Mateus 28
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Täŋpäkaŋ Juda täŋo Sabat kadäni täreŋirän Sande tamiinik Maria Makdala komeken nanik ukät wahupi Maria Jesu awaŋ gänaŋ äneŋkuŋo u käda yäŋkaŋ kuŋkumän.
1 Sabbath ufunamaim, Sunday yasi’uw Mary Magdalene naatu Mary ta hairi rah fahiwinamih hin.
2 Täŋpäkaŋ kadäni ukengän koŋ pähap kwaiŋirän Ekäni täŋo aŋero kubätä kunum gänaŋ naniktä äpäŋpäŋ mobä awaŋ meni-ken täŋpipiwani u yäpmäŋ keweŋpewän päŋku parirän uterak maŋitkuk.
2 Naniyan meyemeye iriyoy gagamin na’in hitatam, Regah ana tounamatar marane re na agim ifururuw tit naatu afe’en mara’at ma.
3 Gupi iŋami dapun yäpätä kwinit täkaŋ ude. Teki u paki-inik.
3 Ana itinin i namanamar ebowabow na’atube, ana faifuw hibikwes itinin i wakasakas na’atube.
4 Täŋirän komi äma u kaŋpäŋ umun pähap nadäŋpäŋ kwaiŋpäŋ kumäŋ maŋpäŋ pattäŋ kuŋkuŋ.
4 Orot rah hima’uh hima’am hai bir ra’at, ah umah duduwar rab hire himamayay hi’in.
5 Täŋirä webe yarä unitä ahäwänä aŋerotä yäwetkuk; Ek umuntädeŋo yäk. Näk nadätat, Jesu päya kwakäp terak utkuŋo u kädayäŋ äbäkamän yäk.
5 Baise tounamatar baibin hairi isah eo, “Men kwanabir, ayu aso’ob kwa i Jesu hio’onaf momorob kwanunuwih.
6 Upäŋkaŋ ŋo nämo itak. U man bian täwetkuko udegän akumaŋ kuk. Ek abäŋkaŋ patpat bägupi ŋo kawun yäk.
6 Baise i morobone misir maiye, eo kwanonowar na’atube, kwarun inu’in ana efan kwa’i’itin.
7 Täŋkaŋä bäräŋeŋ kuŋkaŋ iwaräntäkiye ŋode yäwerun; Jesu uwä kumbani-ken naniktä akumaŋ kuk. Akumaŋ päŋku Galili komeken intäjukun it kireŋirän päŋku uken kaŋ kawut! yäŋ yäwerun. Aŋerotä ude yäwetkaŋ yäŋkuk; Man täwetat uba yäk.
7 Saise kwanamatabir kwan ana bai’ufununayah hai tur kwana’owen, ‘Jesu i morobone misir maiye, naatu mat au Galilee enan, imaim boro kwana’itin.’ Abisa asoso’ob iti a tur ao’owen.”
8 Täŋpäkaŋ webe yarä uwä umuntaŋkumäno upäŋkaŋ awaŋ peŋpeŋ kuŋkaŋ oretoret terak iwaräntäkiye yäwetdayäŋ bäräŋeŋ kuŋkumän.
8 Basit baibin rah hitumar, hai bir ra’at, baise erekawasa auman hinunuw hin ana bai’ufununayah hai tur owenamih.
9 Kuŋirän kädet miŋin Jesutä pengän ahäŋ yämiŋpäŋ tamimaŋ yäŋ yäwetkuk. Tamimaŋ yäŋ yäweränä gukut imäpmok täŋpäŋ kuroŋi iŋitpäŋ iniŋ oretkumän.
9 Naniyan meyemeye Jesu nahine nan bairi hitar naatu iuwih eo, “Tufuw isa nama.” Hinunuw hina nanamaim suh hiyowen hire an hibutubun hikwafir.
10 Ude täŋpänkaŋ Jesutä yäwetkuk; Ek umuntädeŋo! Kuŋkaŋ notnaye yäwerän päŋku Galili komeken kaŋ nabäwut yäk.
10 Jesu iuwih eo, “Men kwanabir, kwan taitu hai tur kwana’owen hinan Galilee imaim boro ayu hina’itu.”
11 Webe yarä u kuŋirän komi äma awaŋ watäni itkuŋo u ätutä bäräŋeŋ kumaŋ päŋku yotpärare-ken äroŋpäŋ imaka umuri ahäŋkuko unitäŋo biŋam bämop äma yäwetkuŋ.
11 Baibin hairi himatabir efamaim hinan, baiyowayah orot afa rah hima’uh hima’ama himatabir hin Jerusalem hitit, naatu abisa’awat himamatar firis ukwarih hai tur hi’owen.
12 Yäweräkaŋä bämop ämakät Juda täŋo ekäni ekänitä käbeyä täŋpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk täŋpäŋ komi äma awaŋ watäni itkuŋo unita moneŋ taŋi yämiŋkuŋ.
12 Naatu nati’imaim firis hai ukwarih orot gagamih bairi hiku’ay hai not hiyabuna sawar, imaibo agim gagamin na’in baiyowayah hitih
13 Yämiŋkaŋ yäwetkuŋ; In ŋode kaŋ yäwerut yäk. Bipani nin däpmon paritna Jesutä iniken iwaräntäkiyetä päbä komegup kubo täŋpäŋ yäpmäŋ kuŋ yäŋ kaŋ yäwerut.
13 naatu hi’uwih, sabuw hai tur kwana’owen, “Aki ainu’in ufut Jesu ana bai’ufununayah hina biyan hibai hibihir.
14 Pailattä jopman u nadäŋpäŋ goret kubä täŋ nimek yäŋ nämo umuntäneŋ. Nämo, nintä täga api iniŋ bitnäne yäk.
14 Saise gawan orot iti tur nanonowar aki boro kwa isa anakubuna gewas nanowar naatu boro men abisa ta isa nasinaf.”
15 Ude yäŋpäŋ yäwerä komi äma uwä moneŋ u yäpmäŋpäŋ man yäwetkuŋo u buramiŋkuŋ. Täŋkuŋo unita jopman u Juda ämawebe-ken patkuko unitä pen pätak.
15 Basit baiyowayah agim hibai hiobe’atih na’atube hisinaf. Imih iti boun ana veya’amaim iti tur i ra’at tasasar tit, Jews wanawanahimaim etei hiso’ob.
16 Täŋpäkaŋ Jesu iniken iwaräntäkiye 11 uwä Galili komeken pom kubä Jesutä ini bian yäwetkuko u äroŋkuŋ.
16 Imaibo bai’ufununayah nah 11 Jesu iu’uwih na’atube hina Galilee oyawamaim hitit,
17 Äroŋpäŋ Jesu ini kaŋpäŋ ukengän gwäjiŋ äpmoŋ imiŋpäŋ iniŋ oretkuŋ. Upäŋkaŋ ätutäwä bänep yarä täŋpäŋ U Jesu nämo käwep yäŋ nadäŋkuŋ.
17 nati’imaim hi’i’itin ana weya hikwafir, baise bai’ufununayah afa i erehikasiy auman.
18 Täŋirä Jesutä dubini-ken äbäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Anututä kehäromi kuduptagän, kunum täŋo ba kome täŋo, näka namiŋ moreŋkuk yäk.
18 Jesu na sisibihimaim bat eo, “Mar naatu tafaram ana roubabaruwen fair etei God ayu itu.
19 Unita in komeni komeni kuŋkaŋ äma äbori äbori näwaräntäknaye ude kaŋ täŋ yepmaŋput. Näk näwaräntäknaye täŋpäkaŋ Nan ba Nanaki ba Kudupi Munapik u wäpi terak ume kaŋ ärut yämut.
19 Isan imih kwanatit kwanan tafaram wanawananamaim sabuw kwanabow au bai’ufununayah hinamatar, naatu God Tamah, God Natun, God Anunin Kakafiyin wabihimaim babataito kwanitih.
20 Täŋpäŋ man täwetpäŋ täwoŋärek täŋkuro u kudup yäwetpäŋ yäwoŋäreŋirä kaŋ buramiŋ morewut. Bureni ŋode täwera nadäwut; Näk edapi edapi inkät irira kome ŋonitäŋo kadäni api tärewek yäk.
20 Naatu au obaiyunen tur etei kwani’obaiyih hinabosiyasiyar. Naatu kwanaso’ob ayu i mar etei nati biyamaim boro bairi tanama tanan mar yomanin tanatit.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.