meya zeemoti daagni neyaasik zagsete baron baak aatira hash daadaassi fe asu zuuttere harmusonek ajaje.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Bar korina asuski kamo han daa zuuttambaase asiista futok mangsu kar'ana wona duusi. Es baron besinaas es korina asusin kitun kabubaasikwa.»
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 «Kitun kabu» yifa kaamaason odeseteyse isa isaas kanyesete. Sinuntano oomiis: «Han chowaason hepsa neekin odonik sholefeniwa» yisete.
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 Esseen orfo Phawulos baasso ganeyaassin kesse hami.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Sinuntano isa isa asuni meya Phawulos makena chowaason ephpheteere amanesete. Amane baassossin Ariyosfagosni shonggota diisefe baasso Diyonasyus yiste asunawa Demaris yiste isa mashkasune dey oom asuni meya feeseter.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.