Marcos 2
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 — ausente —
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jesu matabir maiye na ana bar Capernaum titit ana veya, ana tur tasasar tit etei hinowar.
2 — ausente —
2 Naatu sabuw moumurih maiyow hiru’ay bar awan karatan tit in etawan awan auman bai daririr iwa’an. Naatu i busuruf binan hima hinowar.
3 Täŋkaŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani kubä äma yaräbok-yaräboktä gäraŋ täŋpäŋ Jesuken yäpmäŋ äbuŋ. Täŋpäŋ noriye ätu täŋkentäkta penta äbuŋ.
3 Nati ana maramaim orot kwafe’en turan an uman murubin hi’abar Jesu isan hina.
4 Yäpmäŋ äbäŋpäŋ yabäŋkuŋ; Ämawebe kätum-kätum irirä. Ude yabäŋpäŋä Jesu dubini-ken pekta kädetta wäyäkŋewä wawäpäŋ yot medäp terak punin yäpmäŋ äroŋkuŋ. Punin päro medäp äriwä tumbäpäŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u gäraŋ ikek tewä äpmoŋkuk.
4 Baise rou’ay gagamin orot bain run isan men karam, imih orot hibai hiyen Jesu batabat tafanamaim faifiy wan hitarayouw. Naatu orot ana emo’em auman murabamaim hiruru ra’iy.
5 Ude täŋirä Jesutä nadäkiniki yabäŋpäŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u iwetkuk; Notnapak, gäkŋo momika peŋ gamitat!
5 Naatu Jesu hai baitumatum i’itin ana maramaim orot an uman murubin isan eo, “Natu a bowabow kakafih anotanotawiyen.”
6 — ausente —
6 Nati’imaim Ofafar bai’obaiyenayah afa hima’am hai notamaim hibabatiyih hio,
7 — ausente —
7 “Orot aisim iti na’atube eo’o? Iti i baigigimen tur, God akisinamo bowabow kakafih enotanotawiyen, men yait ta.”
8 Ude nadäŋirä Jesutä Ude nadäkaŋ yäŋ nadäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Imata ude nadäkaŋ?
8 Abisa isan hinotanot Jesu mar ta’imon so’ob, naatu eo, “Aisim nati na’atube kwanotanot?
9 Äma ŋo man jide iwerira bureni kwawak ahäŋirän känayäŋ?; Momika peŋ gamitat yäŋ iweret ba Akumaŋ ku yäŋ iweret?
9 Menatan i hamehamen? Orot an uman murubin ana abowabow kakafih notawiyen isan ana’o i hamehamen? Ai, anau ana ir nanu nab nanan i hamehamen?
10 — ausente —
10 Baise ani’obaiyi kwanaso’ob, Orot Natun iti tafaramamaim ana fair i ema’ama bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo,
11 — ausente —
11 “Ayu au’uwi, kumisir a ir kunu kubai au bar kwen!”
12 Ude iwerirän ämawebe itkuŋo u iŋamiken akumaŋ patpat bägupi yäpmäŋkaŋ kuŋkuk. Täŋirän ämawebetä kaŋpäŋ nadäwä inide kubä täŋkuk. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Imaka kudupi kubä käkamäŋ! Kudän ŋodewani bian kubä nämo kak täŋkumäŋonik. Ude yäŋpäŋ Anutu iniŋ oretkuŋ.
12 Inu’in misir, ana ir tensamur bai nu nah yan foun hibat hi’itin remor tit in, nati’imaim sabuw etei hifofofor men kafaita naatu God hibora’ara’ah hio, “Aki sawar iti na’atube men a’itin!”
13 Ude täŋpäŋ Jesu Kapeneam yotpärare peŋpeŋ äneŋi Galili gwägu u gägäni-ken kuŋkuk. Päŋku irirän ämawebe mäyaptä ahäŋ imiŋpäŋ it gwäjiŋkuŋ. It gwäjiŋirä Anutu täŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk.
13 Jesu matabir na Galilee harew kukuf rewanamaim tit, rou’ay gagamin isan hina naatu i busuruf i’obaibiyih.
14 Yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuŋattäŋgän Alfias nanaki wäpi Livai u takis moneŋ yäpmäk-yäpmäk täŋ irirän Jesutä kaŋpäŋ iwetkuk; Gäk akumaŋ näk näwat yäk. Ude iweränä Livai mani buramiŋpäŋ epäni u peŋpeŋ akumaŋ iwatkuk.
14 Nati’imaim remor inan kabay o’onayan Levi, Alpheus natun ana bowabow efanamaim ma’am itin isan eo, “Ayu kwi’ufnunu.” Levi misir Jesu i’ufunun hairi hin.
15 Eruk kumaŋ päŋku Jesu Livaitä yotken äroŋpäŋ Livaikät ketem bok naŋkumän. Jesu täŋo iwaräntäkiye-kät äma takis moneŋ yäpani ätu ba äma waki täŋpani yäŋ yäwerani mäyap Jesu iwat täŋkuŋo u ketem penta naŋkuŋ.
15 Nati ufunamaim Jesu Levi ana bar wanawanan kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow Jesu hi’ufunun bairi hinan ana bai’ufununayah bairi himare bay hi’aa, naatu sabuw kakafih afa moumurih maiyow auman hibi’ufunun.
16 Ketem naŋ irirä Baga man yäwoŋärewani äma ätu Parisi äma äbotken nanik äbä yabäwä siwoŋi nämo täŋpäpäŋ Jesu täŋo iwaräntäkiye ŋode yäwetkuŋ; E! Jesu imata takis moneŋ yäpani äma ba äma waki täŋpani-kät bok itpäŋ ketem näkaŋ?
16 Ofafar bai’obaiyenayah iyab Pharisee ana kou’ayamaim hima’ama hi’itin hina ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim sabuw nati na’atube bairi te’aa?”
17 Man ude yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ yäwetkuk; Äma kubä näk käyäm nämo yäŋ nadäŋpäŋä yäpätägak ämaken nämo kwek. Täŋ, äma kubä näk käyäm täyat yäŋ nadäweko unitä uyaku yäpätägak ämaken kwek yäk. Näk epän udewani täkta äput. Näk äma inita siwoŋi yäŋ yäk täkaŋ unita nämo äput. Nämo, äma inita näk momi täŋpani yäŋ nadäŋpäŋ äpani-inik kuŋat täkaŋ äma udewanita yäŋpäŋ äput.
17 Jesu nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih adanafur orot boro hinakok. Ayu men sabuw gewasih isah anamih, baise kakafih isah.”
18 Täŋpäkaŋ kepma uken Jon ume ärut yämani unitäŋo iwaräntäkiye ba Parisi äma ätukät baga man iwatpäŋ nakta jop itkuŋ. Ude täŋirä äma ätutä Jesu päŋku ŋode iwetkuŋ; Jon täŋo iwaräntäkiye ba Parisi äma täŋo yäwaräntäkiye u baga iwatpäŋ nakta jop it täkaŋ. Täŋ, gäkŋo gäwaräntäkaye imata nakta jop udegän nämo it täkaŋ?
18 Veya ta John Baptist ana bai’ufununayah naatu Pharisee bairi hiyoyohar isan, sabuw afa hina Jesu biyan hitit hibatiy, “Aisim John Baptist ana bai’ufununayah naatu Pharisee hai bai’ufununayah bairi teyoyohar baise o a bai’ufununayah i en?”
19 Iweräwä Jesutä kowata man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Äma ätu noripaki wäpi biŋam ikek kubäkät oretoret terak kuŋatkaŋ imata butewaki nadäŋpäŋ nakta jop itneŋ? Nämoinik!
19 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot sabuw tabin ana yasisir isan nanawan hinanan boro amurumurubih hinamatabir? Aiyab! Tabin boubun isan nanawan sabuw nati’imaim boro men hinayoharamih.
20 Täŋpäkaŋ iwantä päbä äma u iŋit yäpmäŋ kuŋirä uyaku noriyetä wäyäkŋewä wawäpäŋ butewaki nadäŋpäŋ nakta jop itneŋ.
20 Baise veya enan tabin boubun boro biyahimaim hinabosair imaibo hinayohar.
21 Jesutä ude yäŋpäŋ iniken man kudupi-kät Parisi äma täŋo man ukät bok nämo awähutneŋ yäŋ nadäŋpäŋ man wärani yarä yäwetkuk. Kubä ŋode; Äma kubätä tek wewani bipa yäŋkaŋ tek moräki kodakipäŋ tek wewani biani terak täga nämo peŋpäŋ bipek yäk. Ude täŋpeko uwä tek kodaki unitä täŋpewän tek biani u taŋi wewek.
21 Na’atube faifuw boubun reban men karam hinab faifuw atamanin hinafitimih, anayabin faifuw boubun nakaro’om faifuw atamanin boro natakweb mahar nara’at.
22 Ude yäŋpäŋ äneŋi man wärani kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma kubätä wain umeni api täŋpanipäŋ käbot tom gupipäŋ täŋpani biani kubä gänaŋ täga nämo piwek. Ude täŋpänä wain umeni api täŋpani unitäŋo kehärominitä täŋpewän käbot biani kehäromi nämo u tumäŋpäŋ wain umeni ba käbori u bok jop awähutneŋ. Ude täga nämo täŋpek. Wain umeni api täŋpanipäŋ käbot kodaki kehäromi gänaŋ piweko uyaku täga.
22 Na’atube men yait ta wine boubun bai, wine ana koukufet atamaninamaim ririmih, anayabin wine boubun nagadid nayen koukufet boro nataseb, naatu wine, koukufet hairi boro hai yabih en hinamatar. Imih wine boubun i boro koukufet boubunamaim hinarir saise hairi boro gewasih hinabat.”
23 Eruk Juda täŋo Orekirit kadäni kubäken Jesu iwaräntäkiye-kät säguom epän bämopi-ken kuŋatkuŋ. Kuŋattäŋgän iwaräntäkiyetä säguom ätu weŋpäŋ yäpuŋ.
23 Baiyarir ana veya Jesu ana bai’ufununayah bairi sanabey wanawanan hiremor hinan naatu hibusuruf sanabey hirut,
24 Weŋpäŋ yäpmäŋirä Parisi äma ätutä Jesu ŋode iwetkuŋ; U yabä! Orekirit kadäni-ken epän ude täkta yäjiwärani ukeŋopäŋ ude imata täkaŋ?
24 Pharisee Jesu hi’u, “Kwi’itin aisim it ata Baiyarir ana ofafar o abai’ufununayah te’a’astu’ub?”
25 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ude nämo! Bian oranin Devit u noriye-kät nakta yewäpäŋ täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam Anutu täŋo man terak nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?
25 Jesu iyafutih eo, “David ana orot bairi aa himomorob ana veya abisa sisinaf kwaiyab kwa’itin? Ana orot bairi aa himomorob ana veya
26 Manbiŋam u ŋode pätak; Bian-inik Devit noriye-kät Anutu täŋo yot gänaŋ äroŋpäŋä käräga Anututa pewanipäŋ yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ noriyeta imaka yämän naŋkuŋ. Bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Abiata kadäni unitä itkuk-ken uken ude uwä täŋkuk.
26 in God ana bar wanawanan run naatu faraw kakafiyin bai eaan. Iti mamatar i Abiathar Firis Gagamin ma’am ana veya. It ata ofafar eo i firis akisihimo iti rafiy hinaa, baise David eaan naatu ana orot turin itih hi’aa.”
27 Ude yäwetpäŋ ŋode yäwetgän täŋkuk; Orekirit kadäni uwä Anututä ämawebe täŋkentäkta peŋkuk. Kadäni uwä ämawebeta bäräpi yämikta nämo.
27 Naatu Jesu ana tur yomanin baisawarin isan iti na’atube eo, “Baiyarir i orot ana gewasin isan matar, baise orot i men Baiyarir isan ni’akiramih.
28 In nadäkaŋ? Äma Bureni-inik u imaka kuduptagän ba Sabat täŋo mähemi bok.
28 Imih Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.