Marcos 5

Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI

Sair da comparação
IOU
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Eruk kumaŋ päŋku gwägu kukŋi udude käda Gerasa komeken ahäŋkuŋ.
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi harew Galilee hirabon hina tafaram Gerasa imaim hitit.
2 Ahäŋpäŋ Jesu gäpe terak naniktä äpäŋirän äma mäjotä magärani kubä, äma kumbani äneŋpani-ken naniktä ahäŋ yämiŋkuk.
2 Jesu wa wanawanan tit bisure auman, mar ta’imonamo orot ta afiy kakafih hitounbubur ma’am rahane tit na biyan tit.
3 — ausente —
3 Iti orot i rahamaim in ma reremor, naatu sabuw murab fokarih anababatun hifafatum men karam.
4 — ausente —
4 Anayabin mar etei an uman murab fokarihimaim tefafatumen, baise eyi erab an uman murab tetoro’oro’omen naatu aur tetatafofor, fair kwanekwan men karam boro hitarouh.
5 Täŋpäŋ kepma bipani mobä gänaŋ ba pom terak-terak kuŋatkaŋ mobä yäpmäŋpäŋ gupi awähutkaŋ kähän yäŋtäŋ kuŋat täŋkukonik.
5 Fai mar rahamaim naatu oyawemaim in ma itar koukuw taiyuwin biyan agimamaim bobeyabeyaten reremor.
6 Kuŋattäŋgän Jesu ban udu irirän kaŋkaŋ bäräŋeŋ dubini-ken päŋku gukut imäpmok täŋkuk.
6 Jesu no ef yokaika nan itin, nunuw in nanamaim ra’iy sun yowen. Demon mowan Jesu nanamaim sun eyoyowen|alt="demoniac kneel b4 Jesus" src="CN01710B.TIF" size="col" loc="Mrk 5.6" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.6"
7 — ausente —
7 Naatu fanan aumetawat na’in iwow eo, “O ayu biyau’umaim abisa kukokok, Jesu God auyom ma’ama’anin Natun? God wabinamaim abifefeyan men biyababan initu’umih!”
8 — ausente —
8 Anayabin Jesu iu, “O afiy kakafin orot biyanane kutit!”
9 Yäŋirän Jesutä iwet yabäŋkuk; Wäpka netä? Iweränä yäŋkuk; Nin mäjo mäyaptä äma ŋo terak itkamäŋ unita wäpnin Mäyap yäŋ niwet täkaŋ yäk.
9 Naatu Jesu ibatiy, “O
10 Ude yäŋpäŋ butewaki terak wari wari iwetkuŋ; Kome itkamäŋ ŋoken nanik niwat kireweno! yäk.
10 Naatu Jesu fefeyan kikin men hikok boro tiyafarih hitatit tafaram nati hitihamiy.
11 Man ude yäŋtäŋgän pom kubä tuän itkuko uken but äbot pähap ketem naŋ irirä yabäŋkuŋ.
11 For burut kakafin nati yubin heher ta sisibinamaim hima hi’u’ufar.
12 Yabäŋpäŋ Jesu butewaki terak iwetkuŋ; But äbot udu yabätan? Niwat kireŋpewi uterak ärona yäk.
12 Afiy kakafih Jesu hifefeyan hio, “Karam boro iti yafari atan for wanawanah atarun?”
13 Yäŋirä Jesutä yäniŋ kireŋpewän mäjotä äma kakätäŋpeŋ kumaŋ but uterak äroŋkuŋ. Äroŋirä but 2,000 udetä bäräŋeŋ kumaŋ päŋku geŋi-ken äriŋpäŋ gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ ume naŋpäŋ kumbuŋ.
13 Jesu afiy kakafih baibasit itih, orot biyanane hitit hin for wanawanah hirun, for 2,000 na’atube heher sisibin hinunuw hira’iy harew yan hire hi’ar tomatom himorob.
14 Ude täŋirä äma but watäni iranitä yabäŋpäŋ ämetpeŋ päŋku ämawebe yotpärare ba deken deken ittäŋ kuŋkuŋo u manbiŋam u yäwetkuŋ. Yäweräkaŋ umuri ahäŋkuko u käna yäŋkaŋ kuŋkuŋ.
14 Orot iyab hima for hibituw hinunuw hin bar merar gagamin naatu bar merar afa hai tur hi’owen. Naatu sabuw abisa mamatar itininamih hitit hina.
15 Kumaŋ päŋku Jesuken ahäŋpäŋ kaŋkuŋ. Äma mäjo mäyaptä magärani u tek yamäk ikek, nadäwän tumbäpäŋ Jesu dubini-ken kwikinik maŋit irirän. U kaŋpäŋ äma päke äbuŋo uwä umuntaŋkuŋ.
15 Hina Jesu biyan hitit hinuwanuw orot afiy kakafih hitounbububur ma’am, i boun ana not rumutufur faifuw gewasin iyoun mare ma’am hi’i’itin ana maramaim hibir.
16 Täŋpäŋ äma kaŋpäŋ nadäŋkuŋo unitä äma mäjotä magärani u ba but geŋi-ken äriŋpäŋ kumbuŋo unitäŋo manbiŋam yäwetkuŋ.
16 Sabuw iyab matah yan orot afiy hitounbububur ma’am isan mi’itube mamatar, naatu for isah abisa mamatar hi’i’itan sabuw hai tur hi’owen.
17 Man u nadäŋ moreŋpäŋä Jesu iwetkuŋ; Gäk nintäŋo kome ŋo peŋpeŋ ku! yäŋ iwetkuŋ.
17 Naatu sabuw Jesu hifefeyan hai tafaram baihamiyinamih hiu.
18 Ude iweräwä Jesu gäpe terak ärowayäŋ täŋirän äma mäjo yäwat kireŋ imiŋkuko unitä Jesu iwetkuk; Nadäŋ namiŋiri bok kuda! yäk.
18 Jesu wa afe’en yenamih orot afiy hitounbububur ma’am na Jesu ifefeyan hairi namih.
19 Iweränä Jesutä iwetkuk; Nämo! Gäk komeka-ken ku! Päŋku meŋkaye notkaye Ekänitä täŋkentäk ba iron ude täŋ namitak yäŋ biŋam kaŋ yäwet.
19 Baise Jesu men ibasit, naatu orot iu, “O kwen a bar hinat tamat naatu taituwa, Regah ana gewasin o isa sisinaf naatu ana kabeber bit i hai tur ku’owen.”
20 Iweränä äma u mani buramiŋpäŋ kuŋkuk. Kuŋpäŋä Jesutä täŋ imiŋkuko unita ämawebe yotpärare kubäkubä manbiŋam u yäweränkaŋ yäŋkuŋ; Wära! Imaka kudupipäŋ nadäkamäŋ yäk.
20 Basit orot nati’imaim ihamiyih Bar Merar Etei Umat Roron imaim remor Jesu mi’itube biyawas sabuw hai tur eowen, naatu sabuw hinonowar i hifofofor men kafaita.
21 — ausente —
21 Jesu ibanak maiye wa isra’at rabon harew rounane hitit, naatu re riy sisibin bat, imaibo sabuw moumurih na’in hina hi’arbebera’uh.
22 — ausente —
22 Naatu Kou’ay bar ana ukwarin orot wabin Jairus na tit, nuw Jesu i’itin ana maramaim na anamaim ra’iy.
23 — ausente —
23 Naatu fefeyan kikin eo, “Ayu natu babitai i emomorob, akokok inan umamaim au kek biyan inabutun saise nayawas!”
24 Ude iwetpäŋ imaguränkaŋ bok kuŋkumän. Kuŋirän ämawebe mäyap täkŋun nikek iwatkuŋ.
24 Naatu Jesu orot Jairus hairi hin, sabuw himour kwanekwan hibi’ufunun naatu yaten hiyey.
25 — ausente —
25 Wanawanahimaim i babin ta, baibin hai sawow bai ma kwamur etei 12 sawar.
26 — ausente —
26 I’akir manin na’in, adanafur bowayah ta ta isah run tit kabay gagamin na’in ibaiyanih, baise men yawas ta tita’ur ana sawowone i rara’at sasa.
27 — ausente —
27 Jesu ana tur nowar, naatu sabuw wanawanahimaim inan babin Jesu ufunane tit ana faifuw butubun.
28 — ausente —
28 Anayabin i na’at not, “Ayu ana faifuw ana butubun boro ana yawas.”
29 Ude iŋirirän uterakgän nägät kawuk taŋpäŋ gupi-ken komi nadäŋkuko u paotkuk.
29 Naatu bubutubun mar ta’imonamo rara nununuw nutanub naatu biyan wanawanan naniyan tatatam nati bai’akirane yawas.
30 Täŋirän kadäni ukengän Jesu kehäromini ätu äma kubä terak kuŋtäŋirän nadäŋkuk. Nadäŋpäŋ äyäŋutpäŋ yäwetkuk; Näkŋo tek netätä iŋitak?
30 Jesu fair biyanane titit i naniyan tatam, sabuw wanawanahimaim tatabir ibatiyih, “Yait ayu au faifuw butubun?”
31 Yäwänä iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Etäŋ, ämawebe mäyap dumäŋ gäwatkaŋ u nämo yabätan? Imata netätä nepmäŋitak yäŋ yäyan?
31 Ana bai’ufununayah hiu, “O sabuw moumurih na’in yate teyey, naatu baise o kubibat, yait ayu butubuni?”
32 Yäŋirä Jesutä u netätä näkŋo tek iŋitak yäŋpäŋ äyäŋutpäŋ yabäŋ äyäŋutkuk.
32 Baise Jesu bat inuwanuw menatan sisinaf itininamih.
33 Yabäŋ äyäŋurirän webe ukeŋo Näkä täyat yäŋpäŋ umun pähap nadäŋpäŋ äbä Jesu gämori-ken iŋami yäpän äpmoŋpäpäŋ mebärini yäŋahäŋpäŋ iwetkuk.
33 Naatu babin biyanamaim abisa mamatar i so’ob, imih tit Jesu nanamaim ra’iy an uman hi’oror mi’itube isan mamatar etei eorerereb.
34 Iwerirän Jesutä iwetkuk; Äpetna, näka nadäŋ namikinik täyan unita gepmaŋpa tägatan. Päŋku tägaŋpäŋ säkgämän kaŋ it!
34 Naatu babin iu, “Natu, o abaitumatumamaim iyawasi, tufuwamaim kwen, a bai’akirane o arufami kutitit.”
35 Man ude iwerirän äma ätu käbeyä yot täŋo watä äma wäpi Jairas unitä yotken naniktä abäŋpäŋ Jairas iwetkuŋ; Äpetka kumak yäk. Kumakopäŋ imata Jesu jop yäŋikŋat yäpmäŋ kwayäŋ?
35 Jesu bat eo’o auman, sabuw afa Kou’ay Bar orot ukwarin ana barene hina Jairus hiu, “O natu babitai i morob, Bai’obaiyenayan men inarowenbibibir.”
36 Yäwäwä Jesutä man yäŋkuŋo u nadäŋpäŋ Jairas iwetkuk; Umuntäweno! Nadäk-nadäkka näkagän kehäromi peyi!
36 Abisa hio Jesu nowar, natu Jairus iu “Men inabir o initumatum.”
37 Ude yäŋpäŋ ämawebe päke itkuŋo unita yäjiwätpäŋ äma yaräkubä Pita, Jems-kät Jems noripaki Jon ugänpäŋ yämagut yäpmäŋ kuŋkuk.
37 Sabuw etei eotanih hima, i Peter, James naatu John akisihimo iuwih bairi hin.
38 Yämagut yäpmäŋ kuŋtäŋgän Jairas täŋo yotken ahäŋpäŋ yabäŋkuŋ; Yäŋtäbätet yäŋpäŋ konäm butewaki pähap täŋ irirä.
38 Hina Jairus ana bar hititit ana veya sabuw yababan gagamin na’in buwih fanah aumetawat na’in hima hirererey Jesu nowar.
39 Ude yabäŋkaŋ yot gänaŋ äroŋpäŋ yäwetkuk; Mebäri imata yäŋtäbätek yäŋpäŋ konäm butewaki ŋo täŋ itkaŋ yäk? Webe gubaŋ ŋo nämo kumak. Däpmon pat itak.
39 Naatu bar wanawanan run sabuw iuwih, “Kwa aisim kwarererey? Iti kek i men morobomih, i matan fot inu’in.”
40 Ude yäwänä kaŋ-mägayäŋkuŋ. Kaŋ-mägayäwäwä yäŋ-yäwat-pewän yäman äpämaŋ kuŋirä webe gubaŋ kumbuko unitäŋo miŋi nani-kät iwaräntäkiye yaräkubä ukät webe gubaŋ kumbanitä patkuk-ken u äroŋkuŋ.
40 Baise sabuw Jesu eo isan himarib. Naatu Jesu sabuw iuwih ufun hitit, kek hinah tamah naatu ana bai’ufununayah akisihimo hirun hin kek inu’inumaim hitit.
41 Äroŋpäŋä webe kumbani u kerigän iŋitpäŋ iniken man terak ŋode iwetkuk; Webe gubaŋ, aku! (U iniken man terak Talita kumi yäŋ iwetkuk.)
41 Kek babitai umanamaim bai naatu iu, “Talitha koum!” Nati anayabin i iti na’atube, “Babitai kafai o au’uwi kumisir!”
42 Ude yäŋirän uterakgän webe gubaŋ uwä akumaŋ kuŋatkuk. (Webe gubaŋ unitäŋo obaŋ 12 ude.) Täŋirän kaŋpäŋ miŋi nani-kät iwaräntäkiye yaräkubä u keri iŋkuŋ.
42 Mar ta’imonamo babitai misir an yan bat remor, babitai ana kwamur 12 iti mamatar i hi’oror sa’ir hai kasiy ra’at hifofofor men kafaita.
43 Täŋpäŋ Jesutä manbiŋam u nämo yäŋahäneŋ yäŋpäŋ webe gubaŋi u miŋi nani-kät iwaräntäkiye yaräkubä u yäwetpäŋ yäniŋ bitnäŋkuk. Yäniŋ bitnäŋpäŋ ketem imä naŋpän yäŋ yäwetkuk.
43 Jesu ofafarih uwih eo, “Men sabuw hai tur kwana’owenamih, bay kwabai babitai kwaitin eaan.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Marcos 5 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →