Romanos 11
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NAA
1 Unita jide nadäkaŋ? Anututä iniken ämawebeniye mäde ut yämiŋkuk? Nämoinik! Näk imaka, Isrel äma ba Abraham täŋo nägät moräk kubä. Näk Benjamin täŋo äbotken nanik unita Anututä Isrel ämawebe kuduptagän mäde ut yämiŋkuk yäŋ täga nämo yäne.
1 Então eu pergunto: será que Deus rejeitou o seu povo? De modo nenhum! Porque eu também sou israelita, da descendência de Abraão, da tribo de Benjamim.
2 Unita ŋode yäwa; Ämawebe äbot nämo ahäŋirä Anututä inita biŋam yäŋpäŋ iwoyäwani unita mäde nämoinik ut yämiŋkuk. Jide? In Anutu täŋo man kudän terak Elaija täŋo manbiŋam unita nämo nadäkaŋ? Elaija uwä Isrel ämawebe manken yepmakta yäŋpäŋ Anutu-ken ŋode yäŋapiŋkuk;
2 Deus não rejeitou o seu povo, a quem de antemão conheceu. Ou vocês não sabem o que a Escritura diz a respeito de Elias, como pediu com insistência diante de Deus contra Israel, dizendo:
3 Ekäni, ämawebe ŋo gäkŋo profetkaye däpmäŋ-pewä kumbäpäŋ alta ganiŋ oretta täŋpani u kudup wärämut täŋpä kuŋkuŋ. Täŋkuŋo profet morek-morek näk imaka, kumäŋ-kumäŋ nutnayäŋ epäni täkaŋ.
3 “Senhor, mataram os teus profetas, derrubaram os teus altares. Sou o único que sobrou, e procuram tirar-me a vida.”
4 Ude yäŋirän Anututä kowata jide iwetkuk? Ŋode iwetkuk; Ude nämo! Ämawebe 7,000 ude näkŋata biŋam iwoyäŋira uwä anutu jopi Bal unita gukut imäpmok nämo täŋ imik täkaŋ yäk. Gäk kubägän nämo yäŋ iwetkuk.
4 Mas qual foi a resposta divina? Foi esta: “Reservei para mim sete mil homens que não dobraram os joelhos diante de Baal.”
5 Eruk, u udegän kadäni ŋoken Juda äbot päke u gänaŋ nanik äbot täpuri Anututä ironita yäŋpäŋ inita biŋam iwoyäŋkuko itkaŋ.
5 Assim também nos dias de hoje sobrevive um remanescente segundo a eleição da graça.
6 Ämawebe iwoyäŋkuko uwä, iniken iron terakgän iwoyäŋkuk, ämawebe unitäŋo täktäkita yäŋpäŋ nämo. Nämo, täktäkita yäŋpäŋ iwoyäŋkuko yäwänäku iron täŋkuko uwä iron bureni nämo yäŋ nadäktäkäne.
6 E, se é pela graça, já não é pelas obras; do contrário, a graça já não é graça.
7 Unita ŋode yäna; Isrel ämawebetä Anutu iŋamiken siwoŋi itta pipiri pähap täŋkuŋopäŋ täŋpä waŋkuŋ. Upäŋkaŋ äbot uken nanik Anututä iwoyäŋkuko u imaka bureni u kaŋ-ahäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ ätu päke uwä Anututä iniken mani u nadäkta bänep nadäk-nadäki täŋpipiŋkuk.
7 Que diremos, então? O que Israel buscava, isso não alcançou; mas a eleição conseguiu isso. Os demais foram endurecidos,
8 Unita ŋode kudän täwani;
8 como está escrito: “Deus lhes deu um espírito de profundo sono, olhos para não ver e ouvidos para não ouvir, até o dia de hoje.”
9 Täŋpäkaŋ unitagän Devittä ŋode yäkgän täŋkuk;
9 E Davi disse: “Que a mesa deles se transforme em laço e armadilha, em tropeço e punição;
10 Täŋkaŋ dapuri täŋpewän bipmäŋ utpäŋ bäräpitä kotaŋ yäwarirän mädeni kaŋ muget yäpmäŋ kut.Sam 69:22,23
10 que os olhos deles se escureçam, para que não vejam, e fiquem para sempre encurvadas as suas costas.”
11 Man ude pätak unita jide? Isrel ämawebetä Jesu mäde ut imiŋpäŋ maŋkuŋo u maŋpäŋ makinik täŋkuŋ ba nämo? Nämo, ini wakiwaki täŋkuŋo unita Anutu täŋo yäpätägak epän bureni guŋ äbotken ahäŋkuk. U ahäŋkuko uwä mebäri ŋodeta; Isrel äbottä ninta täŋ niminaŋi täŋkuk yäŋ nadäŋpäŋ äneŋi Anutu-ken äbäkta Anututä guŋ äbot yämagutkuk.
11 Então eu pergunto: será que eles tropeçaram para que caíssem? De modo nenhum! Mas, pela transgressão deles, a salvação chegou aos gentios, para fazer com que os judeus ficassem com ciúmes.
12 U kawut! Isrel äbot täŋo wakiwaki unitä täŋpewän imaka tägagämän kubä komen ämawebe kudupta ahäŋ yämiŋkuk. Bureni, iron Isrel äbottä mäde ut imiŋkuŋo unitä guŋ äbotken nanikta täŋkentäk pähap ahäŋkuk. Eruk, Isrel täŋo wakini terak imaka tägagämän kubä ahäŋkukopäŋ Juda äma äneŋi bänepi äyäŋutpäŋ Anutu-ken kukta yäwani u kudup Anututa biŋam tänayäŋ täkaŋ-ken uken Anututä iron pähap jidewani upäŋ api pewän ahäwek?
12 Ora, se a transgressão deles resultou em riqueza para o mundo, e a diminuição deles resultou em riqueza para os gentios, quanto mais a plenitude deles!
13 Eruk, guŋ äbotken nanik nadäkinik täŋpani, in man ŋo täwera nadäwut; Anututä guŋ äbot täŋo aposoro ude itta yäŋpäŋ naniŋ kireŋkuko unita nadäwa ärowani täŋpäpäŋ oretoret täyat.
13 Dirijo-me a vocês que são gentios. Visto que eu sou apóstolo dos gentios, glorifico o meu ministério,
14 Guŋ äbot inken epän ude täŋpapäŋ nägät moräknaye ätutä kaŋkaŋ koki wawäpäŋ bänepi äyäŋutpäŋ Anututa biŋam kaŋ täŋput yäŋ nadätat.
14 para ver se de algum modo posso fazer com que os do meu povo fiquem com ciúmes e alguns deles se salvem.
15 Täŋ, Anututä ämawebe äbot u mäde ut yämiŋkuk-ken uken ämawebe gägäni Anutu täŋo iwan ude itkuŋopäŋ Anututä inikät bänep kubägän itta yämagutkuk. Täŋpäkaŋ Anututä Juda äbot u äneŋi not täŋ yämayäŋ täko unita jide yäwet? U tägagämän-inik kubä, kumbanitä kodak taŋpäŋ äneŋi akuneŋo ude bumik.
15 Porque, se o fato de eles terem sido rejeitados trouxe reconciliação ao mundo, que será o seu restabelecimento, senão vida dentre os mortos?
16 Unita man wärani kubä ŋode täwera nadäwut; Ketem intäjukun nanik epän kodaki-ken yäpmäŋpäŋ Anututa biŋam peŋ imineŋ. Ude täneŋo uwä epän uken nanik ketem u kudup Anututa biŋam täneŋ. Ba udegän, äma kubätä päya kubä täŋo jäwäri Anututa biŋam iwoyäweko uwä kujari känani kudup u Anututa biŋam täŋpek.
16 E, se forem santas as primícias da massa, igualmente será santa a sua totalidade; se for santa a raiz, também os ramos o serão.
17 Täŋpäkaŋ Isrel ämawebe uwä olip päya piwani kubä udewani upäŋ Anututä känani ätu tokät täŋpän kuŋkuŋ. Täŋ, guŋ äbotken nanik in uwä olip päya ägwäri täŋo känani udewani upäŋ Anututä yäpmäŋpäŋ olip päya piwani täŋo känani tokät täŋpän kuŋkuŋo u komeni-ken yäpurärätkuk. Yäpurärätkuko unita olip päya täga unitäŋo umenitä känani, iniken ba in yäpurärani uterakgän tepmäŋ towiŋirän säkgämän it täkaŋ.
17 Se, porém, alguns dos ramos foram quebrados, e você, sendo oliveira brava, foi enxertado no meio deles e se tornou participante da raiz e da seiva da oliveira,
18 Upäŋkaŋ känani madäŋ täŋpä kwani unita nadäwä äpani täŋpäpäŋ injinta nadäwä ärowani nämo täneŋ. Nämoinik, in känanitä jäwärita nämo towik täyak. Nämo, jäwäritä ume yäpmäŋkaŋ känani in tepmäŋ towik täyak.
18 não se glorie contra os ramos. Mas, se você se gloriar, lembre que não é você que sustenta a raiz, mas é a raiz que sustenta você.
19 Täŋpäkaŋ inä ŋode käwep yäneŋ; Anututä olip päya känani madäŋ täŋpän kuŋkuŋo u komenita nin yäpurärätta nadäŋpäŋ madäŋkuk.
19 Então você dirá: “Alguns ramos foram quebrados, para que eu fosse enxertado.”
20 Bureni, Anututä ude täŋkuko upäŋkaŋ Anututä kädet ude täŋkuko unitäŋo mebäri ŋode; U nadäkinik nämo täŋkuŋo unita madäŋ täŋpän kuŋkuŋ. Täŋpäkaŋ inä nadäkinikjinta yäŋpäŋ tämagut päbä yäpurärätkuk. Unita täga itkamäŋ yäŋkaŋ biŋam nämo yäneŋ. Nämo, umuntäneŋ!
20 Correto! Eles foram quebrados por causa da incredulidade, mas você continua firme mediante a fé. Não fique orgulhoso, mas tema.
21 Imata, Anututä Juda nanik, olip päya täŋo känani bureni ude nämo yabäŋ koreŋkuko unita in ärowani kudän ude täŋpäwä in udegän nämo api tabäŋ korewek.
21 Porque, se Deus não poupou os ramos naturais, também não poupará você.
22 Unita Anutu täŋo täktäkita ket nadäneŋ; Anutu u bänep kwini kädet bok, komi kädet bok täk täyak. Unitäŋo mebäri ŋode; Ämawebe mäde ut imik täkaŋ uwä komi epän kädet terak yämagut täyak. Täŋpäkaŋ in orakoraki terak pen kuŋarirä Anututä api oraŋ tamik täŋpek. Täŋ, inä ude pen nämo kuŋatnayäŋ täŋo uwä in imaka, api tokät täŋpän kuneŋ.
22 Considere, pois, a bondade e a severidade de Deus: para com os que caíram, severidade; mas, para com você, a bondade de Deus, desde que você permaneça nessa bondade. Do contrário, também você será cortado.
23 Täŋpäkaŋ Juda äbot madäŋ täŋpän kuŋkuŋo uwä nadäkinik pewä putärewani u äneŋi täŋkehärom tänayäŋ täŋo uwä Anututä äneŋi yäpmäŋ päbä kujarini terak api yäpurärärek. U tänaŋi nämo yäŋ nämo nadäneŋ. Nämo, Anututä äneŋi täga api yäpurärärek.
23 Eles também, se não permanecerem na incredulidade, serão enxertados; pois Deus é poderoso para os enxertar de novo.
24 Imata, guŋ äbotken nanik inä olip päya ägwäri täŋo känanipäŋ tokät päbä olip päya piwani terak nämo yäpurärätnaŋipäŋ yäpurärätkuk. Upäŋkaŋ Juda nanik uwä olip päya piwani unitäŋo känani tokät täŋpän kwani unita Anututä äneŋi täga yäpmäŋ päbä iniken kujari uterak pidämigän yäpurärärek.
24 Pois, se você foi cortado daquela que, por natureza, era uma oliveira brava e, contra a natureza, foi enxertado numa oliveira boa, quanto mais esses, que são ramos naturais, serão enxertados na sua própria oliveira!
25 Eruk notnaye, man kubä käbop itkuko unitäŋo mebäri nämo nadäŋkaŋ injinta nadäwä ärowani täneŋo udeta täwera ket nadäwut; Man uwä ŋode; Isrel ämawebe bänep nadäk-nadäkitä Anutu täŋo man nadäkta mäde ut imiŋkuŋo u pen inidegän nämo api it yäpmäŋ kuneŋ. Nämo, Anututä guŋ ämawebe udetä näka biŋam kaŋ täŋput yäŋ nadäk täyak u täreŋirän Isrel ämawebe täŋo bänep nadäk-nadäki u äneŋi api pirärewek.
25 Porque não quero, irmãos, que vocês ignorem este mistério, para que não fiquem pensando que são sábios: veio um endurecimento em parte a Israel, até que tenha entrado a plenitude dos gentios.
26 Kädet uterak Anututä Isrel ämawebe kudup äneŋi inita biŋam api yämagurek. Unita Anutu ini meni-ken nanik man kudän täwani ŋode pätak;
26 E, assim, todo o Israel será salvo, como está escrito: “O Libertador virá de Sião e afastará de Jacó as impiedades.
27 Täŋkaŋ momini peŋ yämayäŋ täyat-ken ugän ämawebe-kät topmäk-topmäk kubägän u api täŋpet yäk.Ais 59:20,21, 27:9
27 Esta é a minha aliança com eles, quando eu tirar os seus pecados.”
28 Eruk, Isrel ämawebe u Manbiŋam Täga u nadäkta bitnäŋkuŋo unita Anutu täŋo iwan ude äworeŋkuŋ. Ude täŋkuŋo unitä guŋ äbot ämawebe in täŋkentäŋ tamiŋkuk. Upäŋkaŋ yäput peŋpäŋ Anututä ämawebe u inita biŋam iwoyäŋ yepmaŋkuko unita yäŋkehäromtak mani oraniye yäwetkuko unita yäŋpäŋ pen nadäŋ yämik täyak.
28 Quanto ao evangelho, eles são inimigos por causa de vocês; mas quanto à eleição, amados por causa dos patriarcas;
29 Imata, Anututä äma inita biŋam yäpmäŋ daniwekopäŋ äneŋi mäde täga nämo ut yämek. Ba imaka tägatäga yäniŋ kirewekopäŋ äneŋi täga nämo yäyomägarek.
29 porque os dons e a vocação de Deus são irrevogáveis.
30 Täŋpäkaŋ guŋ äbot ämawebe inä bian Anututa peŋawäk täŋ imik täŋkuŋopäŋ apiŋo Isrel äbottä täŋirä in uwä Anutu täŋo butewakini yäpmäŋpäŋ itkaŋ.
30 Porque assim como no passado vocês foram desobedientes a Deus, mas agora alcançaram misericórdia à vista da desobediência deles,
31 Täŋpäkaŋ Isrel ämawebe imaka, Anutu täŋo man peŋawäk täŋkuŋopäŋ Anutu täŋo butewaki intä yäpuŋo udegän yäpmäkta yäwani.
31 assim também estes agora foram desobedientes, para que também eles alcancem misericórdia, à vista da que foi concedida a vocês.
32 Unitäŋo mebäri u ŋode; Anututä butewakini ämawebe kudup terak kwawak pewän ahäŋ yämikta nadäŋkuko unita ämawebe kuduptä peŋawäk täŋo topmäk-topmäk terak itta yäniŋ kireŋkuk.
32 Porque Deus encerrou todos na desobediência, a fim de mostrar a sua misericórdia a todos.
33 Yäke! Anutu täktäki ba nadäk-nadäki gwägu ude tokŋek pätak, äpmoŋpani pähap! U inide kubä täk täyak.
33 Ó profundidade da riqueza, tanto da sabedoria como do conhecimento de Deus! Quão inexplicáveis são os seus juízos, e quão insondáveis são os seus caminhos!
34 Äma netätä Anutu täŋo nadäk u kaŋpäŋ nadäwän tärewek? Ba äma netätä jukuman täga iwerek?Ais 40:13
34 “Pois quem conheceu a mente do Senhor? Ou quem foi o seu conselheiro?
35 Ba äma netätä Anututa imaka kubä intäjukun iniŋ kirewänkaŋ unita yäŋpäŋ Anututä kowata imek?Jop 41:11
35 Ou quem primeiro deu alguma coisa a Deus para que isso lhe seja restituído?”
36 Nämoinik! Anututä ini-tägän imaka imaka täŋpewän ahäŋkuŋo unita imaka imaka unitäŋo mebäri bureni-inik itak.
36 Porque dele, e por meio dele, e para ele são todas as coisas. A ele seja a glória para sempre. Amém!
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.