Mateus 11
Anutu Täŋo Man (IOU) vs MNT
1 Jesutä iwaräntäkiye 12 epän man ude yäwerän täreŋirän kome u peŋpeŋ Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋpayäŋ yotpärare ätu tuän ittäŋ kuŋkuŋ-ken uken kuŋkuk.
1 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 roube’aten tur bitih ufunamaim efan nati itumar naatu na Galilee wanawanan bar merar afa imaim sabuw i’obaibiyih naatu binan.
2 Kuŋirän Jon ume ärut yämani uwä komi yotken itkaŋ Jesutä epän täk täŋkuko u biŋam nadäŋkuk. Biŋam u nadäŋpäŋ iniken iwaräntäkiye yäwet-pewän päŋku Jesu iwet yabäk ŋode täŋkuŋ;
2 John Baptist dibur bar ma’am Jesu bowabow bigan nowar, basit ana bai’ufununayah orot afa iyunih hin Jesu hibatiy.
3 Äbäkta biŋam yäwani uwä gäk ŋo ba? Ba kubäta itsämne? yäk.
3 “Ku’o anowar, John isa eo anonowaraban o iti ina, ai aki boro orot tabo isan anama anakaif?”
4 Ude iwet yabäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Inä äyäŋutpäŋ päŋku imaka nadäŋit kaŋit täkaŋ ŋo, unitäŋo manbiŋam päŋku Jon kaŋ iwerut.
4 Jesu iyafutih eo, “Kwamatabir kwan abisa kwa’i’itin naatu kwanonowar i John ana tur kwana’owen.
5 Äma dapuri tumbani äneŋi ijiwä kuk täkaŋ. Kwäyähäneŋ täŋpani äneŋi tägaŋpeŋ kuŋat täkaŋ. Paräm wakiwaki tokŋewani tägaŋpäŋ gupi dudum tak täkaŋ. Ba jukuni täŋguŋ täwani nadäwä tumäk täkaŋ, ba kumbani kodak taŋpäŋ akumaŋ kuk täkaŋ. Ba äma jäwäri-jäwäri Manbiŋam Täga u yäwera nadäk täkaŋ.
5 Matah fim higewasin, ah kafikafirih higewasin hibat tereremor, sabuw biyah kokom ani’anih etei higewasin, tainih gugurih tur tenonowar, murumurubih hiyawas maiye timimisir, naatu Tur Gewasin i yababan sabuw isah tibibinan.
6 Ba äneŋi kubä ŋode kaŋ iwerut; Äma näka yäŋpäŋ nadäkiniki nämo pewä putärek täkaŋ uwä bänep oretoret terak kuŋat täkaŋ yäk.
6 Orot yait ayu asisinaf isan erekasiy auman ebitumatum, i boro men baigegewasin nab.”
7 Ude yäweränkaŋ Jon täŋo iwaräntäkiye u äneŋi äyäŋutpeŋ kuŋirä Jesutä ämawebe äbot päke u Jon täŋo täktäki ba kuŋat-kuŋarita manbiŋam ŋode yäwetkuk; Jon kome jopi-ken irirän känayäŋ nadäŋpäŋ kuŋkuŋo u äma jidewanipäŋ känayäŋ kuŋkuŋ? Pidäm eŋini bumik, mänittä piäŋpewän wareŋ-wareŋ täk täkaŋ, äma udewani känayäŋ kuŋkuŋ?
7 John ana bai’ufununayah hinan ufut, Jesu sabuw ibatiyih, “Arar yan kwatit kwanan John abisa sisinaf itinamih kwanot kwan? Kotar wadar i’inuwas inu’in itinamih kwan?
8 Ba ima känayäŋ kuŋkuŋ? Äma tek säkgämän täŋpani käwep? Ude nämo! Äma udewani uwä äma wäpi nikektä yot gänaŋ it täkaŋ.
8 Ai abisa itinamih kwan? Orot eabur gewas batabat itinamih kwan? Baise sabuw hai abur gewasin i bar gewasihimaim tema’am.
9 Unita näwerut! Äma jidewani u känayäŋ kuŋkuŋ? Profet kubä käwep känayäŋ kuŋkuŋ? Bureni, profet kubä kaŋkuŋo upäŋkaŋ Jon uwä profet inipärik kubä.
9 Kwa’o anowar, abisa itinamih kwan, dinab orot? Turobe, baise a tur ao’owen iti orot i dinab etei natabirih.
10 Täŋkaŋ Anutu täŋo man ŋode kudän täwani uwä Jonta kudän täwani;
10 Anayabin iti orot John isan i Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum.
11 Unita näk bureni täwetat; Jon täŋo wäpi biŋamtä äma it yäpmäŋ äbuŋo unitäŋo wäpi biŋam yärepmit moretak. Upäŋkaŋ ämawebe äpani Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak unitäŋo wäpi biŋamtä Jon täŋo wäpi biŋam irepmitak.
11 “Anababatun a tur ao’owen John Baptist baibin hitatoub wanawanahimaim i orot gagamin ta hitoub hiyai. Baise orot yait mar ana aiwobomaim ebikek boro John nan natabir.
12 Jon intäjukun äbä Anututä yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋ yäpmäŋ äbuk. Apiŋo udegän nähä manbiŋam ugänpäŋ yäŋahäk täyat. Upäŋkaŋ äma waki ätutä mannata bitnäŋpäŋ Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ äroŋpäŋ itta kädet ukät-pipinayäŋ täk täkaŋ.
12 John Baptist bibinan ana veya na iti boun titit, sabuw fairih i mar ana aiwob bain isan hai fairamaim hibiturafef.
13 Moses ba Profet biani kuduptä manbiŋam ŋode yäŋahäŋ yäpmäŋ äbuŋ; Anutu täŋo iwoyäwani äma ahäŋpäŋ Anutu täŋo yabäŋ yäwat epän api yäput pewek yäk. Manbiŋam u yäŋahäŋ yäpmäŋ abäŋtäko Jonken täreŋkuk.
13 Anayabin Dinab oro’orot naatu ofafar bukamaim hikikirum i hima hio inan John natit.
14 Ba man kubä ŋode yäŋahäŋkuŋ; Profet kubä Elaija udewani api ahäwek! yäŋ yäŋkuŋ. Unita näk man täwetat ŋo nadäkinik täŋput! Profet Elaijatä äbäkta yäŋkuŋo uku Jon äbätak ŋo.
14 Imih iti tur inanowar bainamih inakokok na’at basit kubai, anayabin dinab orot Elijah matabir maiye namih hio kikirum, i John ana efan bai na titika.
15 Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut! yäk.
15 Imih o yait tain nama’am na’at tur inanowar.
16 Ämawebe äbot itkaŋ ŋonita jide yäwet? Uwä iroŋiroŋi täŋoret bägup-ken itkaŋ kowat yäwän ŋode täk täkaŋ ude bumik;
16 “Itinin boro abisa’amaim iti boun ana sabuw isah anao kwanowar, sabuw iti boun hai itinin i kek gidigidih ahar efanamaim tema, hai ofonah bairi fafowamih tibi’afa’afa na’atube.
17 Niwerä oretoret kap teŋitna gukut nämo tokät täŋkuŋ.
17 — ausente —
18 Jon uwä äbäŋkaŋ ketem äma ätutä nak täkaŋ ude nämo naŋkuk ba wain ume imaka, nämo naŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; U mäjotä kotawani!
18 “John nan ana veya’amaim i yohar naatu harew fokarih men tom, naatu sabuw etei hio, iti orot i yoyom koun hiyen ema’am.
19 Täŋ, Äma Bureni-iniktä äbäŋpäŋ ketem naŋit wain ume naŋit täŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; Äma ŋo kawut! Nak ämäŋ täŋpani! yäk. Uwä äma waki-waki-kät takis moneŋ yäpani täŋo noripaki! yäŋ yäŋkuŋ. Upäŋkaŋ in nämo nadäwä tumbäkaŋ ude yäk täkaŋ. Äma yarä unitä Anutu täŋo nadäk-nadäk siwoŋi iwatpäŋ täk täkamän. Täŋpäkaŋ nadäk-nadäk u iwatpäŋ täktäki siwoŋitä Anutu täŋo nadäk-nadäk kwawak pewän ahäŋirän ämawebetä kaŋpäŋ nadäwä bureni api täneŋ yäk.
19 Baise Orot Natun nan i bay eaa, harew fokarin tom, sabuw etei hio, ’Iti orot kwa’itin, anaa, anatom kakafin! Kabay o’onayah naatu sabuw bowabow kakafih sinafuyah bairi hiof tema’am.’ Baise God ana so’ob i turobe sinafumaim tit yabin emamatar.”
20 Kadäni uken Jesutä yotpärare ätuken epän täŋit kudän kudupi imaka täŋit täŋ yäpmäŋ äbäŋirän kaŋpäŋ bänepi nämo sukureŋkuŋo unita yabäŋ yäŋpäŋ ŋode yäŋkuk;
20 Bar merar moumurih maiyow Jesu ina’inanen moumurih na’in sinaf, baise sabuw men hikokok boro hai kakafihine hisisinaf dogor baikitabir hitab, imih Jesu yan so’ar iuwih eo.
21 Wa! Korasin nanik in, ba Betsaida nanik in komi api nadäneŋ! Inken kudän kudupi täk täŋkuro udegän Tire Sidon ämawebe, Anututa nämo nadäwani u ahäŋ yämiŋkuk yäwänäku mominita yäŋpäŋ konäm butewaki täŋpäŋ bänepi bian sukurewäm!
21 “Kwa Chorazin sabuw bai’akir kakafin boro kwanab, naatu kwa Bethsaida sabuw bai’akir kakafin boro kwanab! Iti ina’inan kwa biyamaim asisinaf, Taiya sabuw naatu Sidon sabuw wanawanahimaim atasisinaf na’at, marasika boro ar faifuw kakafih hita’osen, yuh wah gao hitarab, hai kakafihine dogor baikitabir hitabaika.
22 Unita bureni ŋode täwera nadäwut; Ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni pähapken Tire ba Sidon ämawebe kowata ahäŋ yämayäŋ täko u irepmitpäŋ inä ärowani-inik api kaŋ-ahäneŋ!
22 Baise a tur aowen, baibatebat ana veya’amaim Taiya sabuw naatu Sidon sabuw hai baikwatutunen i boro ana fofonin, baise kwa abai kwatutunen boro tafan hiya’abar kwanab.
23 Täŋ, Kapeneam nanik inä, Anututä kunum gänaŋ api yäŋnikŋat yäpmäŋ ärowek yäŋ nadäkaŋ? Wära! Nämoinik! In kumäŋ-kumäŋ komeken api äpmoŋ moreneŋ. Näkä kudän kudupi inken täk täŋkuro u Sodom komeken ahäŋkuk yäwänäku ämawebe momini peŋirä Anututä kome nämo awähurän. Nämo, pen kadäni käroŋi it yäpmäŋ kuk täyek.
23 Naatu kwa Capernaum sabuw wab yen maramaim inu’in boro nare moroboyah hai efanamaim na’in. Ina’inan iti boun kwa biyamaim asisinaf marasika Sodom sabuw biyahimaim ata sisinaf na’at, iti boun ana veya i boro tama.
24 Unita Juda äma in ŋode täwera nadäwut; Kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken ämawebe yotpärare udewani-ken naniktä kowata waki ärowani api yäpneŋ. In Sodom naniktä yäpnayäŋ täŋo u irepmitpäŋ ärowani pähap api yäpneŋ.
24 Baise a tur ao’owen, baibatebat ana veya, Sodom sabuw hai baikwatutunen i boro ana fofonin, baise kwa a baikwatutunen boro tafan hiya’abar kwanab.”
25 Kadäni uken Jesutä nani ŋode iwetkuk; Nana, kunum kenta kome täŋo mähemi gäka bänep täga nadäŋ gamitat. Imata, gäk manka biŋam täŋo mebäri äma kome täŋo nadäk-nadäk ärowani nikekta käbop peŋ yämik täyan. Täŋ, äma äpanita täŋ-kwawataŋ yämik täyan.
25 Nati ana veya’amaim Jesu yoyoban eo, “Tamai mar tafaram ana Regah a merar ayiyi, anayabin not gewasih sabuw so’oso’obayah hai notamaim ibun wa’ir ma’am natunat bereberefiy biyahimaim iwa’an ebirerereb.
26 Nan, gäkŋa ude kaŋ ahäwän yäŋ nadäŋkuno udegän ahätak yäk.
26 Turobe Tamai, abisa kokokomaim isinaf temamatar imih gewasin.
27 Ude yäŋpäŋ ämawebe päke u ŋode yäwetkuk; Nana uwä imaka kumän-tagän näk ketna terak peŋ moreŋkuk. Täŋpäkaŋ äma kubätä Anutu täŋo nanaki näka täga nämo nadäwän tärek täkaŋ. Nämo, Nana kubä-tägän mebärina nadäwän tärek täkaŋ. Ba äma kubätä ini Nana täŋo mebäri u nämo nadätak. Nämo, nanaki näkŋa-tägän nadätat. Täŋ, Nanaki näkä äma ätuta Nana täŋo mebäri yäwoŋärewayäŋ yäŋpäŋä yäwoŋäreŋira Nana täŋo mebäri täga nadäneŋ.
27 “Sawar etei’imak i ayu Tamai itu. Men yait ta so’ob ayu i God Natun, naatu men yait ta so’ob God i ayu Tamai, imih sabuw iyab ayu arurubinih boro ani’obaiyih i auman hiso’ob God i ayu Tamai.
28 Jesutä ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäwetkuk; Ämawebe in bäräpi kotaŋkaŋ nadäwätäk pähap täk täkaŋ uwä näk-kengän äbut! Näkken äbäŋirä bäräpi ketäreŋ tamiŋira itpäŋ-nadäk täkot.
28 “Kwa iyabowat bit kwa’abar tun rarabi, kwana ayu biyau, ayu boro efan anit kwaniyarir.
29 — ausente —
29 Ayu au bai’obaiyen hamehamen kwanab kwani’ufunun, anayabin ayu i taiyuwu ayara’iyu anutanub, imih kwanan ayu biyu’umaim boro biya tuniwa’an.
30 — ausente —
30 Anayabin ayu au bai’obaiyen i kiririn imih an bi’obaiyi i boro hamehamen.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.