Lucas 20
Dios Tjevele Jupj 'Üsüs La Qjuisiji Jesucristo Mpes (JICNT) vs AAI
1 Ts'ac' p'a wa tjejyawca na, Jesús sin 'yüsa lis tjiji ne'aj Dios wo mo'ó, Jerusalén nt'a. Jis wala tjevele tsjan niná Dios 'üsüs la tjiji gente mpes. Custjay véletsja na, niyom nepénowa tjiquil wa Jesús nt'a, sacerdote noypan nepenowá, Moisés popel sin 'yüsa lajay nepenowá, co'müypan nepenowá.
1 Veya ta Jesu in Tafaror Bar run ma sabuw i’obaiyih Tur Gewasin binan hima hinonowar, basit firis ukwarih, ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in bairi hina
2 Tjowelepj jupj lal:
2 Jesu hibatiy. “Kuo anowar, a fair menane ibai iti bowabow kusisinaf? Naatu iti fair i yait it?”
3 Jis wala tjevele Jesús:
3 Jesu iyafutih eo, “Bo ayu’ubo kwa abibatiyi.
4 tsjan mpes 'ücj bautizar lis tjiji Juan. ¿Ncu Dios tjijyü'ta nin la tjiji? ¿Ncu gente p'in jisastsja nin la tjiji?
4 John fair i menane bai sabuw bapataito itih, God biyanane ai sabuw biyahine? Kwao anowar.”
5 Yupj yuwá tjowelepj tsjan cüwelem jupj lal. Yuwá tjowelepj: “Cupj ma polel velecj Dios tjijyü'ta niná. Nin cüvelecj ca niná, Jesús ca qjuis la mü'üyas tsjan mpes ma tepyonecj Juan tjevelá.
5 Baise sabuw hikasiy taiyuwih hitatabir hima hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? God biyanane tanao, boro nao, ‘Bo aisim John bibinan men kwaitumitum.’
6 Cupj ma wa polel velecj gente p'in jisastsja nin la tjiji. Nin cüvelecj ca niná, pjü pe ca qjuesé nts'iyacj, qjuis mü'ü'nacj. Pjü japon Juan Dios mpes tjevele.”
6 Naatu sabuw biyahine fair bain tana rouw tanao, iti sabuw rau’ay gagamin tema’am boro kabayamaim hinarabit, anayabin etei tibitumatum John i God ana dinab orot ta.”
7 Mpes yupj tjowelepj Jesús lal:
7 Iti na’at hio sawar, basit hiya’afut hio, “Aki men aso’ob John ana fair menane bai.”
8 Jesús tjevele yupj jis lal:
8 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman au fair menane abai abowabow boro men anao kwananowar.”
9 Nin tjevele na, Jesús parábola tjevele wa Dios wo nt'a tjatja jis lal. Sin 'yüsa lis tjiji malala pajal Dios lal judiopan ma jisastsja jupj Jatjam. Ninana parabolas Jesús tjevelá:
9 Naatu Jesu sabuw oroubonamaim iti na’atube eo, “Ana veya ta orot masaw bow, ana ai grape tanum naatu sabuw masaw bowayah afa tubunih hima hikaif, i ef yok bai nanawanamih in.
10 Uva tjevyala po'ó, mozo jas tjejyama yupj nt'a, sine lejen̈ nt'a lo ta'es tjevyala popé, yom juts'a'á mpes. Niyom ne'aj mo'o jasin jas tüpwes ma tja'ayapj jomozo. Mozo süp, jas tjajam. Jas pjan tjemey.
10 Naatu grape hiw hi’inu’in hiyamur, basit bairut ana veya natit, orot ana akir wairafin ta iyafar eo, ‘Inan ai ro’oh hibirut ayu au nowau ta inab inan initu ana’aan, baise nan masaw bowayah himisir akirwairafin hibai hirab uman en hiyafar matabir.
11 Locopyaya jupj mozo p'a wa jas tjejyama yupj nt'a. Pajal wa jasüp ni. Tsjicj jin yólatsja, malala tjowelepj jupj lal, ne jas pjan jas tjajam yupj.
11 Naatu akir wairafin tabo iyafar maiye na tit, baise masaw bowayah hibai hirab hiu kwanikwaniy naatu hi’i’iyab uman en matabir maiye in.
12 Locopyaya mozo p'a wa jas tjejyama yupj nt'a. Cont'e tepyala quinam. Jay tjojocj, na'aj la ts'i yupj.
12 Iban maiye ana aki wairafin baitounin iyafar na tit, baise masaw bowayah hibai hirab feher hitin hibai hitit ufun hisaroun re.
13 ”Mpes uva juts'a'á tjevele: ‘¿'Oyn la mejay napj quinam? Natjam ca jas majam. Pajal quelel lejay natjam. Püné jupj ca yola nsem yupj.’
13 Imaibo orot masaw matuwan eo, ‘Abisa boro anasinaf? Anotanot ayu natu ta’imon isan abiyabow aniyafar nan, saise i boro hina’itin hinakakafiy.’
14 Nin tuluctsja. Niyom ne'aj la 'el jus tjunuc na, yuwá tjowelepj: ‘Niná uva juts'a'á jatjam. Uva lejen̈ nt'a jupj juts'a'á nsem, popay tepe'e na. Mas, mü'ü'nacj ca jupj, mpes uva lejen̈ nt'a cupj cuts'a'á nsem.’
14 Baise orot natun iyafar na titit ana veya sabuw masaw bowayah hi’itin taiyuwih himare hiyabuna sawar hio, ‘Iti i masaw matuwan natun enan, gewasin i boro tanarab namorob, saise iti sawar boro it ninowat.’
15 Mpes yupj jupj jatjam la ts'i sin mpe, tjü'ünan. —Parábola t'üc' tjevele Jesús quinam.
15 Basit orot natun hibai hirab masaw ana fur ufunane hitaiy re hi’asabun morob.’” Naatu Jesu sabuw ibatiyih eo, “Iti orot masaw matuwan nanan sabuw masaw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?
16 Jupj ca mim yupj nt'a, sin lejen̈ nt'a. Jis mü'ü'nas ca niyom ne'aj tsji' la tjajay. Uva sin lejen̈ ca jis ma'ayas la p'a, yupj ca 'ücj la mijicj lo valas ne'aj —nin tjevele Jesús.
16 I boro sabuw nabow narouw hinamorob, naatu masaw i boro nab sabuw afa nitih hinakaif hinama.” Iti na’at eo sabuw hinonowar hio, “Iti na’at i men namatar!”
17 Newa Jesús yus tjinyuca, tjevele yupj jis lal:
17 Baise Jesu nuw sabuw itih sawar, basit eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum anayabin i kwaso’ob.
18 ”Napj niná pe 'üsüs jinwá, napj tjevelé jinwá. Nun wa su jünsǘ jinwá. Yom pe niná casá yaca, malala ca mpalas jupj pajal. Pe niná yom casá yaca na, más malala ca mpalas jupj. 'Üpjǘ ca mpalas jupj, yomen —tjevele Jesús.
18 Imih sabuw iyab iti kabay afe’en hinare nararabih boro hina taweyaweyar, baise iti kabay i tafah nare nararabih boro hinimusumus.
19 Moisés popel sin 'yüsa lajay quelel tji'lin̈tsja Jesús. Nin p'iyá sacerdote noypan. Yupj jus nlay Jesús parábola niná tjevele yupj sin po'ó. Ma polel tji'lin̈tsja jupj custjay. Lacj jeyaptsja la p'a judiopan ca pajal ts'i mi'inacj yupj jis lal, mpes ma nin la tjajay.
19 Ofafar bai’obaiyenayah naatu firis ukwarih hikok Jesu nati ana veya’amaim hitab hitafatum, anayabin ana oroubon eo naniyan hibaib i iuwih, baise sabuw isah hibir.
20 Yupj la tjunuc 'ona 'ücj la tjilil Jesús. Mpes niyom sin tjajam Jesús nt'a. Yupj quelel la 'üytsja jupj lal, jupj ca malala cüveles yupj jis lal yupj jis wala tjevele na. Yupj 'üsüs jin la tjajay, newa malala la tjajay. Yupj yólatsja ca ne'aj majatjum, mpjacan̈, mpes 'ücj ca jat' mvelecj jupj po'ó jepa romano auxiliar lal. Jepa romano auxiliar pünetsja jupj, mpes 'ücj ca cus ntülüs Jesús.
20 Imih hin sabuw afa hitobon, hiyafarih ana itinin sabuw gewasih na’atube hina Jesu hibabatiy abitur tao na’at, saise Jew sabuw hitab Roman gawan hititin baimakiy titin isan ana ef hinuwet.
21 Mpes yupj tjil Jesús nt'a, tjowelepj:
21 Basit iti oro’orot hina Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob abisa o sabuw kubi’obaiyih i tur anababatun naatu ana efamaim kuo, naatu o i men sabuw ufuhine ku’i’itinimih, baise o i anababatun God ana efamaim sabuw kubi’obaiyih.
22 Nin mpes quelel lya 'yüyacj jipj lal. ¿Ncu 'ücj Dios lal cupj impuesto jaylacj lijicj, jepa romano t'emel t'e'enca mpes? ¿Ncu 'ücj tulucj nin lijicj?
22 Imih kuo anowar, Rome Ana Aiwob isan kabay tabibaiyan i ata ofafar ta’a’astu’ub ai en?”
23 Jesús jus nleya tsjan mpes nin la tjü'üy jupj lal. Seletsja yupj ma quelel jus nlaytsja la tjü'üy mpes. Seletsja yupj jisastsja jupj malala nyuca ca mveles. Mpes Jesús tjevele yupj jis lal:
23 Baise Jesu hai baifuwen itin, naatu iuwih eo,
24 —T'emel c'a pjaní way nca'á ma 'e. ¿Pjacj wola t'emel wola po'ó já'asa? ¿Tsjan ló t'emel po'o tapac? —tjevele jupj.
24 “Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hitin basit ibatiyih, “Iti kabay wanawanan i yait ana yumat naatu wabin tema’am?” Hiya’afut hio, “Caesar.”
25 Jesús tjevele yupj jis lal:
25 Jesu iuwih eo, “Caesar nowan Caesar kwanitin naatu God nowan God kwanitin.”
26 Yupj ma polel malala tjowelepj Jesús po'om la p'a jis walap'a'á, jupj tjevele mpes. Po yólatsja Jesús 'üsüs jis wala tjevele mpes. 'Üsüs tjevele jupj pajal, mpes yupj lyájasatsja.
26 Fatumin isan hai tur hibogaigiwas hina hibikubibiruw sabuw nahimaim iyafutih gewas hai kasiy ra’at, naatu men abisa hisinaf.
27 Niyom p'a wa tjiquil wa Jesús nt'a. Saduceopan waytsja yupj. Yupj javelepj tecya'lin̈ ma ca sin müjünsücj, ma ca mpatjam niswá.
27 Nati’imaim Sadducee orot afa morob ufunamaim yawas maiye isan men tibitumatum i hina Jesu hibatiy,
28 Saduceopan quelel jat' la velestsja wa Jesús po'ó, mpes tjowelepj yupj jupj lal. Tjowelepj:
28 “Bai’obaiyenayan, Moses ofafar ta aki isai iti na’atube kirum, orot natabin nama’am aurin kek en namorob, kwafur i boro nati tain ni’awan, saise kek hinatufuw orot murubin efanin.
29 Nin mpes cupj lya 'yüyacj. Püna niyom siéteya tapatja, pjü yupj jis sejatjampan yupj. Mwalá way tjowaya, popa tulucj tepe'e jupj.
29 Imih, marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu aurin kek en morob.
30 Tepe'e na, jupj tsüipe tjowaya tepe'e jats'om lal. Nin p'iyá popa tulucj tepe'e jupj.
30 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’awan, i auman kek en morob.
31 Jupj tepe'e na, jüpülücj locopyaya way tjowaya wa jüpülücj jats'om lal. Nin p'iyá popa tulucj tepe'e jupj. Nin p'iyá pjü jis pülücpan quepj pjaní lal tjewyayin̈. Pjü jis pülücpan sin popa tulucj tecya'lin̈.
31 Naatu orot baitounin kwafur i’awan, kek en morob naatu orot ufi’uf kwafur hibi’awan kek en etei himorob in sawar.
32 Yupj pjü way tecya'lin̈ na, tepe'e wa quepan. Lovin popa tulucj jupj.
32 Basit uftoro’ot kwafur babin morob.
33 ¿Pjacj jats'om nsem jupj, tecya'lin̈ sin müjünsücj na jis la püt'üs niswá? Pjü way niyom siéteya tjewyayin̈ jupj lal, tapatja na p'in —nin tjowelepj saduceopan.
33 Imih morobone hinayawas maiye hinamimisir ana veya, iti babin boro yait ni’awan, anayabin orot ain uf nah seven etei iti babin ta’imon hi’awan?”
34 Jesús tjevele yupj jis lal:
34 Jesu iyafutih eo, “Orot babin iti tafaramamaim tema’am ana veya i tetatabin.
35 Dios lal patjam ma nin lajay. Dios vele yupj 'üsüs, ne yupj ca sin müjünsücj tecya'lin̈ sin popé, ca mpatjam Dios lal. Ne'aj ma mwayin̈ yupj.
35 Baise sabuw iyab gewasih nati efan gewasinamaim ma isan hirurubih naatu morobone misir maiye isan hirurubinih i morobone hinamimisir maiye boro men hinatabin.
36 Yupj ma polel cya'lin̈ niswá ne nin. Angelpan jinwá yupj, mpes ma cya'lin̈. Dios ts'uyupj way yupj. Yupj sin jajünsüpj jis la püt'üs lovin Dios lal.
36 I boro tounamatar na’atube hinama naatu men hinamorob. Nati sabuw i God natunatun na’atube hinama, anayabin morobone himisir maiye.
37 T'üc' way tecya'lin̈ ca sin müjünsücj, ca mpatjam niswá. Selecj ca nin nsem Moisés tepyaca mpes 'ots'ipj. Tepyaca püna tepyalá, yo tsjicj pwetsja na, qjuis Jepa Dios ne'aj tjá'asa mpes. Jupj tjevele ‘qjuis Jepa Dios Dios jupj Abraham lal, Isaac lal 'ots'ipj, Jacob lal 'ots'ipj’.
37 Moses bebeyan ebi’obaiyit i turobe, morobone boro hinamisir maiye anayabin buk wanawanan wairaf toto’ab isan kirum. Nati’imaim Moses Regah isan eo, ‘O i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’
38 Cupj selecj püna tecya'lin̈ conas. Selecj wa Dios tecya'lin̈ jis Dios tulucj. Patja jis Dios jupj. Nin mpes selecj patja yupj quinam. Dios selé newa patja pjü —nin tjevele Jesús.
38 Imih iti God i ma’ama wanatowan ana God, men murubih hai Godamih. Sabuw iyab i wanawananamaim tema’am i yawasih.”
39 Moisés popel sin 'yüsa lajay nepénowa jupj wola tjowelepj:
39 Ofafar bai’obaiyenayah afa nati’imaim hima hinonowar himisir hio, “Anababatun turamaim iyafutih bai’obaiyenayan!”
40 Lacj tjeyapj la p'a jis la 'üy.
40 Nati ufunamaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
41 (Jesús ma lecj tjeyá.) Jupj tjevele yupj jilal:
41 Imaibo Jesu ibatiyih eo, “Aisim sabuw teo Roubinenayan orot i boro aiwob orot David ana rara’ane natufuw?
42 David p'iyá tjevele jupj po'ó Dios Popel mo'ó. Dios mpes nüejets'e tepyaca nt'a tjevele:
42 Anayabin David akisin iti na’atube eorereb Buk Atamanin wabin Psalm imaim kirum,
43 Jipj ca müjü'tün napj lal napj ca la mpalan naya jipj enemigopan jis lal.
43 Ina ma’am ayu boro a rakit sabuw
44 Jesús tjevele:
44 David Roubinenayan orot isan i ana Regah rouw eo, naatu mi’itube’emih Roubinenayan i boro David ana rara’ane nan natufuw?”
45 Jesús tjevele jupj discipulopan jilal, pjü 'ücj jis la pjac:
45 Jesu eo sabuw hima hinonowar auman, ana bai’ufununayah iuwih eo,
46 —Moisés popel sin 'yüsa lajay malala yupj. Po ma nin p'iyá la tjüjí, yupj lajay jinwá. Yupj jisas la p'a yola yupj noypan, mpes sin quip campa jisas. Pülücj lyawun̈ nt'a jil na, po jisas la p'a 'üsüs javelepj yupj jilal, 'üsüspan lal javelepj jinwá. Judiopan 'a si mulú nt'a jil na, silla más 'üsüs nt'a la 'osos jisas, cocoypan p'in jatja nt'a. Pülücj 'a si mulú nt'a jil na jis la las, más 'üsüs nt'a quelel jatja lovin, noypan jatja nt'a. Nin lajay Moisés popel sin 'yüsa lajay.
46 “Mata to niwa’an Ofafar Bai’obaiyenayah hinanan kwanahaiwih, anayabin i hai kok faifuw manih hina’osen hinabat hinaremor, ahar hai efanamaim sabuw hina’itih hai merar hinay hinakakafiyih, naatu Kou’ay Bar wanawanan efan gewasih hinabow hinamare hinama, na’atube hiyuw ana veya efan gewasih hinabow saise sabuw hai merar hinay.
47 Yupj pequen̈ nequem jis wa, nequem jis vayum tecya'lin̈. Newa jisas la p'a 'üsüs jin yola yupj, mpes püs way javelepj Dios lal, pülücj pjyacan̈ nt'a. Nin lajay mpes Dios ca mveles más malala la tjajay yupj la p'a jilal. Más ca jis capj ntülüs yupj pjü jilal —tjevele Jesús.
47 Kwafur baibin hai sawar boro asir hinabow kwanekwan, yoyoban manimanih hinayoyoban, nati sabuw hai baimakiy i boro kakafin anababatun hinab.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.