Mateus 19
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NVT
1 Eruk Jesutä man ude yäŋ paotpäŋ Galili kome peŋpeŋ Judia kome Jodan ume kukŋi udude käda kuŋkuk.
1 Quando Jesus terminou de dizer essas coisas, deixou a Galileia e foi para a região da Judeia, a leste do rio Jordão.
2 Uken kuŋirän ämawebe mäyap pähap iwarän täŋirä käyäm mebäri mebäri yäpän tägaŋ yämiŋkuk.
2 Grandes multidões o seguiram, e ele curou os enfermos.
3 Täŋ irirän Parisi äma ätutä ahäŋ imiŋpäŋ täŋ-ikŋatpena man kubä goret yäwänkaŋ manken tenayäŋ nadäŋpäŋ man kubä ŋode iwetkuŋ; Ai! Gäk jide nadätan? Äma kubä täŋo webenitä kädet mebäri mebäri u ba u täŋirän webeni u yäŋ iwareko uwä täga ba waki?
3 Alguns fariseus apareceram e tentaram apanhar Jesus numa armadilha, perguntando: “Deve-se permitir que um homem se divorcie de sua mulher por qualquer motivo?”.
4 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Wära! Mosestä man kudän täŋkuko u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ? Man kubä ŋode kudän täŋkuk; Anututä imaka imaka pewän ahäŋ moreŋirä äma bok, webe bok täŋ yepmaŋkuk.
4 “Vocês não leram as Escrituras?”, respondeu Jesus. “Elas registram que, desde o princípio, o Criador ‘os fez homem e mulher’
5 Täŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Ämatä miŋi nani yabä kätäŋpäŋ webeni-kät epmäŋpäŋ irirän tohari gupi kubägän api tädeŋ.
5 e disse: ‘Por isso o homem deixa pai e mãe e se une à sua mulher, e os dois se tornam um só’.
6 Mebäri unita yanäpi u inigän inigän nämo irani. U Anututä gupi tohari kubägän itdeŋta yepmaŋpanipäŋ ämatä täga nämo yäpmäŋ danineŋ.
6 Uma vez que já não são dois, mas um só, que ninguém separe o que Deus uniu.”
7 Yäŋirän Parisi ämatä iwetkuŋ; Ude yäyan upäŋkaŋ imata Mosestä manbiŋam kubä ŋode niwetkuk? Gäk webeka pewayäŋ nadäŋpäŋä webekata yäŋiwat-iwat man kudän keräpi kubä täŋpäŋ imiŋkaŋ kaŋ yäŋiwat yäŋ yäŋkuk.
7 Eles perguntaram: “Então por que Moisés disse na lei que o homem poderia dar à esposa um certificado de divórcio e mandá-la embora?”.
8 Ude yäŋirä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Manbiŋam u jop nämo täwetkuk. In Anutu täŋo man irepmitkaŋ injinken gäripjin terak kuŋat täkaŋ unita webejiye täga api yäŋ-yäwatneŋ yäŋ yäŋkuk. Upäŋkaŋ pengän Anututä kädet ude täkta yäjiwätkuk.
8 Jesus respondeu: “Moisés permitiu o divórcio apenas como concessão, pois o coração de vocês é duro, mas não era esse o propósito original.
9 Näk ŋode täwera nadäwut; Äma kubätä webenitä äma kubäkät momi nämo täŋpekopäŋ jop nadäŋ yäŋiwatpäŋ webe kubä yäpeko uwä kubokäret ude täŋpek.
9 E eu lhes digo o seguinte: quem se divorciar de sua esposa, o que só poderá fazer em caso de imoralidade, e se casar com outra, cometerá adultério”.
10 Eruk ude yäŋirän iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Wära! Nädapi irit kuŋat-kuŋatta ude niwetan unita webe netätä yäpek?
10 Os discípulos de Jesus disseram: “Se essa é a condição do homem em relação à sua mulher, é melhor não casar!”.
11 Yäŋirä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ämawebe mäyaptä man u nadäwä bäräp täkaŋ upäŋkaŋ Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän ämawebe ätutä man u täga iwatneŋ.
11 “Nem todos têm como aceitar esse ensino”, disse Jesus. “Só aqueles que recebem a ajuda de Deus.
12 In nadäkaŋ? Äma ätu webe täga nämo yäpneŋ. Imata, miŋiyetä inide bäyaŋ yepmak täkaŋ. Äma udewaniwä webe yäpmäkta gäripi nämo nadäk täkaŋ. Täŋ, äma ätu yabäni därani unita webe täga nämo yäpneŋ. Ba äma ätuwä Anutu täŋo epänta yäŋpäŋ webe nämo yäpmäk täkaŋ. Upäŋkaŋ äma kubä, webe yäpmäkta käderi pat imänä, eruk yanäpi täktäk täŋo man täweraro u buramiwek.
12 Alguns nascem eunucos, alguns foram feitos eunucos por outros e alguns a si mesmos se fazem eunucos por causa do reino dos céus. Quem puder, que aceite isso.”
13 Kadäni uken ämawebe ätutä nanakiye Jesutä keri gupi terak peŋkaŋ nani-ken täŋkentäŋ yämikta yäŋapik man yäwän yäŋpäŋ Jesuken yäŋ yäpmäŋ äbuŋ. Yäŋ yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä iwaräntäkiyetä yabäŋ yäŋpäŋ yäwetkuŋ; Nanakjiye yäpmäŋ ämneŋo! Kut! yäŋ yäwetkuŋ.
13 Certo dia, trouxeram crianças para que Jesus pusesse as mãos sobre elas e orasse em seu favor, mas os discípulos repreendiam aqueles que as traziam.
14 Yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ yäŋkuk; Yäwat kireneŋo! Yabä kätäwä iroŋiroŋi näkken yäpmäŋ äbäk täkot yäk. Nämo yäjiwätneŋ. Ämawebe iroŋiroŋi ŋodewani äworeŋpäŋ kuŋat täkaŋ uwä Anututä bureni yabäŋ yäwat täyak.
14 Jesus, porém, disse: “Deixem que as crianças venham a mim. Não as impeçam, pois o reino dos céus pertence aos que são como elas”.
15 Eruk Jesutä man ude yäŋpäŋ keri gupi terak peŋkuk. Ude täŋpän tärewäkaŋ kome u peŋpeŋ kuŋkuk.
15 Então, antes de ir embora, pôs as mãos sobre a cabeça delas e as abençoou.
16 Täŋpäkaŋ äma kubä Jesu ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Yäwoŋärewani, näk täga jide u täŋkaŋ irit kehäromi kaŋ yäpet?
16 Um homem veio a Jesus com a seguinte pergunta: “Mestre, que boas ações devo fazer para obter a vida eterna?”.
17 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Gäk imaka tägata imata näwet yabätan? Imaka täga u mähemi Anutu ini. Täŋ, irit kehäromi yäpayäŋ nadäŋpäŋä Anututä kädet pewani u iwarayäŋ täno uyaku api kaŋ-ahäwen.
17 “Por que você me pergunta sobre o que é bom?”, perguntou Jesus. “Há somente um que é bom. Se você deseja entrar na vida eterna, guarde os mandamentos.”
18 Yäwänä äma unitä yäŋkuk; Kädet jidewanita yäyan? Yäwänä Jesutä yäŋkuk; Gäk äma kumäŋ-kumäŋ nämo uren, kubokäret nämo täŋpen, kubota nämo täŋpen, äma kubä manken teŋkaŋ jop manman nämo ikŋaren.
18 “Quais?”, perguntou o homem. Jesus respondeu: “Não mate. Não cometa adultério. Não roube. Não dê falso testemunho.
19 Ba gäk meŋka nanka oraŋ yämen. Täŋkaŋ gäkŋata nadäk täyan udegän notkapakta nadäŋpäŋ iron täŋ imen.
19 Honre seu pai e sua mãe. Ame o seu próximo como a si mesmo”.
20 Ude iweränä yäŋkuk; Näk kädet näwetan u kudup iwat yäpmäŋ äbätat. Upäŋkaŋ imaka ätu jide upäŋ täŋkaŋ irit tägawä kaŋ yäpet?
20 “Tenho obedecido a todos esses mandamentos”, disse o homem. “O que mais devo fazer?”
21 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Siwoŋi-inik kaŋ ira yäŋ nadäŋpäŋä ŋode kaŋ tä; Moneŋ tuŋum ba imaka it gamikaŋ u kudup ämata yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ ämawebe jäwärita kaŋ yämiŋ more. Ude täŋpayäŋ täno uyaku kunum gänaŋ tuŋum tägagämän api korewen. Eruk, ude täŋ moreŋkaŋ äbä näk kaŋ näwat!
21 Jesus respondeu: “Se você quer ser perfeito, vá, venda todos os seus bens e dê o dinheiro aos pobres. Então você terá um tesouro no céu. Depois, venha e siga-me”.
22 Täŋpäkaŋ äma gubaŋi unitä man ude nadäŋpäŋ moneŋ tuŋum päke unita bänepitä nadäŋ bäräp taŋi täŋtäŋ kuŋkuk.
22 Quando o rapaz ouviu isso, foi embora triste, porque tinha muitos bens.
23 Kuŋirän Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Näk bureni-inik täwetat; Moneŋ ämatä Anutu gämori-ken itkaŋ unitäŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta api täŋburut täneŋ.
23 Então Jesus disse a seus discípulos: “Eu lhes digo a verdade: é muito difícil um rico entrar no reino dos céus.
24 Unita jide nadäkaŋ? Tom pähap kubä wäpi kameri u gänaŋ täpuri-ken täga ärowek? Nämo, u käjiŋ täwek. Tuŋum äma udegän, Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwatta api täŋburut täneŋ.
24 Digo também: é mais fácil um camelo passar pelo buraco de uma agulha que um rico entrar no reino de Deus”.
25 Jesutä ude yäwänä iwaräntäkiyetä bumta kikŋutpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Anututä äma moneŋ ikek bäräŋeŋ nämo api yämagurek yäŋ yäyan upäŋ äma jopi nin ŋodewani jide täŋpäŋ irit kehäromi api kaŋ-ahäne?
25 Ao ouvir isso, os discípulos ficaram perplexos e perguntaram: “Então quem pode ser salvo?”.
26 Ude yäwäwä Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Ämatä ini-tägän täga nämo äroneŋ. Upäŋkaŋ ämatä ini täga nämo tänaŋi u kudup Anututä täga täŋpek.
26 Jesus olhou atentamente para eles e respondeu: “Para as pessoas isso é impossível, mas tudo é possível para Deus”.
27 Ude yäŋirän nadäŋpäŋ Pitatä kowata man ŋode iwetkuk; Nibä yäk. Nin imaka imaka kudup peŋ moreŋkaŋ gäk gäwarän täkamäŋ ŋonita kowata jide api yäpne?
27 Então Pedro disse: “Deixamos tudo para segui-lo. Qual será nossa recompensa?”.
28 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk bureni täwetat; Anututä täŋpewän kome ba imaka imaka äneŋi kodak tänayäŋ täkaŋ-ken uken Äma Bureni-iniktä wäpi biŋam ikek itkaŋ imaka imaka api yabäŋ yäwarek. Täŋpäkaŋ in näk näwaräntäk täkaŋ u imaka, näk dubina-ken itkaŋ Isrel äbot 12 unitäŋo intäjukun äma ude api itneŋ.
28 Jesus respondeu: “Eu lhes garanto que, quando o mundo for renovado e o Filho do Homem se sentar em seu trono glorioso, vocês, que foram meus seguidores, também se sentarão em doze tronos para julgar as doze tribos de Israel.
29 Täŋpäŋ äma kubätä näk näwarayäŋ nadäŋpäŋ noriye wanoriye, miŋiye naniye, iroŋiniye ba imaka kuduptagän peŋkaŋ näk näwarayäŋ täko uwä imaka peŋkuko u yärepmitpäŋ kowata tägagämän api kaŋ-ahäwek. Täŋpäŋ irit kehäromi imaka, api yäpek.
29 E todos que tiverem deixado casa, irmãos, irmãs, pai, mãe, filhos ou propriedades por minha causa receberão em troca cem vezes mais e herdarão a vida eterna.
30 Upäŋkaŋ äma apiŋo wäpi biŋam ikek intäjukun itkaŋ u mäyaptä mäde käda kwäkaŋ ämawebe apiŋo äpani itkaŋ unitä wäpi biŋam ikek intäjukun api itneŋ yäŋ yäwetkuk.
30 Contudo, muitos primeiros serão os últimos, e muitos últimos serão os primeiros.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.