Lucas 4
Dios Tjevele Jupj 'Üsüs La Qjuisiji Jesucristo Mpes (JICNT) vs AAI
1 'Üsǘ püné la nt'a tjá'asa Jesús. Niná 'üsǘ Jordán ló. Nepé tjemey quinam jupj. Pjü la tjiji Dios Cjües jostsja jinwá. Quina Dios Cjües tjijyü'ta Jesús lo winin campa way 'in,
1 Jesu biyan tutufin etei God Anun Kakafiyin karatan Jordan harewane matabir yen naatu Anun Kakafiyin i’unawiy in Judea arar yan tit.
2 pjü jis wa cjuwá nt'a. Mpes tjemey Jesús. Ts'ac' cuarenta ne'aj wínetsja jupj. Ne'aj tjá'asa na diablo tjac' jupj nt'a. Jostsja ca Jesús malala nyuca la mijis, mpes malala tjevele Jesús lal. Jesús ne'aj tjuwine na, ma tjelyaja jupj. Mpes t'üc' ts'ac' cuarenta na, pajal vecj pé'etsja jupj.
2 Nati’imaim veya etei 40 bay en ma’am ufunamaim bayumih morob. Naatu nati ana maramaim Demon Mowan na routobon itin,
3 Ninana diablo tjevele jupj lal:
3 eo, “O i God Natun na’at, kabay iti ku’uwih tebotabir rafiy tematar ku’aa.”
4 Jesús ma la tjiji diablo tjevele jin. Jupj wola tjevele p'in:
4 Baise Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘Orot men bayumaim akisin niyawasimih.’”
5 Yacjaya diablo tjemyana Jesús campanya nt'a. Jupj la tjiji Jesús 'ücj nyúcatsja pjü patja nt'a nosis mo'ó. Len̈ way tjinyuca pjü.
5 Naatu Demon Mowan Jesu i’unawiy maiye hiyen hin koun yan bat, imatanubamo tafaram tutufin etei itin.
6 Diablo Jesús lal tjevele:
6 Naatu Demon Mowan eo, “Ayu boro fair etei o anit naatu tafaram ana aiwob auman boro anit. Anayabin etei’imak ayu hitu, ayu orot yait arurubin boro i anitin nab.
7 Najas jipj nawalap'a'a palá mpi'tjim. Najas jipj ca mvelen napj pajal püné. Nin la tjejay na, pjü way niná jipj jits'a'á nsem.
7 Imih O ayu inakwakwafiru na’at, iti sawar etei boro o nowamih anit.”
8 Jesús jupj wola tjevele ma ca nin la mijis.
8 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God akisinamo inakwafir isan inabow.’”
9 Locopyaya diablo tjemyana Jesús Jerusalén nt'a. Ne'aj Dios wo casá pajal campanya nt'a tjijyünsa jupj. Tjevele Jesús lal:
9 Naatu iban maiye Demon Mowan Jesu bai nawiy hin Jerusalem hitit, hiyen hin Tafaror Bar tafantoro’ot bat naatu iu, “O God Natun na’at, kukununuw kura’iy.
10 Dios Popel vele:
10 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘God boro ana tounamatar na’uwih hinatafafari,
11 Jis mas mpes ca mya ma'nucj
11 umah yanamaim inare hinabuwi, boro men kabay a narab natakakirimih.’”
12 Jesús ma la tjiji diablo tjevele jin. Nin p'in wola tjevele:
12 Baise Jesu iya’afut iu, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God men routobon initinimih.’”
13 Diablo po jostsja Jesús malala nyuca la mijis, mpes la pülücj malala tjevele jupj lal. Mop'in Jesús ma malala la tjiji. Mpes diablo pjü la tjiji na, tjemey, li nucutsja 'ona 'ücj la cuwis niswá.
13 Demon Mowan routobon ta ta Jesu bitin ufunamaim itumar tabaratait tit mar kafai ufunamaim bat.
14 Locopyaya Jesús Galilea nt'a tjemey niswá. Dios Cjües cus tjep'ya'sa pjü 'ücj la mijis. Mpes Jesús pajal 'üsüs la tjiji. Pjü ne'aj tapatjá jas tjowelepj Jesús.
14 Imaibo Jesu God Anun Kakafiyin ana fair bai auman matabir na Galilee tit. Ana tur ra’at tasasar tit tafaram nati sisibinamaim hima’am etei’imak hinowar.
15 Jis wa judiopan 'a si mulú nt'a, sin tji'yüsa lis tjiji jupj lovin. Pjü 'üsüs tjowelepj Jesús po'ó.
15 Kou’ay Bar wanawanan run bi’obaibiyih sabuw etei’imak tur hinonowar, hifai hibora’ara’ah.
16 Nazaret nt'a tjemey Jesús, püna tüpü'ü nt'a tsjicj waytsja nam. Ne'aj judiopan 'a si mulú nt'a tjemey jupj, pjü sábado na la tjiji jinwá. Ne'aj jis walap'a'a ton̈ca, mo'o la veles jupj.
16 Jesu remor na Nazareth tit, bar merar i ma rara’atamaim, Baiyarir ana veya matanfufur isisinaf na’atube, in Kou’ay Bar run, Buk ta baiyab isan misir.
17 Tja'ayapj nt'ya jupj Dios Popel Isaías tepyaca püná. Isaías profeta waytsja jupj. Mpes Jesús la tyü'pa popel, la tepyala pjaní way Isaías tepyacá. Tjinyuca na, mo'o tjevele jupj. Nin tjevele:
17 Naatu dinab orot Isaiah ana buk hibai Jesu hitin, bai rusasar tur iti na’atube hikirum inu’in ana efanamaim tit.
18 “Dios la ntjet'á jis wala la veles cjuwá jis lal.
18 “Regah Anun Kakafiyin i ayu wanawana’umaim ema’am,
19 Nin tjejyama la veles jupj quelel la siji,
19 Naatu anakurereb sabuw hinanowar
20 Jesús t'üc' mo'o tjevele. Dios Popel jun t'yo'na, tje'yaya yom ne'aj tsji' liji. Tjá'asa Jesús, sin 'yüsa la mijis. Pjü wa mo'ó 'a jis tjimyula witjacj pajal jus tjunuc jupj.
20 Jesu buk itakum orot kaifenayan itin i mara’iy. Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima’am etei’imak matah hito’ab Jesu hi’itin kikin.
21 Jupj yupj jis lal tjevele: “Püna tepyaca niná Dios Popel jupj. Niná jupj Popel tjevelá, t'üc' tepyala yacjaj. Jupj tepyaca napj nin po'ó”, tjevele Jesús.
21 Baise Jesu misir busuruf sabuw hai tur eowen eo, “Tur iti aiyab kwananowar i boun na iturobe.”
22 Pjü tjowelepj 'üsüs tjevele jupj. Po yólatsja 'onin ne pajal 'üsüs way tjevele. Jis la tjü'üy yuwá: “¿Tsjan mpes nin vele jupj p'iyá niná Yomen Dios se jamá? José jatjam p'in jupj.”
22 Sabuw etei’imak nati’imaim hima Jesu eo hinonowar hio, “Turobe iti orot ana tur i gewasin.” Naatu tur mumunin bitan eo hinonowar isan hifofofor, naatu taiyuwih hibatiyih hio, “Iti orot i Joseph natun?”
23 Yupj nin yólatsja mpes, Jesús tjevele: “Napj selé tsjan quelel welé nun napj lal. Niná nun welé lovin. Nun quelel welé: ‘Doctor jipj, mpes mya ts'ucun jipj p'iyá’. Nun quelel welé: ‘'Üsüs la mijin jipj qui'á, püna tüpüt' nt'a. Cupj tjepjya'aquecj pajal 'üsüs la tjejay Capernaum nt'a. Qjuisas nin p'iyá la mijin qui'á.’
23 Naatu Jesu iuwih eo, “Binan tur gewasin matan fufur sabuw teo’omaim boro kwana’uwu kwanao, ‘Adanafur ana orot, taiyuw kwiyawasi.’ Naatu iban boro kwana’uwu maiye, ‘Capernaum ma bow bigan tanonowar na’atube, iti ana bar ana meraramaim nabow tana’itin.’”
24 ”Nin welé, mop'in ma quelel la nojí. Lovin nin profetapan jis lal. Püna tapatja nt'a, ma jisas yupj. T'üc' way niná.
24 Jesu iban maiye iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen, dinab orot ana bar ana meraramaim boro men ana merar hinay hinabaimih.
25 Nin p'iyatsja Elías lal. Elías tüpü'ü na püná, año cont'e, mes séisiya ma tjive, mpes jun ta'á po cjuwatsja jis la las. Qui'á Israel nt'a nequem pülücj jis vayum tulucj tapatja. T'üc' way niná.
25 Naatu tur anababatun a tur ana’owen, Elijah ma’am ana veya’amaim kwafukwafur maumurih na’in Israel wanawanan hima’am afow matar. Nati ana veya’amaim kwamur etei tounu naatu sumar six na’atube toun men yar, baimar kakafin na, nati tafaram wanawananamaim bar merar etei’imak bay i’en.
26 Dios ma jas tjejyama Elías yupj nt'a jis capj la p'acj. Quepj p'a nt'a tüpü'ü nt'a jas tjejyama jupj. Quepj niná Sarepta nt'a tüpü'ü jupj, Sidón mpe se jütütj nt'a. Israelpan popa tuluctsja jupj, quepan.
26 Nati ana veya’amaim God men Elijah iyafar Israel wanawanan kwafur babin ta ibaisimih, baise Sidon wanawanan Zarepat bar meraramaim kwafur babin ta’imon ma’am isan God iyafar in tit baibais itin.
27 ”Eliseo p'a profeta watsja. Jupj tüpü'ü na, pülücj malala jisastsja Israel mo'ó, jis pjoloc' tjamaja mpes. Jas tüpwes ma jis tji'yü'sa yupj. Pjaní way p'in tji'yü'sa, salá tepyala. Naamán lotsja jupj. Siria mpe 'eseptsja jupj, israelpan popa tuluctsja”, nin tjevele Jesús, Nazaret mo'o tapatja jis lal.
27 Naatu dinab orot Elisha ma’am ana veya Israel sabuw moumurih maiyow kokom ani’anih hima’ama men yait ta na Elisha iyawasimih, baise tafaram Syria orot wabin Naaman akisinamo na Elisha iyawas.”
28 Jupj tjevele tjepjyacan̈ na ts'a tji'in pajal. Nin p'iyá pjü way wosis nt'a tjatja ts'a tji'in. (Israelpan waytsja yupj, mpes yólatsja Dios más 'üsüs jis capj tjep'ya'sa yupj la p'a jis lal. Nin mpes ma jisastsja Jesús tjevelá.)
28 Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima iti tur hinonowar ana veya, yah wanawanan so’aso’ar yen higagamat,
29 Sin tjüjünsüpj, ntji'lin̈ jupj, pje'á la ts'i pülücj patja nepé. Quelel ja'ünantsja jupj. Tjaman jupj neven pacá nt'a, la pala'á la ts'i mpes.
29 himisir Jesu hibai hitain ufun hitit, bar merar hitumar, hiyen fan tafan hibat hitarouw fan tare’emih hiwa’an, anayabin bar merar i fan tafan hiwowab hima’am.
30 Newa ma la tjajay yupj quelel lajaytsja jinwá. Yupj culupwen nipj tjemey, tjuwine tjemey jupj.
30 Baise Jesu sabuw rau’ay gagamin hibatabat umah aren sorabon hai foun remor tit in.
31 Nazaret nepé palavin tjemey Capernaum nt'a. Pülücj patja ne'aj. Galilea mpe se jütütj. Sábado na sin tji'yüsa lis tjiji ne'aj.
31 Jesu na Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Capernaum imaim tit, Baiyarir ana veya run sabuw i’obaibiyih hima hinonowar.
32 Yupj pajal nin yólatsja jupj pajal 'üsüs sin tji'yüsa lis tjiji mpes. Jupj tjevele 'ücj lo jütütj jinwá, mpes nin.
32 Sabuw etei’imak hifofofor men kafaita. Anayabin ana tur eo i tur anababatun naatu fairin.
33 Ne'aj, wosis mo'ó, judiopan 'a si mulú nt'a, yom tjá'asa, lapanen jupj jos mo'o tüpü'ü. Lapanen malala jos jin la tjiji yomen. Yümücj la tipiya:
33 Nati Kou’ay Baremaim orot ta wagabur iwan demon kakafin anababatun auman na run ma’am, fanan aumetawat na’in iwow eo,
34 —Jipj Jesús Nazaret mpe 'esepj. ¡Ma qjuisas jipj! ¿Tsjan pjucj tjacuy cupj nt'a? ¿Ncu pjü malala qjuis lo jay tjacuy jipj? Napj selé pjacj ne jipj. Dios juts'a'á way jipj. Pajal 'üsüs way jipj.
34 “Hei! Aki isai abisa inasinafumih kunan? Aki gurusi’imih? Jesu Nazareth mowan. Ayu aso’ob. O i yait, O i God ana tur abarayan Orot Kakafiyin.”
35 Jesús yümücj tjevele lapanen lal:
35 Jesu wagabur mowan kwarartatab eo, “Yate inbainub orot biyanamaim kutit!” Wagabur mowan sabuw nahimaim orot itaiy re tabaratait tit, men isan abisa ta sinafumih.
36 Pjü way yólatsja 'üsüs tepyala mpes. Yuwá tjowelepj: “¿'Oyn ne nin vele jupj? Jepa jinwá jyü'ta lapanen. 'Ücj lo jütütj jinwá si jütüta yupj, ne pje'á jil, jupj jyü'ta jin.”
36 Baise Sabuw etei’imak hai baifofofor ra’at, taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot ana tur i fair kwanekwan. Ana onowaten naatu ana fair auman iti tur eo demon kakafih biyunih i hitit!”
37 Pjü jis lal tjowelepj niná tepyalá, mpes pjü tjepjyacan̈ Jesús po'ó Capernaum mo'ó, Capernaum ne'aj p'in 'ots'ipj.
37 Naatu Jesu abisa sisinaf isan ana tur tasasar tit tafaram nati hima’am wanawanan etei hinowar.
38 Yacjaya Jesús tjemey wosis mpe, niná wosis judiopan 'a si mulú nt'a. Simón wo nt'a tjemey. Wama tjemey. Ne'aj Simón pwisam malala jostsja jupj, pajal si 'áwatsja jupj. Nin mpes wa nt'a tapatja la tjomon Jesús cü'ü'süs la mijis jupj.
38 Jesu misir Kou’ay Bar itumar tit na Simon ana bar tit, Simon rawan babin sawow biyan fora’ab anababatun inu’in, sabuw Jesu hifefeyan baiyawasinamih hio.
39 Mpes Jesús tjac', ton̈ca malala jos nt'a. Cus tjeve'le 'owus, mpes tji'yü'sa quinam. Simón pwisam len̈ way jas tjijyünsa, jis tje'yaya jis la las. Nas tji'yü'sa quinam, ne nin.
39 Basit Jesu na babin inu’in sisibin tit bat sawow i’ari’ar naatu sawow babin biyanane tit, babin yawas misir bay bow eafusar itab hi’aa.
40 T'yaja na, la p'a tjiquil Jesús nt'a. Pjü tucuman malala jisas yupj sin popé. Pjü p'a casá malala jisas tucuman yupj. Jesús po la tje'yot'a pjü witjacj, jis tji'yü'sa lis tjiji jupj.
40 Veya re’er ufunamaim, sabuw sawow yumatah ta ta hibow hi’inu’in, turahinah hibuwih hina Jesu biyan hitit, sabuw ta’ita’imon butubutubunih etei’imak hiyawas.
41 Lapanenpan nepénowa jisas nepé tjil, pülücj nepé tjil. Tjil na, la tupuyupj, tjowelepj: “¡Dios Jatjam jipj!” Mpes Jesús jis capj tjeve'le lapanenpan. Yupj salejeptsja jupj niná Jepa Püné Dios tjevele ca jas majamas jis capj la p'acj judiopan. Nin mpes Jesús ma jis tje'yaya jis la veles yupj.
41 Sabuw moumurih na’in auman biyahine demon kakafih hitit hiwow hio, “O i God Natun!” Baise Jesu demon awah bofafaren men karam boro hitao’rereb. Anayabin demon hiso’ob Jesu i Roubininenayan.
42 Tjejyawca na, pje'á tjemey Jesús jusapj, pjü len̈ nt'a. Mop'in gente la tapal jupj. Tjiquil jupj nt'a. Ma quelel jas tjajam jupj yupj mpe.
42 Martot auman Jesu nati bar merar itumar tit in efan ta nautanubinamaim akisinamo ma. Baise sabuw hinuwih hinan hititita’ur ana veya, bairi nati’imaim ma isan hi’otan.
43 Mpes jupj yupj jis lal tjevele: “Dios jos p'a nt'a jum 'ots'ipj, nepénowa patja nt'a. Ca mvelé Dios pajal 'üsüs la tjiji yupj mpes. Jis walap'a'a ca mvelé Dios ca müjü'tüs nosis nt'a. Dios nin tjejyama nin la veles.”
43 Baise Jesu iuwih eo, “Ayu boro anan God ana aiwob isan tur gewasin bar merar afa’amaim auman anabinan hinanowar. Anayabin ayu nati bowabow isan God iyunu ana.”
44 Mpes newa jun ta'á jámatsja judiopan tapatja nt'a. Jis wa judiopan 'a si mulú nt'a tjevele Dios tjevelá yupj jis walap'a'á. Nin líjitsja lovin.
44 Naatu Jesu tafaram Judea wanawananamaim Kou’ay Bar etei run tit binan remor.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.