Romanos 1
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NVT
1 Pol näk, Anututä Jesu Kristo täŋo epän ämagän aposoro kubä ude iretta iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuk. Iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuko uwä Anutu täŋo Manbiŋam Täga u yäŋahäŋira komeni komeni kwekta näk yäpmäŋ daniŋkuk.
1 Eu, Paulo, escravo de Cristo Jesus, chamado para ser apóstolo e enviado para anunciar as boas-novas de Deus, escrevo esta carta.
2 Täŋpäkaŋ Manbiŋam Täga u api ahäwek yäŋ Anututä bian profet yäwet-pewän kudän täŋirä Anutu täŋo man kudän kudupi uken danik täkamäŋ.
2 Deus prometeu as boas-novas muito tempo atrás nas Escrituras Sagradas, por meio de seus profetas.
3 Kudän täŋkuŋo u Nanaki-inik uterak bureni ahäwekta kudän täŋkuŋ. Nanaki komegup ikek ahäk-ahäk uwä Devit täŋo orani.
3 Elas se referem a seu Filho, que, como homem, nasceu da linhagem do rei Davi,
4 Upäŋkaŋ kumbani-ken naniktä akuŋkuko unita siwoŋi kuŋat-kuŋat täŋo Munapiktä U Anutu täŋo Nanaki, kehäromi pähap ikek yäŋ kwawak niwoŋäretak. Uwä Ekäninin Jesu Kristo.
4 e, quando o poder do Espírito Santo o ressuscitou dos mortos, foi demonstrado que ele era o Filho de Deus. Ele é Jesus Cristo, nosso Senhor.
5 Täŋpäkaŋ Kristotä epän täŋkuko uterak, ba unitäŋo wäpi biŋam ärowän yäŋpäŋ wäp aposoro yäput. Näk ŋode täkta oraŋ namiŋpäŋ iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuk; Näk guŋ ämawebe komeni komeni Kristo unitäŋo biŋam yäwerira ätutä unita nadäkinik täŋpäŋ gämori-ken kuŋatneŋta.
5 Por meio dele recebemos a graça e a autoridade, como apóstolos, de chamar os gentios em toda parte a crer nele e lhe obedecer, em honra de seu nome.
6 Täŋpäkaŋ Rom yotpärare-ken nanik in imaka, ämawebe ukät nanik, Jesu Kristota biŋam itneŋta tämagurani.
6 E vocês estão entre esses gentios chamados para pertencer a Jesus Cristo.
7 Eruk, man kudän ŋo, äbot Anututä gäripi-inik nadäŋ tamani, ba siwoŋi kuŋatneŋta iwoyäwani Rom yotpärare-ken it täkaŋ inta kudän täyat. Täŋpäkaŋ orakorak ba bänep pidäm Nanin Anutu-kät Ekäninin Jesu Kristo uken naniktä intä terak äroton.
7 Escrevo a todos vocês que estão em Roma, amados por Deus e chamados para ser seu povo santo. Que Deus, nosso Pai, e o Senhor Jesus Cristo lhes deem graça e paz.
8 Eruk, pengän ŋode yäwa; Nadäkinikjin täŋo manbiŋam äma komeni komenitä nadäwä täga täk täyak unita Jesu Kristota yäŋpäŋ Anutuna bänep täga pähap iwet täyat.
8 Antes de tudo, quero dizer que, por meio de Jesus Cristo, agradeço a meu Deus por todos vocês, pois sua fé nele é comentada em todo o mundo.
9 Nadäkaŋ? Bänepna nadäk-nadäkna gupna kuduptä Anututa watä epän täŋ imiŋpäŋ Nanaki täŋo manbiŋam yäŋahäk täyat. Eruk, Anutu unitä nabäŋirän man ŋo täwera nadäwut;
9 O Deus a quem sirvo em meu espírito, anunciando as boas-novas a respeito de seu Filho, sabe como nunca deixo de me lembrar de vocês
10 Anutu-ken yäŋapik man yäk täyat uwä inta nikek wari wari iwet täyat. Täŋpäkaŋ kubä iwet täyat uwä ŋode; Anutuna nadäŋ namiŋiri kädet kubä ahäwänä Rom äbot täŋpani-ken kaŋ kwa yäŋ iwet täyat.
10 em minhas orações, sempre pedindo, se for da vontade de Deus, uma oportunidade de ir vê-los.
11 Nadäkaŋ? Gäripna taŋi uwä in tabäkta nadätat. Inken äreŋpäŋ iron ätu Kudupi Munapik-ken nanik täŋkentäŋ tamapäŋ kehärom taŋpäŋ kaŋ irut yäŋ nadätat.
11 Desejo muito visitá-los, a fim de compartilhar com vocês alguma dádiva espiritual que os ajude a se fortalecerem.
12 Ba ŋode yäwa, näk inken ärewero uwä nadäkiniknin täŋo bureni kowat iwoŋärewän täŋpäŋ bänepnin täŋpidäm tak täne.
12 Quando nos encontrarmos, quero encorajá-los na fé, e também quero ser encorajado por sua fé.
13 Upäŋkaŋ notnaye, mebärinata täŋguŋ täneŋo udeta ŋode täwetat; Guŋ ämawebe ätuken epän täŋira Ekänita biŋam täk täkaŋ udegän inken äreŋpäŋ bämopjin-ken bureni pewa ahäkta wari yäk täyat. Upäŋkaŋ ärewayäŋ täŋira imaka imaka ätutä kädet täŋpipiŋ namik täkaŋ.
13 Quero que saibam, irmãos, que muitas vezes planejei visitá-los, mas até agora fui impedido. Meu desejo é trabalhar entre vocês e ver frutos espirituais como tenho visto entre outros gentios,
14 Näk Grik ämawebe ba ämawebe kome ätuken nanik imaka, äma nadäk-nadäk ikek ba äma guŋguŋi u kudup, watä epän täŋ yämikta yäŋ namani.
14 pois sinto grande obrigação tanto para com os gregos como os bárbaros, tanto para com os instruídos como os não instruídos.
15 Mebäri unita Rom äbot täŋpani in Manbiŋam Täga ŋo täwet ahäkta bänepna kädäp ijik täyak.
15 Por isso, aguardo com expectativa para visitá-los, a fim de anunciar as boas-novas também a vocês, em Roma.
16 Näk Manbiŋam Täga unita nadäŋira imaka mäyäki nikek nämo täk täyak. Nämo, uwä Anutu täŋo kehäromi ämawebe wakiken nanik wädäŋ tädotpäŋ yepmak täyak. Ämawebe manbiŋam u nadäŋpäŋ iyap tänayäŋ täŋo uwä irit kehäromita biŋam api täneŋ. Manbiŋam u Juda äbotken naniktä jukun nadäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ u punin terakä guŋ äbotken naniktä nadäkta yäwani.
16 Pois não me envergonho das boas-novas a respeito de Cristo, que são o poder de Deus em ação para salvar todos os que creem, primeiro os judeus, e também os gentios.
17 Manbiŋam Täga unitä kädet Anututä iwatpäŋ ämawebeta siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak u kwawak niwoŋäretak. Uwä ŋode; Anutu iŋamiken siwoŋigän itta kädet kubä nämo pätak. U nadäkiniktä nadäkinik terakgän. Nadäkinik täŋpeŋ kuŋatnayäŋ täŋo uwä Anututä äma u siwoŋi äma yäŋ api yäŋtäreŋ yämek. Unitawä ŋode kudän täwani; Ämawebe nadäkiniki terak Anututä siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak uwä irit kehäromi yäpmäkta biŋam.
17 As boas-novas revelam como Deus nos declara justos diante dele, o que, do começo ao fim, é algo que se dá pela fé. Como dizem as Escrituras: “O justo viverá pela fé”.
18 Ämawebetä Anutu mäde ut imiŋkaŋ kädet wakiwaki iwatpäŋ Anutu täŋo man bureni yejämäk täkaŋ. Unita Anutu kunum gänaŋ naniktä kokwawaki kwawak pewän ahäk täkaŋ.
18 Assim, Deus mostra do céu sua ira contra todos que são pecadores e perversos, que por sua maldade impedem que a verdade seja conhecida.
19 U mebäri ŋodeta; Anututä iniken mebäri ämawebe kudupta kwawak peŋ yämiŋkuko unita mebärini ätu ämatä nadänaŋi u nadäk täkaŋ.
19 Sabem a verdade a respeito de Deus, pois ele a tornou evidente.
20 Anutu u ämatä känaŋi nämo upäŋkaŋ kunum kenta kome pewän ahäŋkumän-ken yäput peŋpäŋ imaka mebäri mebäri pewän ahäŋkuŋo unitä kehäromini paot-paori nämo ba iniwä Anutu yäŋ kwawak yäŋahäŋ yäpmäŋ äbätak. Kwawak yäŋahäŋirän äma kuduptagäntä kaŋpäŋ nadäk täŋ yäpmäŋ äbuŋonitä apiŋo nin udegän kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ. Unita äma kubätä wohut-wohut man ŋode täga nämo yäwek; Näk Anutu täŋo mebäri nämo nadätat unita käderi irepmit täyat yäŋ täga nämo yäwek. Nämoinik!
20 Por meio de tudo que ele fez desde a criação do mundo, podem perceber claramente seus atributos invisíveis: seu poder eterno e sua natureza divina. Portanto, não têm desculpa alguma.
21 Anutu itak yäŋ nadäŋkaŋ upäŋkaŋ nadäwä Anutu nämo itak bumik täŋpäpäŋ, nämo oraŋ imik täkaŋ, ba bänep täga nämo nadäŋ imik täkaŋ. Nämo, nadäk-nadäki peŋ awähutpäŋ jopi ude täŋpäŋ guŋ bureni täŋkuŋ. Ude irirä bipmäŋ uranitä nadäk-nadäki uwäk täŋpäŋ yepmaŋkuk.
21 Sim, eles conheciam algo sobre Deus, mas não o adoraram nem lhe agradeceram. Em vez disso, começaram a inventar ideias tolas e, com isso, sua mente ficou obscurecida e confusa.
22 Äma udewani Nin nadäk-nadäknin nikek yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ nämoinik! U guŋ itkaŋ.
22 Dizendo-se sábios, tornaram-se tolos.
23 Anutu paot-paori nämo unitäŋo wäpi pähap iniŋ oretnaŋipäŋ komenita äma ba imaka paotpaot ikek, barak, tom, gämok, gwakgwak unitäŋo wärani oraŋ yämik täkaŋ.
23 Trocaram a grandeza do Deus imortal por imagens de seres humanos mortais, bem como de aves, animais e répteis.
24 Ude täk täkaŋ unita Anututä yabäŋ äwaräkuk täŋirän bänep nadäk-nadäki-ken nadäŋ gärip waki pewä ahäwäpäŋ kubokäret kädet mebäri mebäri kowat täŋpän täŋpäŋ bänepi gupi täŋpäwak täkaŋ.
24 Por isso, Deus os entregou aos desejos pecaminosos de seu coração. Como resultado, praticaram entre si coisas desprezíveis e degradantes com o próprio corpo.
25 Täŋkaŋ Anutu täŋo mebäri kwawak itkuko u peŋpäŋ jop manmanta nadäwä bureni täŋpäpäŋ kuŋat täkaŋ. Ude täŋkaŋ Anututä imaka pewän ahäwani u yäniŋ oretpäŋ watä epän täŋ yämiŋpäŋ Anutu pewä ahäwani ini u mäde ut imik täkaŋ. Yäke! Ämawebe kuduptagän Anutu u wäpi wari wari yäpmäŋ akuk tänaŋi! Bureni!
25 Trocaram a verdade sobre Deus pela mentira. Desse modo, adoraram e serviram coisas que Deus criou, em lugar do Criador, que é digno de louvor eterno! Amém.
26 Täŋpäkaŋ ämawebe Anutu mäde ut imiŋkuŋo uwä Anututä yabä kätäŋirän iniken gärip iwatpäŋ ämatä nämo tänaŋi pewä ahäk täkaŋ. Wära! Webetäwä nädapi täktäk kädet Anututä peŋ yämiŋkuko u irepmitpäŋ kudän nämo tänaŋi webe noriye-kät kowat täŋpän täk täkaŋ.
26 Por isso, Deus os entregou a desejos vergonhosos. Até as mulheres trocaram sua forma natural de ter relações sexuais por práticas não naturais.
27 Täŋpäkaŋ äma ätutä udegän, nädapi täktäk kädetta bitnäŋpäŋ kaŋgärip täŋo kädäpitä täŋpewän ämatä ämakät waki pewä ahäk täkaŋ. Ude täŋirä peŋawäk täŋo kowata iniken gupi bänepi bok täŋpäwak täkaŋ.
27 E os homens, em vez de ter relações sexuais normais com mulheres, arderam de desejo uns pelos outros. Homens praticaram atos indecentes com outros homens e, em decorrência desse pecado, sofreram em si mesmos o castigo que mereciam.
28 Ba ugän nämo. Äma udewani uwä Anutu täŋo mebäri nadäŋkaŋ upäŋkaŋ jop nadäŋ ärowani täŋ imik täkaŋ unita Anututä mäde ut yämiŋpewän nadäk-nadäki paoräpäŋ imaka nämo tänaŋipäŋ täk täkaŋ.
28 Uma vez que consideraram que conhecer a Deus era algo inútil, o próprio Deus os entregou a um inútil modo de pensar, deixando que fizessem coisas que jamais deveriam ser feitas.
29 Ude täŋpäŋ imaka waki mebäri mebäri kudup ŋode täŋ morek täkaŋ; Nadäŋ-gärip waki, ämäŋi täktäk, peŋawäk, närepmirek-gärepmirek terak kokwawak, äma kumäŋ-kumäŋ urut, iwan kowata kowata, yäŋ-yäkŋarani ba jopman yäkyäk unitä ahäŋpäŋ tokŋeŋ pätak.
29 A vida deles se encheu de toda espécie de perversidade, pecado, ganância, ódio, inveja, homicídio, discórdia, engano, malícia e fofocas.
30 — ausente —
30 Espalham calúnias, odeiam a Deus, são insolentes, orgulhosos e arrogantes. Inventam novas maneiras de pecar e desobedecem a seus pais.
31 — ausente —
31 Não têm entendimento, quebram suas promessas, não mostram afeição nem misericórdia.
32 Anututä äma kädet udewani täŋpani uwä paot-paotta biŋam täkaŋ yäŋ yäwani u nadäŋkaŋ upäŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ pen täk täkaŋ. Ba ugän nämo, ätutä kädet udegän täŋirä oret yämik täkaŋ.
32 Sabem que, de acordo com a justiça de Deus, quem pratica essas coisas merece morrer, mas ainda assim continuam a praticá-las. E, o que é pior, incentivam outros a também fazê-lo.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.