Tiago 1
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Näk Jems, Anutu ba Ekäni Jesu Kristo täŋo piä watä äma. Unita näkä Anutu täŋo kudupi ämawebeniye komeni komeni it yäpmäŋ kukaŋ inta bänep täga nadäŋpäŋ man kudän ŋo täŋpäŋ tamitat.
1 Baitumatumayah etei a tafaram kwaihamiy kwatit tafaram tata’amaim kwama’am, etei a merar ayiy. Ayu James God ana akir wairafin na’atube ata Regah Jesu Keriso ana akir wairafin kwa a fef akikirum.
2 Notnaye, inken bäräpi mebäri mebäri ahäŋ tamäwä oretoret inide kubä täk täkot.
2 Taitu, routobon fokarih yumatah ta ta isa hinamamatar ana veya, mar etei kwaniyasisir.
3 Imata, in ŋode nadäk täkaŋ; Imaka udewanitä nadäkinikjin täŋ yabäŋirän bänepjintä kehärom taŋpäŋ bäräpi udewani gänaŋ gwäk pimiŋpäŋ api kuŋatneŋ.
3 Anayabin a baitumatum routobon nati na’atube nab kwanabisnowah ana veya baitafofor ana ef boro kwanaso’ob.
4 Täŋpäkaŋ bäräpi gänaŋ gwäk pimiŋpäŋ kuŋat-kuŋat unitäŋo bureni inken kaŋ ahäŋ parän. Eruk, ude täŋpäŋ kädet täga kubäta nämo api wäyäkŋeneŋ. Nämo, ämawebe bureni, siwoŋi kudupi api kuŋatneŋ.
4 Naatu kwanabatkikin nawainabi kwanan yomanin kwanabisawar ufunamaim, boro men abisa ta isan niyababanimih.
5 Täŋpäŋ in bämopjin-ken nanik kubätä nadäk kädet siwoŋita wäyäkŋeŋpäŋä Anutu-ken yäŋapiŋirän nadäk kädet täga u api imek. Imata, Anutu uwä iron mähemi unita imaka kubäta yäŋapiŋirä äwo nämo yäk täyak.
5 Baise o yait kukokok ukwar narerekab, God isan inayoyoban, God boro nit, anayabin God i dogoron tutufin etei yasisiramaim sabuw etei ebitih.
6 Täŋpäkaŋ äma uwä Anututä nadäŋ namek ba nämo käwep yäŋ nadäŋpäŋ, bänep yarä ude nadäŋkaŋ Anutu-ken nämo yäŋapiwek. Nämoinik. U nadäkinik täŋkaŋ uyaku yäŋapiwek. Täŋ, äma bänep yarä nikek nadäweko uwä gwägutä tokät täyak ude, ba mänittä piäŋirän gwägutä pom äworeŋpäŋ äroŋkaŋ äpäk täyak udewani.
6 Baise inayoyoyoban ana veya initumatum, men ere kasiy auman, anayabin orot yait erekasiy auman eyoyoyoban ana’itinin i tor yan yabat kotar ebabin in ebiyuwiyuw na’atube.
7 — ausente —
7 Orot yait ana not nati na’atube enotanot Regah biyanane boro men sawar ta nab.
8 — ausente —
8 Anayabin nati orot ana not i rou’ab ebinotanot, ana sinafumaim ana not ebiyuwiyuw.
9 Täŋpäkaŋ äbot täŋpani kubätä jopi jäwäri-inik itat yäŋ nadäŋpäŋ-nadäwätäk nämo täŋpek. Nämoinik, Anututä wäpi biŋam imayäŋ täko unita oretoret täk täyon.
9 Kirisiyan orot yait yababan wairafin Regah nabobora’ah isan niyasisir nakawasa.
10 Täŋ, udegän äbot täŋpani kubätä tuŋum mähemi täŋpäŋ irirän Anututä tuŋumi yomägaränä nadäwätäk nämo täŋpek. Imata, Anututä kome täŋo wäpi biŋam yäpmäŋ äpäŋirän äma u nämo api waweko unita oretoret täŋpek. Nadäkamäŋ; Kome täŋo tuŋumtä täŋkentäŋ nimiŋirän irit kehäromi nämo api käne. Nämoinik. Kome täŋo tuŋumtä waŋpäŋ wädan iroritä äreyäŋ kuk täkaŋ ude api täneŋ.
10 Naatu Kirisiyan orot yait guguw wairafin, God nab nayayare isan niyasisir, anayabin guguw wairafin sigar beran na’atube boro hinafenem hinare.
11 Unita nin ŋode kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ; Kome taŋi ijiŋpäŋ kekeki pähap täŋpäŋ wädan kejima kudup yeŋpewän kubit tak täkaŋ. Äma tuŋum mähemi uwä ude bumik. Wädan irot gäripi nikek unitä äreyäŋ kuk täkaŋ udegän moneŋ piäni nämo täŋ paotkaŋ kumbek.
11 Veya wabuburinamaim beran earkimow, ana gewasin i’en hea’obow ere’er na’atube, orot guguw wairafin boro namorob ana sawar abisa’awat bow ma tafan yayababar boro nihamiyen.
12 Äma kubätä täŋyabäk mebäri mebäri ahäŋ imiŋirä u gänaŋ kehärom taŋpäŋ irayäŋ täko uwä Anutu täŋo bänep iron gänaŋ pen api irek. Äma unita gwäki uwä Ekänitä omäk meran säkgämän ude irit kehäromi paot-paori nämo api imek. Bureni, ämawebe Anututa nadäŋ imikinik täk täkaŋ unita gwäki u yämikta Anututä ini yäŋkehärom taŋkuk.
12 Orot yait routobon wanawananamaim nabatkikin nawawainab boro baigegewasin nab. Anayabin routobon nati na’atube nabisnowaten ana maramaim, ana baiyan ma’ama wanatowan boro nab. Iti omatanen i sabuw iyab God tibiyabuw eomatanih.
13 Täŋpäkaŋ äma kubätä waki kubä täŋpayäŋ nadäŋkaŋ ŋode nämo yäwek; Anututä täŋ-näkŋat-pewän waki ŋo täŋpayäŋ nadätat yäŋ nämo yäwek. Nämoinik! Imata, wakitä Anutu täga täŋikŋatnaŋi nämo. Ba udegän Anututä momi täkta täŋyabäk-ken nämo nipmak täyak.
13 Orot yait routobon iti na’atube nabaib ana maramaim men nao, “Iti routobon i Godane enan.” Kwanaso’ob demon kakafin men kafa’imo God erurtubunimih naatu God men kafa’imo orot babin routobon ebitinimih.
14 Upäŋkaŋ nininken bänep nadäŋ gärip waki unitägän momi täkta bänepnin ärik täyak.
14 Baise routobon i orot taiyuwin biyan ana kok ebonawiy, kakafih sinaf kwanekwan enan taiyuwin ana warasa eona’on.
15 Täŋpäŋ nadäŋ gärip unitä momi täktäk täŋo kädet pewän ahäk täkaŋ. Ude täŋirän momi täktäk täŋo kädet unitä taŋi täŋpäŋä kumäŋ-kumäŋ täŋo kädet-ken nipmak täyak.
15 Naatu i taiyuwin ana kakafih nayen namamaririb ufunamaim, ana bowabow kakafin boro nirerereb. Naatu bowabow kakafin ana yomaninamaim boro morob natita’ur.
16 Eruk, notnaye, man unita nadäwä jopi nämo täŋpek.
16 Imih taitu au yabow, sabuw men hinifufuwi. God men kafa’imo orot babin erurutubunihimih.
17 Anututä waki kubä nämo nimik täyak. Nämoinik. Imaka imaka tägatäga ba bänep iron bureni u kudup kunum gänaŋ nanik-tägän ahäk täkaŋ. Täŋpäŋ Nanin, kunum gänaŋ peŋyäŋek pewän ahäwani unitä iron u nimik täyak. Ude täŋkaŋ Nanin uwä kubä-täŋ kubä-täŋ nämo täk täyak. Täktäki bian patkuko unitä api pat yäpmäŋ ärowek.
17 Usar gewasih naatu siwar mokobfouh etei i marane tenan. Tamat God marakaw ana baimatarenayan biyanane. I men kafa’imo boro nabotabir auwaraunane nigugum ina’itinimih, en anababatun.
18 Täŋpäkaŋ Anututä ini nadäŋkuko udegän imaka kudup pewän ahäŋkuŋo unita intäjukun ude itta mani burenitä äboriye nin bäyaŋ nipmaŋkuk.
18 God taiyuwin ana kokomaim Tur anababatun bai na itit ata yawas iboubun i natunatun tamatar. Saise it tatan sawar bimataren wanawanahimaim ata efan wantoro’ot tatab isan.
19 Eruk notnaye näk man kubä täwerayäŋ nadätat unita juku peŋpäŋ nadäkot. In äma kubätä man yäwänä jop jukugän peŋpäŋ kaŋ nadäwut. Ba man kowata bäräŋeŋ nämo iwetneŋ. Ba kokwawak bäräŋeŋ nämo nadäneŋ.
19 Taitu au yabow, iti tur i men nuhi nabur! Tain i kwanarub gewas tur kwanowar, naatu tur o isan i yatenanub kwanao, na’atube yaso’ar isan men ya virivir hiniwa’an.
20 Imata, äma täŋo bänep wakwaktä täŋkentäŋ imiŋirän Anutu täŋo kädet siwoŋi u nämo iwarek.
20 Anayabin orot yait yan so’aso’arin God ana kok abisa yamutufurin isan boro men karam nasinaf.
21 Unita in kädet wakiinik mebäri mebäri ba kädet taräki taräki täk täkaŋ u mäde kaŋ ut imut. Ude täŋpäŋ Anutu täŋo man mujipi bänepjin-ken piwani u bänep kwini terak yäpmäŋpäŋ iyap taŋpäŋ kaŋ yäpmäŋ kuŋarut. Imata, man unitä waki keri-ken nanik tämagutta kehäromini nikek.
21 Isan imih a kato etei naatu a tafasar etei susuw kwama’am kwanihamiyen, taiyuw kwanitaiy, God ana tur dogoromaim tatanum i kwanab, anayabin nati tur i boro niyawasi.
22 Täŋpäkaŋ Anutu täŋo man uwä kaŋ iwarut. Jop nadäk-nadäkgän nämo täneŋ. Nämoinik! Jop nadäk-nadäkgän tänayäŋ täŋo uwä bänepjin jop api ikŋatneŋ.
22 Men taiyuw inifufuwi ana’itinin o i tur kunonowar, baise tur inanowar naatu inia’ait.
23 Äma Anutu täŋo man nadäŋ äwaräkuk tänayäŋ täŋo uwä ämatä glas terak mäjoni yabäk täkaŋ ude.
23 Orot yait tur nowar baise men ebi’a’it, ana’itinin i orot yumatan kiyam yan i’itin na’atube.
24 Glas terak mäjonin kaŋkaŋ päŋku iŋamnin dapunta täŋguŋtak täkamäŋ ude täk täkaŋ.
24 Orot yumatan itinbunai sawar, tit inan ufunamaim mar ta’imon yumatan nuhin bur.
25 Täŋ, äma Anutu täŋo man siwoŋi-inik u ket yäŋpäŋ-nadäk täk täkaŋ uwä Anutu täŋo bänep iron gänaŋ pen it täkaŋ. Imata, äma udewanitä Anutu täŋo man u jop nadäk-nadäkgän täŋpäŋ nämo guŋtak täkaŋ. Nämo, u man buramiŋpäŋ kädet tägatäga täk täkaŋ. Täŋpäkaŋ Anutu täŋo man unitä momi täŋo kehäromi utpewän maŋirän kunumta biŋam täk täkamäŋ.
25 Baise orot yait sabuw roufamih isan ana ofafar rousouwin na’itinbunai nanot nabia’ait, nati orot boro baigegewasin nab. Anayabin men turawat nowar nuhin burumih.
26 Täŋpäkaŋ äma ätu inita näk nadäkinik täŋpani yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ meni jinomta watäni nämo itnayäŋ täŋo uwä nadäkinik täŋpani yäŋ nadäk täkaŋ u bänepi jop api ikŋatneŋ. Täŋpäŋ Anutu iniŋoret-oret ba nadäkiniki u jopi ude täk täyak.
26 Naatu orot yait taiyuwin i’itin i Kirisiyan gewasin, baise menan ebi’uma’ar, nati orot ana Kirisiyan yawas i yabin en, taiyuwin ebifuwifuw.
27 Täŋ, Anutu iniŋoret-oret kädet bureni Anututä kawän tägak täyak uwä ŋode pätak; Iroŋi kodäŋani ba webe kajat butewaki terak kuŋat täkaŋ u yabäŋ yäwatpäŋ täŋkentäŋ yämineŋ. Ba kubä ŋode; Irit kuŋat-kuŋatjinta watäni irirä kome täŋo nadäk-nadäktä nämo täŋpän waneŋ.
27 Imih Tamat God matanamaim Kirisiyan orot anababatun gewasin naatu dogoron rousouwin ana bowabow i boro iti na’atube nasinaf. Kwafur baibin, kwatuw oro’orot, gagaganiy boro ninanawanih, naatu tafaram ana kato boro men biyan nikwahikwah.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.