Mateus 2

Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI

Sair da comparação
IOU
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Eruk Mariatä Jesu Judia kome, Betlehem yotpärare-ken bäyaŋkuk. Äma ekäni wäpi Herot Juda ämawebe yabäŋ yäwat täŋkuko kadäni ugän bäyaŋkuk. Bäyawänkaŋ ätu itpäŋ äma guk täŋo kuŋat-kuŋat yabäŋpäŋ-nadäwani ätu edap dapuri äbani käda naniktä Jerusalem äbuŋ.
1 Judea wanawanan Herod bi’aiwob ana veya’amaim, merar bar ta wabin Bethlehem imaim Jesu tufuw. Nati’imaim orot so’obayah afa daman baiyabayah veya yeninane hina Jerusalem hitit,
2 Äbä ämawebe ŋode yäwet yabäŋkuŋ; Nanak paki Juda ämawebe yabäŋ yäwarayäŋ täyak u de? Nin komenin-ken udu itkaŋ nanak paki u ahäŋirän guk taŋi ahäŋkuko u kaŋpäŋ nadäŋpäŋ akumaŋ iwat yäpmäŋ äbäkamäŋ. Nanak paki u kaŋpäŋ iniŋ oretnayäŋ äbäkamäŋ yäk. Guŋ äbotken naniktä guk kaŋkuŋ|src="CNT5093.jpg" size="col" loc="Top right" copy="David C. Cook" ref="Mt 2:1"
2 naatu sabuw hibatiyih, “Jew hai aiwob kek tutufuw i menamaim inu’in? Aki ana daman veya yeninane yey a’itin imih kwafirinamih ana.” Orot so’obayah ta daman isan uaman iuti’ut|alt="wise men one pointing to star" src="cn01627b.tif" size="col" loc="Mat 2.1-2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2.1-2"
3 Ude yäŋirä Herottä nadäŋkaŋ kikŋutpäŋ nadäwätäk pähap täŋkuk. Ba Jerusalem nanik ämawebe kudup manbiŋam u nadäŋpäŋ-nadäwätäk udegän täŋkuŋ.
3 Aiwob orot Herod iti tur nonowar i ana not kasiy, naatu Jerusalem wanawanan sabuw etei’imak auman hai not kasiy.
4 Herottä nadäwätäk täŋpäŋ Juda ämawebe täŋo bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani äma kumän-tagän yäŋ-päbä yepmaŋpäŋ yäwet yabäŋkuk; E, Anutu täŋo iwoyäwani Kristo yäŋ yäk täkaŋ u kome de ahäkta yäwani?
4 Basit firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei eaf hina ibatiyih, “Keriso i boro menamaim natufuw?”
5 Ude yäwet yabäŋirän iwetkuŋ; U Judia kome Betlehem yotpärare-ken api ahäwek yäŋ yäk täkamäŋ yäk. Anututä Kristo uken api ahäwek yäŋ yäŋkuko u profet kubätä ŋode kudän täŋkuk;
5 Hiya’afut hio, “Judea wanawanan bar merar ta wabin Bethlehemamaim. Anayabin dinab orot iti na’atube Buk Atamaninamaim hikirum,
6 Ai! Ämawebe Juda kome Betlehem yotpärare-ken nanik, in ŋode nämo nadäneŋ;
6 ‘Judah tafaram wanawanan, bar merar etei hai aiwob wanawanahimaim,
7 Täŋpäŋ Herottä man u nadäŋpäŋ-nadäwätäk täŋpäŋ äma nadäk-nadäk ikek edap dapuri äbani käda äbuŋo ukeŋo yäŋ-päbä inigän yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Guk taŋi kaŋkaŋ äbäkamäŋ yäŋ näwetkuŋo ukeŋo kadäni jidegän ahäŋirän kaŋkuŋ?
7 Imaibo Herod veya yenin nanawan hina hima’am eaf hirun wa’iwa’iramaim ibatiyih, kok taso’ob veya abistanamaim daman yey hi’itin.
8 Ude yäwänä kowata iwerä nadäŋpäŋä jop ŋode yäwetpäŋ peŋ yäwetkuk; In päŋku ehutpäŋ yäŋ-wäyäkŋeŋpäŋ nanak paki u kaŋ-ahäŋpäŋä äneŋi päbä kaŋ näwerä nadäwa. Ude täŋpäkaŋ näk imaka, päŋku api iniŋ oreret yäk.
8 Naatu au Bethlehem biyafarih i’uwih eo, “Kwanan kek kwananuwih gewas kwana’itin naatu kwanamatabir au tur kwana’owen, saise ayu’ubo anan anakwafir.”
9 — ausente —
9 Aiwob orot iti na’atube eo hinonowar ufunamaim hitit hin, naatu daman ta’imon veya yeninane hi’itin hinan au nah i’iyon na kek inu’in tafanamaim nutanub bat.
10 — ausente —
10 Nati daman hi’i’itin ana veya hiyasisir naatu hikawasa men kafaita.
11 Täŋpäkaŋ yot gänaŋ äroŋpäŋ Maria nanakikät irirän yabäŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ nanaki u iniŋ oretkuŋ. Ude täŋpäŋ tuŋum tägatäga, gol ba imaka käbäŋi tägatäga gwäki ärowani peŋpäŋ yäpmäŋ äbuŋo upäŋ peŋ imiŋkuŋ.
11 Bar wanawanan hirun kek hinah Mary hairi hi’itih, suh hiyowen kek hikwafir. Imaibo hai kaukufet hirufamen hai siwar gold, frankincense, naatu myrrh hibotaiten kek hisiwar.
12 Ude täŋkaŋ parirä Ekänitä däpmonken yäweränkaŋ yäŋewänä Herot irepmitpeŋ käbop kukŋi kädagän kumaŋ ini komeken kuŋkuŋ.
12 Naatu matabir maiye Herod biyan titamih hio’o, baise fai hai mimumaim God imatnuwih, naatu ef ta hibai hin hai tafaram hitit.
13 Eruk äma nadäk-nadäk ikek ukeŋo äyäŋutpeŋ ini komeken kuŋirä Ekäni täŋo aŋero kubätä Josep däpmonken ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Josep, gäk ŋo irentawä. Akuŋkaŋ nanak yamiŋi yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ metäŋpeŋ päŋku Isip komeken ahäŋpäŋ itkaŋ näkŋo manta juku päram kaŋ täŋpun yäk. Nadätan? Herottä nanak paki ŋo utta nadäŋkaŋ kädetta wäyäkŋetak.
13 Nanawan orot hinan ufunamaim, Regah ana tounamatar Joseph ana mimumaim tit iu, “Kumisir kek hinah hairi kubuwih kwabihir kwan Egypt imaim kwanama’am boro ana’obo kwanatit, anayabin Herod i kek asabuninamih ana ef enunuwet.”
14 Aŋerotä ude iweränä akuŋpäŋä nanak yamiŋi yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ bipanigän Isip komeken metäŋpeŋ kuŋkuk.
14 Basit Joseph misir kek hinah hairi buwih gugumin wanawanan hibihir hin Egypt hitit,
15 Päŋku uken ittäŋ kuŋirän Herot kumbuk. Täŋpäkaŋ imaka ahäŋkuko unita profet kubätä bian, Anutu täŋo meni jinom yäpmäŋpäŋ ŋode kudän täŋkuk;
15 nati’imaim hima’am Herod morob. Imih sawar iti himamatar i abisa Regah ana dinab orot iwan Buk Atamaninamaim kikirum i na i turobe, “Egyptane ayu Natu abotait tit.”
16 Täŋpäkaŋ äma nadäk-nadäk ikek ukeŋo Herot täŋikŋatpeŋ kuŋirä nadäŋpäŋ kokwawak pähap nadäŋkuk. Kokwawak nadäŋkuko unita komi ämaniye peŋ yäwet-pewän Betlehem ba kome gägäni gägäni uken nanik nanak ämani obaŋ yarä nämo tärewani kudup kumäŋ-kumäŋ däpmäŋ moreŋkuŋ. Äma nadäk-nadäk ikek ukeŋonitä guk taŋi u kadäni uken ahäŋkuk yäŋ iwetkuŋo kadäni u nadäŋ iwatpäŋ nanak ämani obaŋ yarä nämo tärewani ugänpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpuŋ.
16 Herod veya yenin nanawan hai baifuwen titita’ur ana veya, yan so’ar gagamat bufut naatu orotokek nati Bethlehem wanawanan naatu bar merar nati sisibinamaim iyabowat hai kwamur rou’ab au babe re’er etei asabunuw isan ana baiyowayah iyunih hitit. Iti na’atube eo biyunih anayabin i veya abisa’amaim nanawan daman hi’itin hio nonowar imaim sinaf.
17 Herottä ude täŋkuko unita man profet Jeremaiatä ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;
17 Naatu abisa dinab orot Jeremiah eo kikirum i na yabin matar.
18 Betlehem dubini-ken Rama komeken Isrel webe kubätä konäm butewaki jägämi-inik yäŋirän nadäŋkuŋ.
18 “Ramah bar meraramaim yuwen atubob gagamin maiyow re’er hinowar,
19 Täŋpäkaŋ Josep Isip komeken pen irirän Herottä kumbänä Ekäni täŋo aŋero kubätä däpmonken ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk;
19 Herod momorob ufunamaim, Joseph Egypt ma’ama Regah ana tounamatar Joseph ana mimumaim tit iu,
20 Josep, äma nanak ŋo urayäŋ yäŋkuko ukeŋo kumbuk. Unita gäk akuŋkaŋ nanak yamiŋi ŋo yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Isrel komeken ku yäk.
20 “Kumisir kek hinah hairi kubuwih kwamatabir maiye kwan au Israel, anayabin sabuw iyab kek asabuninamih hi’o i himoroboka.”
21 Ude iweränä Josep iroŋi yamiŋi yämagurän yäpmäŋ Isrel komeken kuŋkuŋ.
21 Basit Joseph matan nuw misir, Jesu hinah hairi buwih himatabir maiye hina Israel hitit.
22 — ausente —
22 Baise Arselaus tamah Herod ana efan bai, Judea wanawanan ma bi’aiwob Joseph ana tur nowar, naatu imaim na ma’amih bir. Mimumaim auman God imatanuw, imih i au Galilee na’at na,
23 — ausente —
23 bar merar ta wabin Nazareth imaim bar wowab ma, saise abisa dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hi’o hikikirum i na yabin matar, “Jesu isan boro hinao i Nazareth matuwan”.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Mateus 2 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →