Mateus 8
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk, Jesutä pom terak naniktä äpäŋirän ämawebe äbot pähap unitä iwatkuŋ.
1 Jesu oyaw wanane re nan ana veya’amaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’ufunun bairi hin.
2 Täŋirä äma kubä gisik paräm ikek unitä Jesuken kuŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ iwetkuk; Ekäni, gäk täŋkentäŋ namayäŋ nadäŋpäŋä näk täga nepmaŋpi kudupi iret yäŋ nadätat.
2 Naatu orot ta biyan kokom ani’anin na Jesu nanamaim sun yowen eo, “Regah inakokok na’at basit biyou iniwa’an nigewasin.”
3 Ude yäwänä Jesutä keri gupi terak peŋpäŋ yäŋkuk; Täga täŋkentäŋ gamayäŋ. Paräm ŋo paorut! yäk. Ude yäwänä uterakgän gisik paräm u paorirä gupi tägawänpäŋ säkgämän itkuk.
3 Jesu uman ru’atayan orot biyan butubun eo, “Ayu akokok, biya igewasin.” Mar ta’imonamo orot biyan kokom etei hihururuw hire orot biyan igewasin.
4 Jesutä ude täŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Gäk imaka täŋ gamitat ŋonitäŋo manbiŋam äma nämo yäweren. Nämo, gäk päŋku gupka Anutu täŋo bämop äma iwoŋäre. Ude täŋpäŋ äneŋi säkgämän itta Moses täŋo baga man iwatpäŋ gupe käbäŋi nikek ijiŋiri ämawebetä paräm tägakaŋ yäŋ api gabäŋpäŋ-nadäwä täreneŋ yäk.
4 Naatu Jesu orot iu, “Men orot babin ta ana tur inaowenamih, baise mutufor kwen firis biya enutitiy naatu Moses ana obaiyunen tur eo na’atube, sibor inayai sabuw etei matahimaim hina’itin o biya igewasin.”
5 Eruk Jesu Kapeneam yotpärare-ken kumaŋ äroŋirän komi äma kubätä Jesuken ahäŋpäŋ butewaki man ŋode iwetkuk;
5 Nati ana veya’amaim Jesu na Capernaum titit, basit Roman baiyowayan hai orot ukwarin na baibais isan Jesu ifefeyan.
6 Ärowanina! Epän watä ämana komi pähap nadäŋpäŋ kwäyähäneŋ täŋpäŋ yotken pätak yäk.
6 “Regah, ayu au bowayan orot ta i sawow, an uman himorob, baremaim inu’in, misir isan men karam, biyan ebababan kwanekwan.”
7 — ausente —
7 Basit Jesu eo, “Boro anan a orot aniyawas.”
8 — ausente —
8 Baiyowayan orot ukwarin Jesu iya’afut eo, “Regah ayu men orot gewasu boro inan au bar wanawanan inarun, baise turawat kuo au bowayan orot eyawas.
9 Ude täga täŋ namen yäŋ nadätat. Imata, näk udegän, intäjukun ämanaye täŋo gämori-ken itkaŋ mani buramik täyat. Ba näk gämotna-ken komi ämanaye ätu itkaŋ. U kubäpäŋ, Ku! yäŋ iwerawä, man buramiŋpäŋ kwek. Ba kubä, Äbi! yäŋ iwerawä, äbek. Ba epän watä ämana kubä, Epän ŋo tä! yäŋ iwerawä u täŋpek yäk.
9 Anayabin ayu i roubabaruwen ana fair biyau’umaim ema’am, naatu baiyowayah etei ayu bab’umaim tema’am, imih baiyowayan orot ta isan anao, ‘Ni’imaim kwen,’ i boro nan, naatu orot ta isan anao, ‘Iti imaim kuna,’ i boro nan, naatu au bowayan orot ta isan anao, iti kusinaf, i boro nasinaf, imih turawat kuo au orot boro nayawas.”
10 Man ude yäŋirän Jesutä nadäwän inide kubä täŋpäpäŋ ämawebe iwarän täŋkuŋo u ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwetat. Näk äma nadäkinik ärowani ŋodewani Isrel komeken nanik kubä nämo kaŋpäŋ nadäk täyat!
10 Jesu iti tur nonowar ifofofor men kafaita, naatu sabuw hi’ufunun bairi hinan tatabir isah eo, “Anababatun a tur ao’owen, Israel wanawanan men kafa’imo orot ta ana baitumatum gagamin iti na’atube bitumatum atita’urimih.
11 Unita ŋode täwetat; Ämawebe mäyap guŋ äbotken nanik uken-uken naniktä abäŋpäŋ Juda täŋo oraniye Abraham, Aisak, Jekop ukät Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärawa pähapken bok api itneŋ.
11 A tur ao’owen, sabuw moumurih boro veya yeninane naatu veya ra’iyinane hinan mar ana aiwobomaim hina run, gem sisibinamaim hai efan hinabow Abraham, Isaac, naatu Jacob bairi hiniyasisir.
12 Upäŋkaŋ Juda ämawebe ätu Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ äronaŋipäŋ Anututä yäwat kireŋpewän bipmäŋ urani gänaŋ äpmoŋkaŋ konäm butewaki täŋkaŋ meni api jiwätpeŋ itneŋ.
12 Baise sabuw iyab mar ana aiwobomaim hitarur i boro maramaim hinabow hinarauw hinare gugumin wanawanan hinarun. Nati’imaim hinama hinarerey wah hinanib kakikak hiniwa’an.”
13 Ude yäŋpäŋ komi äma u iwetkuk; Gäk kuyi. Nadäkinikka täŋo bureni ahäŋ gamayäŋ. Ude iwerirän uterakgän komi äma täŋo epän watä äma uwä tägaŋkuk.
13 Imaibo Jesu baiyowayan orot ukwarin iu, “Aubar kwen, naatu abisa kubitumatum i boro namatar.” Naatu nati ana veya’amaim akir wairafin bar sawow inu’in yawas.
14 Ude täŋkaŋä Jesu Pitatä yot gänaŋ äroŋpäŋ kaŋkuk; Pita yepmani webe uwä gup kädäp käyäm täŋkaŋ parirän.
14 Naatu Jesu na Peter ana bar titit, Peter rawan babin sawow biyan fora’ab inu’in itin.
15 Kaŋpäŋ Jesutä kerigän iŋirirän käyäm u paotkuk. Täŋirän webe uwä akuŋpäŋ Jesuta ketem gwet imiŋkuk.
15 Basit Jesu babin uman baib ana veya’amaim, ana sawow i en misir bay bogaigiwas.
16 Täŋpäkaŋ bipäda ugän ämawebe mäjotä magärani mäyap yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Jesuken äbuŋ. Äbä irirä, Jesutä mäjo peŋ yäwet-pewän ämawebe yabä kätäŋpeŋ kuk täŋkuŋ. Käyäm ikek imaka, kudup yäpän tägaŋkuŋ.
16 Birabirab sabuw wagabur kouh hiyen hima’am hibow hina Jesu biyan hitit, naatu awanawat eaf eo wagabur hibihir hititit, naatu sabuw afa hisawow hibow hinan auman etei iyawasih.
17 Ude täŋirän profet Aisaiatä bian man ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;
17 Sawar iti himamatar i dinab orot Isaiah eo kikirum na iturobe,
18 Eruk, ämawebe mäyap unitä Jesu itgwäjiŋirä yabäŋpäŋ iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Eruk, gwägu kukŋi udude käda kuna! yäk.
18 Sabuw rou’ay gagamin maiyow hiruru’ay Jesu itih, basit ana bai’ufununayah iuwih eo, “Kwabobuna tarabon harew kukuf rewan rounane.”
19 Ude yäweränä Baga man yäwoŋärewani äma kubätä abäŋpäŋä Jesu iwetkuk; Yäŋpäŋ-yäwoŋärek äma, gäkä deken kwayäŋ yäŋiwä näk imaka, api gäwarän täwet yäk.
19 Naatu ofafar bai’obaiyenayan orot ta na Jesu isan eo, “Bai’obaiyenayan, ayu o menamaim kwenan ayu boro imaim airit tanan.”
20 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Ket nadäwi pewäkaŋ näwaren. Imata, tom ägwäri u patpat bägupi nikek. Barak udegän, bukäni nikek. Upäŋkaŋ Äma Bureni-inik iwarayäŋ yäŋ yäyan uwä patpat bägupta wäyäkŋek täyak.
20 Jesu iya’afut eo, “Sigarafor i hai batar tema’am, naatu mamu hai batar tema’am imaim ti’inu’in, baise Orot Natun inure in biyan tubaiwa’an isan aurin efan en.”
21 Ude yäŋirän iwarän täwani kubätä Jesu iwetkuk; Ekäni, nadäŋ namiŋiri näk päŋku nana kumbänpäŋ äneŋkaŋ mäden kaŋ gäwara yäk.
21 Bai’ufununayah orot tabo na Jesu isan eo, “Regah karam wan itihamiyu atan tamai momorob atayai’ibo atan ati’uf nuni airit tanan?”
22 Yäwänä iwetkuk; Ude nämo! Näk näwarän täŋiri, kumbanitä kumbani noriye kaŋ äneŋput.
22 Baise Jesu iya’afut eo, “Ayu kwi’ufnunu tan, iyab himomorob taiyuwih boro hinaya’ih.”
23 Eruk man ude yäŋ paotpäŋä Jesu iwaräntäkiye-kät gäpe terak äroŋpeŋ gwägu kukŋi udude käda kuna yäŋkaŋ kuŋkuŋ.
23 Naatu Jesu wa isra’at ana bai’ufununayah hiyen bairi hiboy hirabon.
24 Kuŋtäko pengän mänit pähap piäŋirän gwägutä taŋi tokätpäŋ gäpe gänaŋ äpmoŋkuk.
24 Naniyan meyemeye yabat gagamin misir wan kikiy yen wa iwanasum. Baise Jesu wa uranane nuhin bur inu’in ufu’ufut.
25 Jesu uwä gäpe mädeni käda parirän iwaräntäkiyetä yäwä kikŋuränpäŋ iwetkuŋ; Wära! Ekäni, täŋkentäŋ nimiwä! Gwägu gänaŋ äpmonayäŋ täkamäŋ ŋo! yäk.
25 Bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, iniyawasi, wa iu’unun kafa’imo tana morob.”
26 Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Imata umuntäkaŋ? Nadäkinikjin äreyäwani! Imata bänepjin bäräŋeŋ putärekaŋ? Ude yäwetkaŋ akuŋpäŋ mänit pähap ba gwägu tokätkuko u yabäŋ yäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋpewän kwikinik itkumän.
26 Jesu iyafutih eo, “Kwa aisim kwabirubir? A not men nakabom, ayu kwanitutumu boro men kwanamorobomih.” Imaibo misir kwarar yabat kotar eotanih mar ta’imon nuwarob eafuw.
27 Ude täŋirän kaŋpäŋ iwaräntäkiyetä nadäwätäk pähap täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Äma ŋo jidewani? Mänit kenta gwägutä mani buramikamän ŋo! yäŋ yäŋkuŋ.
27 Ana bai’ufununayah hifofor hio, “Iti orot i abi orot? Karam yabat naatu kotar boro fanan hinab hinanutanub.”
28 Eruk kuŋtäŋgän gwägu kukŋi udude käda Gadara komeken ahäŋkuŋ. Kome uken äma mäjotä magärani yarä, äma kumbani äneŋpani-ken it täŋkumänonik. Unitä komita täŋirän ämawebe umuntaŋkaŋ uruŋ kädagän yärepmitpeŋ kuŋ abäŋ täk täŋkuŋonik.
28 Naatu hirabon hina harew kukuf rewan rounane tafaram wabin Gadara hititit ana veya, orot rou’ab marasika wagabur kouh hito hirun rah yanamaim hima’ama hitit, hai itinin i birubir naatu nati efanamaim men yait ta reremoramih, anayabin hibirubir orot rou’ab isah. Baise Jesu nati’imaim titit ana veya, hairi hina Jesu biyan hitit.
29 Eruk yarä unitä Jesu kaŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku ahäŋ imiŋpäŋ kähän yäŋpäŋ ŋode yäŋkumän; Ee! Anutu täŋo iroŋi gäk jide täŋ nimayäŋ abätan? Gäk kadäninin nämo täreŋirän komi nimayäŋ ba abätan?
29 Hiwow hio, “God Natun, aki isai mi’itube inasinafumih kunan? Aki baimakiy initi’imih, bo aki ai baimakiy ana veya binatit.”
30 — ausente —
30 Naatu nati’imaim for i men ef yok hima hi’u’ufar.
31 — ausente —
31 Imih wagabur Jesu hifefeyan hio, “Aki inanuni ana titit akokok iniyuni anan for wanawanah ana run.”
32 Ude yäwänä Jesutä peŋ yäwetkuk; Eruk kut! Yäwänä äma yarä u yabä kätäŋpeŋ kumaŋ but gänaŋ äpmoŋkuŋ. But u gänaŋ äpmoŋpäkaŋ but päke unitä bäräŋeŋ kumaŋ geŋi äriŋpeŋ gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ kumäŋ moreŋkuŋ.
32 Jesu eo, “Kwatit kwan.” Hirouwatait hinunuw hin for wanawanah hirun, for himisir fan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire hi’aa tomatom himorob.
33 Ude täŋirä äma but watäni irani uwä metäŋpeŋ kumaŋ yotpärare-ken päŋku imaka umuri ahäŋkuko unitäŋo biŋami yäwetkuŋ.
33 Orot nati for hima’uten hima’am himisir hibihir hin bar merar hitit, abisa’awat himamatar hai tur hi’owen naatu orot rou’ab isah abisa mamatar auman hai tur hi’owen.
34 Yäweräkaŋ ämawebe päke u Jesu kakta yotpärare uken naniktä äbuŋ. Eruk äbä kaŋpäŋä Jesu butewaki nadäŋ nimiŋpäŋ kome ŋo peŋpeŋ ku! yäŋ iwetkuŋ.
34 Imaibo sabuw nati bar merar hima’am etei hitit hina Jesu bairi hitar naatu hi’i’itin ana veya hifefeyan hiu hai tafaram ihamiy tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.