Romanos 5
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk, nadäkinikninta yäŋpäŋ Anututä siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ nimiŋkuko unita apiŋo Ekäninin Jesu Kristo terak Anutu-kät bänep kubägän täŋpäŋ nipmaŋkuko itkamäŋ.
1 Isan imih ata baitumatumamaim yamutufurit bonawiyit tana Jesu Keriso ana sinafumaim God bairi taitafentutur tama’am.
2 Täŋpäkaŋ Anutu täŋo orakoraki uterak apiŋo itkamäŋ uwä Jesutä nadäkiniknin unita yäŋpäŋ kädet täwit nimiŋpäŋ uken nipmaŋkuk. Ude täŋkuko unita Anutu-kät kunum gänaŋ bok itta oretoret terak itsämäŋkamäŋ!
2 Baitumatumamaim buwit tana manaw kabeber God nowan i’obaiyit taso’ob boun imaim tama’am. Naatu ana marakaw bonamanamarin bairi faram isan nuhit fot tama tabiyasisir.
3 Ba ugän nämo. Bäräpi ahäŋ nimik täkaŋ unita imaka, oretoret täk täkamäŋ. U imata, bäräpi udewanitä ehutpäŋ kuŋat-kuŋat kädet pewän ahäŋ nimik täkaŋ yäŋ nadäk täkamäŋ.
3 Men nati akisin, baise biyababan ta ta tabaib auman isan tabiyasisir, anayabin biyababanane baitafofor ebimatar,
4 Täŋpäkaŋ bäräpi gänaŋ ehutpäŋ kuŋat-kuŋat unitä täŋpewän äma bureni äworek täkamäŋ. Eruk, äma bureni äworeŋpäŋä nadäkinik kehäromi ŋode täk täkamäŋ; Imaka iwoyäŋ nimani u bureni api yäpne yäŋ nadäk täkamäŋ.
4 naatu baitafoforane ata yawas ewowowab, naatu nati yawasamaim it nuhifot ebitit.
5 Täŋpäkaŋ nadäk udewaniwä jopi nämoinik täk täyak. Nämo, unita yäŋpäŋ bänepnin-ken tägagän nadäk täkamäŋ. U imata, Anututä nadäŋ nimikinik täŋpäŋ Munapiki jop niniŋ kireŋkuk. Täŋirän Munapik unitä Anutu täŋo bänep iron pähap bänepnin-ken tokŋek-inik pewän ahäŋ nimiŋkuk.
5 Naatu iti nuhifot tabaib boro men yababan nititamih, anayabin God ana yabow dogorot wanawanan Anun Kakafiyinane isuwai ra’iy, nati i God ana usar it ebitit.
6 Täŋpäkaŋ nin ninin täŋkentäkta kehärominin kubä nämo pat nimänpäŋ ämawebe wakiinik pen iritna Kristotä ninta yäŋpäŋ kadäni siwoŋi-ken kumbuk.
6 Anayabin it ata fair naatu ata baibais en tama’am God ana veya yai inu’in imaim Keriso na tit ata kakafih isan morob.
7 Kristotä ude täŋkuko uwä inide kubä täŋ nimiŋkuk, nintä tänero ude nämo. Ninken nanik kubätä äma siwoŋi täŋkentäkta yäŋpäŋ iniken gupi kumäkta täga nämo iniŋ kirewek. Ba äma tägagämän kubä täŋkentäkta äma kubätä bänepi täŋkehärom taŋpäŋ iniken gupi kumäkta käwep iniŋ kirewek.
7 Men yait ta boro orot ana yawas mutufurin isan morobomih nakok, basit orot babin ta boro orot gewasin isan nakok.
8 Täŋ, Kristowä nin momi äma wakiinik pen iritna nin täŋkentäkta kumbuk. Ude täŋkuko unitä bureni-inik ŋode niwoŋäretak; Anutu nadäŋ nimikinik täk täyak.
8 Baise God ana yabow it bi’obaiyit i ra’at kwanekwan, it bowabow kakafin wanawanan tama’ama ana veya Keriso isat morob.
9 Täŋpäkaŋ Kristo täŋo nägärita yäŋpäŋ Anututä siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ nimiŋkuko unita bureni-inik ŋode nadäkamäŋ; U täŋkentäŋ nimikinik täŋirän Anutu täŋo kokwawaki pähap täga api irepmitne.
9 Naatu boun it i Keriso ana rara’amaim yamutufurit, baise men nati akisin, God ana yaso’arane auman iyawasit.
10 Täŋpäkaŋ äneŋi ŋode yäkgän täŋpa; Nin Anutu-kät iwan täŋpäŋ iritna Nanaki täŋo kumäk-kumäki terak ninkät Anutu inikät bämopnin-ken bänep kubägän irit kädet pewän ahäŋkuk. Eruk, apiŋo Anutu-kät bänep kubägän kuŋat täkamäŋ unita imata kokwawaki-ken nanik täga nämo api nimagurek? Nämo, u bureni-inik api nimagurek, Nanaki kodak taŋkuko itak unita yäŋpäŋ.
10 Marasika it i God ana kamabiy sabuw, baise I Natun ana morobomaim it tana God ana tounuw tamatar, naatu men baitounuw akisin, baise God ana tufuw auman itit, i Natun ana yawasamaim it boro niyawasit.
11 Ba ugän nämo, Anututä Ekäni Jesu Kristota yäŋpäŋ inikät nin bämopnin-ken bänep kubägän pewän ahäŋkuko unita Anututa oretoret pähap nadäk täkamäŋ.
11 Naatu men nati akisin, baise God isan taniyasisir anayabin ata Regah Jesu Keriso iyafar na God bairi taitounuw.
12 Täŋpäkaŋ äma kubätä momi täktäk kädet pewän ahäwänkaŋ unitä kome terak weŋ patkuk. Täŋkuko unitä kumäŋ-kumäŋ wädäŋ yäpmäŋ äbuk. Täŋpäkaŋ kumäŋ-kumäŋtä äma kudup koreŋkuk, ämawebe kuduptagän momi täŋpani unita.
12 Tafaramamaim bowabow kakafin i orot ta’imon biyanamaim matar, naatu i ana kakafinamaim morob matar, naatu sabuw etei hibusuruf himorob, anayabin sabuw etei kakafin hisinaf.
13 Täŋpäkaŋ Moses täŋo baga man nämo itkuk-ken uken momi täktäk kädet uku itkuk. Momi itkukopäŋ baga man nämo itkuko unita kadäni uken Anututä momini kubäkubä täŋo wäpi nämo yäpmäŋ daniŋ yämik täŋkukonik.
13 Bowabow kakafin tafaramamaim i wan matar, God ana ofafar i ufibo na. Imih bowabow kakafin ana tur Bukamaim en, anayabin ofafar en.
14 Nämo, u Adam täŋo noriye unita kumbuŋ. Yäput peŋpäŋ Adamtä itkuk-ken unitä it päbä Moses täŋo kadäni-ken kumäŋ-kumäŋtä ämawebe kudup koreŋkuk. Täŋpäkaŋ Adam uwä Anutu täŋo jukuman irepmitpäŋ kumbuk. Täŋ, ämawebe momi Adamtä täŋkuko udegän nämo täŋpani u imaka, kumäŋ-kumäŋtä koreŋkuk. Unita ŋode nadäna; Adam uwä äma mäden ahäwayäŋ täŋkuko unitäŋo wärani.
14 Baise tanaso’ob, Adam ana veya’ika busuruf na Moses ana veya’amaim titit, orot babin etei morob nawiyih. Sabuw afa himomorob i men God ana obaiyunen Adam ea’astu’ub na’atube hi’a’astu’ub isan himorobomih, baise rara kakafinane etei himomorob.
15 Upäŋkaŋ Anutu täŋo iron pähap u ba Adam täŋo momi uwä kubägän nämo. Nämoinik, u inigän inigän. Äma kubä unitäŋo momitä ämawebe kuduptagän-ken kumäŋ-kumäŋ kädet pewän ahäŋkuk. Ude upäŋkaŋ iron pähap Anututä pewän ahäŋkuko uwä ärowani-inik. U kumäŋ-kumäŋ täŋo kehäromi irepmitpäŋ ämawebe mäyap-ken tokŋeŋ patkuk. Bureni-inik, äma kubä wäpi Jesu Kristo unitäŋo iron terak ämawebe mäyap-iniktä irit kehäromita biŋam täŋkuŋ.
15 Baise iti siwar ana baiyan en God ana manaw ana kabeberamaim bitit i ra’at kwanekwan. Men Adam ana bowabow kakafin na’atube’emih. Anayabin orot ta’imon ana kakafinamaim sabuw etei himorob, baise orot ta’imon Jesu Keriso ana manaw ana kabeberane God ana siwar gewasin bai na sabuw moumurih na’in tubunih yawas itih.
16 Täŋpäkaŋ Adamtä momi kubägän täŋirän manken iritta biŋam täŋkuk. Upäŋkaŋ Anutu täŋo iron pähap uwä inipärik kubä. Ämawebetä momi mäyap täŋ yäpmäŋ äbäŋirä iron pähap u ahäŋkuk. Iron pähap ahäŋkuko unitä momi ämawebe u Anutu iŋamiken siwoŋigän itta kädet pewän ahäŋkuk.
16 Iban ao maiye, God ana siwar naatu Adam ana kakafin hairi hai itinin i men ta’imon. Anayabin orot ta’imon ana kakafinamaim baibatiyen na sabuw baimakiy hibai. Baise God ana siwar gewasin baiyan en nan ana maramaim sabuw moumurih na’in ata kakafihimaim tama’ama botaitit naatu yamutufurih tana God biyan tatit.
17 Eruk äneŋi ŋode yäkgän täŋpa; Äma kubätä momi täŋkuko uterak kumäŋ-kumäŋtä äma kuduptagänta ärowani täŋ yämiŋkuk. Täŋ, äma kubä wäpi Jesu Kristo unitä epän täŋkuko unitäŋo bureni u ärowani inipärik kubä! Uwä ŋode; Ämawebe Anutu täŋo iron tokŋek yäpmäŋirä Anututä siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak, ämawebe unitä Jesu Kristo täŋo epän terak imaka kuduptagänta intäjukun it yämiŋpäŋ kehäromi nikek kuŋat täkaŋ.
17 Orot ta’imon ana kakafinamaim sabuw etei morob nawiyih, baise turobe orot ta’imon Jesu Keriso ana sinafumaim. God ana manaw ana kabeberamaim ef baimutufurin ana siwar gewasin bisuwai boro hini’aiwob Keriso wanawananamaim.
18 Unita Adam täŋo momi kubätä ämawebe kuduptagäntä täŋpän wawäpäŋ Anutu täŋo manken iritta biŋam täŋkuŋo udegän, äma kubä täŋo epän siwoŋitä momi täŋo topmäk-topmäk däpmäŋ däkŋeŋpäŋ ämawebe kuduptagänta Anutu iŋamiken siwoŋi itpäŋ irit kehäromita biŋam itta kädet täwitkuk.
18 Isan imih orot ta’imon ana kakafinamaim sabuw etei bonawiyih baimakiy bainamih hinan. Baise iban maiye Keriso bowabow gewasin sisinafumaim sabuw yamutufurih yawas bain ma isan ana siwar itih.
19 Ba äma kubätä Anutu täŋo jukuman irepmitkuko unitä ämawebe kudup momi-ken yepmaŋkuk. U udegän äma kubätä Anutu täŋo jukuman buramiŋkuko uterak ämawebe mäyap siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämani ude api itneŋ.
19 Anayabin orot ta’imon ana fanasairamaim sabuw tutufin etei hi’af, imih orot ta’imon ana fanabowamaim sabuw etei hina hai ef mutufor.
20 Unita Moses täŋo baga manta jide yänayäŋ? Ŋode; Momi bumta tokŋeŋ pätneŋta baga man uwä ahäŋkuk. Upäŋkaŋ, ämawebe momi bumta täŋirä Anututä momi unitäŋo kehäromi yäpmäŋ äpäkta iniken bänep iron bumta-inik pewän ahäŋkuk. Momi täktäktä Anutu täŋo iron u täga irepmitnaŋi nämo. Nämoinik.
20 Ofafar natit, saise bowabow kakafin nataub nara’at, baise efan menamaim bowabow kakafin toub erara’at God ana manaw ana kabeber nati’imaim auman i tafan ya’abar erara’at.
21 Momi täktäktä kumäŋ-kumäŋ kädet pewän ahäŋkuko unitä intäjukun itkuk. Upäŋkaŋ Anutu täŋo iron pähaptä nin iŋamiken yäpän-siwoŋ tawäpäŋ nipmaŋpäŋ Ekäninin Jesu Kristo täŋo epäni uterakgän irit kehäromi u iwoyäŋ nimiŋkuk. Ude täŋkuko unita apiŋowä Anutu täŋo irontä irepmitpäŋ intäjukun ärowani-inik itak.
21 Isan imih bowabow kakafinamaim nawiyit tan morob wan tayen, baise God ana manaw ana kabeberamaim ata Regah Jesu Keriso biyanamaim ata ef yamutufur ma’ama wanatowan itit. Manaw kabeberamaim yamutufurit|alt="sin reigned in death" src="C007.tif" size="col" loc="Illustration used with permission of New Tribes Mission." copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.21"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.