João 6
Dios Tjevele Jupj 'Üsüs La Qjuisiji Jesucristo Mpes (JICNT) vs AAI
1 Locopyaya 'üsǘ na'aj po'o tjemey Jesús. 'Üsǘ niná pajal la pünetsja, pajal campwílatsja. Galilea lotsja. Tiberias lotsja wa jupj. Mát'eya ló.
1 Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)
2 Pajal pülücj sa con̈tsja Jesús ne'aj. Tjunuc pajal 'üsüs la tjiji Jesús, jupj malala jisas jis tji'yü'sa lis tjiji na. Jupj la tjiji mpes ca jus cülayecj Dios jas tjejyama jupj. Nin mpes sa con̈tsja jupj.
2 Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.
3 Jesús neven popa viyavin tjemey. 'Etjele jupj discipulopan jis lal.
3 Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.
4 Len̈ way pyálatsja judiopan jis fiesta. “Dios Qjuis Capa Nipj Tjemey” lotsja fiesta niná.
4 Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.
5 Jesús jay viyá nt'ya, yus tjinyuca. Tjinyuca pajal pülücj jiquiltsja jupj nt'a. La tji'yüya Felipe lal:
5 Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”
6 Jesús quelel nyúcatsja tsjan la veles Felipá, mpes nin la tji'yüya jupj lal. Jupj p'iyá seletsja tsjan la mijis.
6 Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.
7 Felipe jupj lal tjevele:
7 Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”
8 P'a discípulo ne'aj já'asatsja, Andrés lotsja jupj. Andrés Simón Pedro tsüípetsja jupj. Jupj tjevele Jesús lal:
8 Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,
9 —Qui'á já'asa wa yom tsjicj. Pan cebada cínquiya tya'a jupj. Cjul mát'eya tya'a wa jupj. Newa cjuwá pjü jis la las. Nenem 'a pjaní way.
9 “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”
10 Jesús tjevele:
10 Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.
11 Jesús nt'ya pansas, tjevele Dios lal tjüwüi'i pan tje'yaya mpes. T'üc' tjevele na, pan jis tje'yaya pjü. Pjü tjalá. Nin p'iyá la tjiji cjulun lal. Yupj jisas nas tjalá. Pajal jis col tipit'a.
11 Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.
12 Pjü t'üc' tjalá na, jis col pit'a na, Jesús tjevele jupj discipulopan jis lal:
12 Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”
13 Mpes yupj natj pansas tsjictjacj. Pan cebada cinco popé quiliyú dóceya tipit'a pan lal, ma pjü tjalá.
13 Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.
14 Gente ne'aj tjatja tjunuc nin tepyalá. Jesús pajal 'üsüs la tjiji yom p'in ma polel liji jinwá, mpes sin tji'yüsa lis tjiji Dios jas tjejyama jupj. Tjunuc mpes javeleptsja: “T'üc' way jupj profeta niná Moisés tjevele ca ncuwim nosis nt'a”.
14 Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”
15 Jesús jus nleya yupj quelel jiquiltsja, quelel tji'lin̈tsja jupj, ca jepa mpalas jupj. Ma jostsja jupj. Mpes niswa neven popa viyavin tjemey jusapj.
15 Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.
16 Yacjaya discipulopan palavin tjiquil 'üsǘ püné la nt'a. Nasa way t'yájatsja.
16 Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,
17 Barco wama tjil, 'üsǘ na'aj po'ó jis la winin quinam. Capernaum nt'a jiltsja yupj. Pǘstetsja quinam, newá ma tjac' Jesús.
17 Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.
18 Lüpjǘ püné la tjelyapjünǘ, mpes pajal la tjepjetpjets'é 'üsǘ.
18 Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.
19 Legua pjaní tjil na 'üsǘ casa'á, jus tjunuc Jesús. 'Üsǘ casá wínetsja, ne'aj way p'in jactsja barco nt'a. Pajal lacj tjeyaptsja discipulopan. Ma salejeptsja Jesús jupj.
19 Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.
20 “Napj ne p'in winis. Po ma locj tjeyá nun”, tjevele jupj.
20 Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”
21 Tjevele na, 'üctsja yupj jis lal jupj barco wama la winin yupj jis lal. Barco wama tjemey na, len̈ way ne'as tjil, yupj quelel jiltsja nt'a.
21 Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.
22 Yaya gente pülücj newa játjatsja 'üsǘ la nt'a, Jesús jis tje'yaya tjalá nt'a. Ma tjil yupj 'üsǘ na'aj po'ó Jesús discipulopan jis lal. Yupj jus nlay barco pjaní way p'in 'üsǘ la nt'a já'asatsja t'an̈. Discipulopan tjil 'üsǘ na'aj po'ó niná barco mo'ó. Salejeptsja Jesús ma wama tjemey barco mo'ó discipulopan jis lal. Yusapj tjil discipulopan.
22 Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.
23 Püstapj len̈tsja barcas. Locopyaya barco tsjictjacj nepénowa tjiquil Tiberias mpe. Ne'aj p'in tjiquil niná gente pülücj tjatja nt'a, ne'aj p'intsja qjuis Jepa Jesús pan jis tje'yaya tjalá nt'a. (T'an̈ p'in pan nt'ya, tjevele Dios lal tjüwüi'i pan mpes. Jis tje'yaya, tjalá yupj.)
23 Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.
24 Yupj jus nlay Jesús len̈ yacjaj, jupj discipulopan len̈ watsja. Jus nlay na, barco wama tjil, 'üsǘ na'aj po'ó jis la winin. Capernaum mo'o tjil jis la pal Jesús.
24 Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.
25 Jus tjunuc 'üsǘ na'aj po'ó. Jus tjunuc na, tjowelepj jupj lal:
25 Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”
26 Jesús jis lal tjevele:
26 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.
27 Nun pajal nujola ve mpes. Po ma nin nujola t'as ve mpes. Ve newa malala pyala. Nin nujola t'as tsjan ma cyawaja mpes. Nun Dios lal cüpatjaqué lovin, newa ma ca 'acawajas niná napj nu 'ya. Napj p'iyá niná Yomen Dios jas tjejyamá. Mpapay Dios nusin tji'yüsa la tjiji t'üc' way jupj nin tjejyama —nin tjevele Jesús.
27 Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”
28 Mpes yupj la tjü'üy jupj lal:
28 Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”
29 Jesús tjevele yupj jis lal:
29 Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.
30 Mpes jupj lal tjowelepj yupj:
30 Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?
31 Judiopan püna tapatja maná jalá jiltsja wosis cjuwá nt'a lyawun̈tsja na püná. Nin mpes Dios Popel vele: ‘Ve jis tje'yaya jis la las Dios pü'ü mpe’.
31 It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”
32 Jesús yupj jis lal tjevele:
32 Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.
33 Ve Dios nu 'yayá, Dios pü'ü mpe jac'. Ve niná nin liji gente 'ücj ca mpatjam lovin.
33 Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”
34 Yupj tjowelepj Jesús lal:
34 Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”
35 Jesús tjevele yupj jis lal:
35 Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”
36 Mop'in nun ma poné. Napj nasa tjevelé niná nun jis lal. Nun nus tjunucú, newa ma poné napj polel nucopj p'yacj 'ücj nu la püt'üs Dios lal.
36 Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.
37 ”Mpapay ne 'aya gente nepenowá, yupj ca ncapj ncon̈cocj. Yupj pjü way ca mponecj napj lal. Napj lovin ma ca pje'á lis nts'i napj lal japon witjacj.
37 Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.
38 Napj Dios pü'ü mpe tjacuwis nin la mejay Mpapay jos jin. Nin tjejyama jupj. Napj p'iyá najas jin lejay mpes tjacuwis tulucj.
38 Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.
39 Mpapay Dios nin tjejyama. Jupj jos napj ca 'ücj la mejay ma ca len̈ cüvalas jupj ntje'ayá sin popé. Jupj jos pjü yupj sin jyünsǘ la mejay p'a jawas tecya'lin̈ sin müjünsücj na, ne ca niswa mpatjam yupj.
39 Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.
40 Nin jos Mpapay. Nepénowa japon napj ne Dios Jatjam. Japon wa napj mpes ca mpatjam Dios lal. Mpapay jos pjü yupj ca jupj lal mpatjam lovin. Napj p'iyá ca sin müjünsǘ nin jawas tecya'lin̈ sin müjünsücj na —nin tjevele Jesús.
40 Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.
41 Judiopan sin popé yuwá jas tjowelepj jupj, jupj tjevele mpes. Jupj tjevele: “Napj p'iyá ve niná. Napj tjacuwis Dios pü'ü mpe.” Ma jisastsja niná tjevelá.
41 Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.
42 Yupj javeleptsja: “Niná Jesús, José jatjam. Selecj pjacj jupj popay, jupj jamay. ¿Tsjan mpes nin vele quinam, Dios pü'ü mpe tjac' jupj?”
42 Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”
43 Yupj nin javeleptsja mpes, Jesús tjevele yupj jis lal:
43 Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.
44 Gente yusapj ma polel japon napj lal. Mpapay liji yupj 'ücj ca quelel mponecj. Napj ca sin müjünsǘ mpatjam yupj niswá. Nin ca mpalas nin jawas tecya'lin̈ sin müjünsücj na. Nin tjejyama Mpapay.
44 Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.
45 Profetapan tjowelepj: ‘Dios ca sin mü'üsüs lis mijis pjü jupj ts'uyupj’. Nin tapac profetapan Dios Popel mo'ó. Gente nepénowa pjyacan̈ Mpapay velá, sin 'yüsa wa jupj velá. Pjü way yupj ca mponecj napj mpes.
45 Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.
46 ”Ma quelel velé yupj jus tjunuc Mpapay Dios, yun lal. Napj p'in jus tjinyuc jupj. Jupj nepé way tjacuwis.
46 Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.
47 Napj lal japon, Dios lal patja lovin. T'üc' way velé.
47 Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.
48 Napj p'iyá niná ves. Napj p'iyá nin lejay gente lovin ca 'ücj mpatjam.
48 Ayu i yawas ana rafiy.
49 ”Judiopan püna tapatja maná jalá jiltsja wosis cjuwá nt'a püná. Maná ma 'ücj la tjiji jis la püt'üs lovin. Tecya'lin̈ wa yupj, pjü gente cya'lin̈ jin p'iyá.
49 Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.
50 Ve niná napj velé mpes, más 'üsüs liji maná lal. Ve niná Dios pü'ü mpe jac'. Ve niná jalá, lovin ma ca nca'lin̈.
50 Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.
51 Napj p'iyá ve niná, ve nyucunú jinwá napj. Napj Dios pü'ü mpe tjacuwis. Ve niná jalá, ca mpatjam lovin. Ve niná napj mp'üy. Ma pats' ca napj, gente 'ücj ca mpatjam Dios lal —nin tjevele Jesús.
51 Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”
52 Judiopan ts'a tji'in Jesús nin tjevele mpes. La veleltsja yuwá. Javeleptsja: “¿'Oyn la qjuijis yom niná, jupj jüp'üy cü'es cülá ncupj?”
52 Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”
53 Jesús tjevele yupj jis lal:
53 Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.
54 ”Nepénowa mp'üy jalá jinwá lajay, na'as myü'ün̈ jinwá lajay wa. Ninana lajay lovin ca mpatjam Dios lal. P'a jawas tecya'lin̈ sin müjünsücj na, nin jawas napj ca sin müjünsǘ yupj jis p'üy, mpes ca mpatjam lovin.
54 Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.
55 Napj mp'üy ve t'üc' way jinwá. Nin lejay gente 'ücj jis la püt'üs. Nin mpes wa na'as 'ücj lo müs jinwá.
55 Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,
56 Nin mpes nin velé mp'üy jalá jinwá lajay sin po'ó, na'as myü'ün̈ jinwá lajay sin po'ó wa. Ninana lajay newa ncapj jacon̈ lovin. Napj pü'üs wa yupj jisas mo'ó lovin.
56 orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.
57 Mpapay lovin pü'ü. Jupj jusapj 'ücj pü'ü. Nin tjejyama jupj, ne napj pü'üs wa jupj mpes. Nin p'iyá niná. Nepénowa pajal japon napj lal, napj 'ücj jis capj p'yacj pjü way mpes. Napj mpes ca mpatjam yupj.
57 Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.
58 Napj p'iyá ve niná, ve niná Dios mpe tjac'. Napj maná jin tulucj. Más 'in 'üsüs napj maná lal. Judiopan püna tapatja maná jalatsja. Yupj tecya'lin̈ wa, gente janmacj cya'lin̈ jinwá. Nin tulucj ca nsem napj lal japon jis lal. Pajal japon napj lal, napj 'ücj jis capj p'yacj pjü way mpes, lovin ca mpatjam yupj.
58 Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”
59 Ninana Jesús tjevele Capernaum mo'ó, sin tji'yüsa lis tjiji na. Ne'aj sin tji'yüsa lis tjiji jis wa nt'a, judiopan 'a si mulú nt'a.
59 Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.
60 Jesús discipulopan pülücj ma jisastsja jupj tjevelá. Tjepjyacan̈ na jupj tjevelá, yupj tjowelepj: “Jupj tjevelá pajal malala cupj qjuilal. Ma polel qjuis la pon jupj velá. Ma qjuiyola t'as ncupj niná.”
60 Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”
61 Jesús seletsja yupj malala po'o tjowelepj jupj tjevele mpes. P'a wa ma Jesús wola tjevele; jupj seletsja p'in. Mpes jupj la tji'yüya yupj jis lal:
61 Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?
62 Nun ca nus nucú napj ca mis niswá Dios pü'ü nt'a, püna pü'üstsja nt'a. ¿Tsjan ca nujola nun, nin tepyala na? Napj p'iyá niná Yomen Dios jas tjejyamá.
62 Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!
63 Dios Cjües nujos mo'o pü'ü na p'in, 'ücj nu la püt'üs Dios lal. Gente yusapj ma polel jis la püt'üs Dios lal. ¿'Onin 'ucuy cüpüt' Dios Cjües nujos mo'ó? Napj tjevelé toponé na, Dios Cjües nujos mo'o ca mim mpü'üm. Jupj lal ca 'ücj mpatjaqué lovin.
63 Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.
64 Nun nepenowá ma poné napj velé la p'in —nin tjevele Jesús.
64 Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”
65 Jesús tjevele wa:
65 Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”
66 Jesús nin tjevele na, jupj discipulopan pülücj tjil jupj mpe. Ma quelel sa con̈tsja Jesús quinam. Ma quelel sin 'yǘsatsja quinam Jesús po'ó.
66 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.
67 Mpes Jesús jis la tji'yüya jupj apostolpan doceyá:
67 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”
68 Niyom dóceya popa Simón Pedro pjaní wa. Jupj tjevele Jesús lal:
68 Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.
69 Cupj pyonecj jipj niná Yomen Dios tjevele ca jas majamas nosis nt'a qjuis capj la p'acj. Selecj cupj t'üc' way jipj niná.
69 Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”
70 Jesús tjevele yupj jis lal:
70 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”
71 Ninana Jesús tjevelá, Judas po'ó tjevele jupj. Simón Iscariote jatjam waytsja jupj, Judas. Niyom dóceya popa watsja, mop'iyá jis lal tjemey Jesús enemigopan jis la tjilil Jesús p'a jawas. Jesús seletsja Judas ca nin la mijis.
71 (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.