Marcos 11
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare keräp taŋpäŋ pom kubä wäpi Olip u dubini-ken yotpärare täpuri yarä wäpi Betefage kenta Betani uken ahäŋkuŋ. Ahäŋpäŋä Jesutä iwaräntäki yarä intäjukun peŋ yäwetpäŋ yäwetkuk;
1 Hina Jerusalem ana aiyom hibai, bar merar Bethage naatu Bethany sisibin oyaw Olive imaim Jesu ana bai’ufununayah rou’ab aunan iyafarih,
2 Ek yotpärare udu kun yäk. Päŋku doŋki kädet moräki-ken topmäk terak itak u kawun. Doŋki uwä gubaŋi, nämo täŋbätak täwani. U kaŋpäŋ pitpäŋ yäpmäŋ äbun.Jesutä iwaräntäki yarä yäwerän päŋku doŋki nanak yäpumän|src="HK00033B.jpg" size="col" loc="Top right" copy="Horace Knowles" ref="Mk 11:2,4"
2 naatu eobaimanih eo, “Kwan bar merar nati namaim donkey orot boubun biyan numin imaim hi’utan ebatabat boro kwanatita’ur, kwanarufam kwanab kwanan.
3 Pirirän äma kubätä tabäŋpäŋ U imata yäpmäŋkamän? yäŋ täweränä ŋode kaŋ iwerun; Ekänitä ŋopäŋ epän kubä täŋpayäŋ nadätak. U täŋpän täreŋirän äneŋi bäräŋeŋ pewän äbayäŋ yäŋ kaŋ iwerun.
3 Naatu yait ta nati’imaim nibatiyi. ’Aisim iti na’atube kwasisinaf?’ Ana tur kwana’owen Regah ekokok naatu boro’omo niyafar nan maiye.”
4 Jesutä ude yäweränkaŋ äma yarä uwä kuŋpäŋ doŋki gubaŋi yot yäman kädet moräki-ken topmäk terak irirän kaŋpäŋ pitkumän.
4 Basit bai’ufununayah orot rou’ab hairi hin bar ef awan imaim bobaituw wabin donkey etawan awan hi’utan batabat hi’itin hirun murab hirurufam,
5 Pirirän äma ätutä yabäŋpäŋ yäŋkuŋ; E, u imata yäpmäŋkamän?
5 basit sabuw afa nati’imaim hibatabat hibatiyih, “Abistan kwasisinaf? Aisim bobaituw kwarurufam?”
6 Ude yäweräwä äma yarä unitä Jesutä man yäwetkuko udegän yäwerirän nadäwä tärewäpäŋ Doŋki u yäpmäŋ kun! yäŋ yäwetkuŋ.
6 Jesu iu’uwih na’atube sabuw hai tur hi’owen naatu sabuw bai’ufununayah hihamiyih hibai hin,
7 Ude yäŋirä doŋki uwä Jesuken yäpmäŋ kuŋkumän. Yäpmäŋ päŋku Jesuken ahäŋ imiŋpäŋ tek punin nanik yäŋopmäŋpäŋ doŋki terak peŋkumän. Peŋirän Jesutä äro uterak maŋitkuk.
7 Bobaituw hibai hin Jesu biyan hitit, hai faifuw tafah hibosaisiren bobaituw tafan hiyabar naatu Jesu yen mara’at.
8 Äro doŋki terak maŋirirän ämawebe mäyaptä tek iniken iniken yäŋopmäŋpäŋ kädet-ken peŋirä ätutä päya pähäm tokätpäŋ udegän kädet-ken peŋ wädäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ.
8 Naatu sabuw moumurih maiyow hai faifuw tafah hibosairen ef yan hiyabaren naatu afa ai rourih hi’afuw ef yan hituyabayabar.
9 — ausente —
9 Sabuw wan hibi’iyon naatu ufununane hibi’ufunun fanah sib hiwow hio,
10 — ausente —
10 “Ata agir David ana aiwob enan isan taniyasisir.”
11 Eruk, ude täŋ imiŋirä kumaŋ Jerusalem äroŋpäŋ Jesu kudupi yot gänaŋ äroŋkuk. Äroŋpäŋ imaka imaka kuduptagän yabäŋpäŋ-nadäk täŋ irirän kome bipän taŋirän äpämaŋ iwaräntäkiye 12 u yämagut yäpmäŋ Betani yotpärare-ken kuŋkuk.
11 Jesu na Jerusalem run naatu in Tafaror Baremaim tit bat remor sawar etei itah, baise nati i veya re’er imih ana bai’ufununayah nah 12 bairi hitit hin Bethany.
12 Eruk patkuŋo yäŋewänä Betani peŋpeŋ äpämaŋ kuŋirä Jesu nakta iŋkuŋ.
12 Mar to Bethany ine himatabir maiye au Jerusalem hinan Jesu aamorob.
13 Nakta iwäkaŋ ijiŋpewän kwäpäŋ wama päya kubä pähämi yabäŋkaŋ mujipi nikek käwep yäŋkaŋ wäyäkŋewän waŋkuŋ. Mujipi ahäk-ahäk kadäni nämo unita pähämigän itkuk.
13 Ef yokaika nuw ai fafou raurin sabibin itin, naatu na iyubin ro’on ta tama’am na’at bain anin isan. Baise na ai biyan titit raurinawat batabat itin, yabin nati i men ai ana baiw ana veya.
14 Ude kaŋpäŋ päya u ŋode iwetkuk; Ämatä gäkŋo mujipka näna yäŋkaŋ api täŋpä waneŋ! Man ude yäŋirän iwaräntäkiye nadäŋkuŋ.
14 Naatu Jesu ai isan eo, “O boro men yait ta ro’o nab na’aan!” Iti na’at eo’o ana bai’ufununayah i hinowar.
15 Ude täŋkaŋ kumaŋ Jerusalem ahäŋpäŋä Jesutä kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ yabäŋkuk; Ämatä moneŋ ba barak imaka imaka kowat imän täŋirä. Yabäŋpäŋ yäwat kireŋpäŋ bukäni imaka, däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋ yämiŋkuŋ.
15 Hin Jerusalem hitit naatu Jesu in Tafaror Bar run sabuw imaim hima hitotobon rouw nunih hitit, kabay bosemorayah hai gem bow eabatabiren hisuwa naatu ura ma’ama afe’en hima mamu hitotobon bow isrowen ufun hitit.
16 Ude täŋpäŋ kudupi yot gänaŋ epän udewani äneŋi täneŋtawä yäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋkuk.
16 Naatu Jesu men ibasit sabuw boro sawar hita’abar Tafaror Bar ana efanamaim hitatit hitan.
17 Täŋpäŋä ämawebe ŋode yäwetpäŋ yäwoŋäreŋkuk; Anutu täŋo man kubä ŋode kudän täwani;
17 Naatu Jesu ma sabuw bi’obaiyih eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum God iti na’atube eo,
18 Täŋpäkaŋ bämop äma ba Baga man yäwoŋärewani äma Jesutä ude täŋkuko unitäŋo manbiŋam nadäŋpäŋ ŋode yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ; Jesu u jide täŋpäŋ utpena kaŋ paorek? Ämawebe päke u Jesu täŋo manta gäripi nadäk täŋkuŋo unita Jesuta umuntaŋpäŋ man ude yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ.
18 Firis gagamih naatu Ofafar bai’obaiyenayah iti tur hinonowar yah so’ar Jesu bai asabunin isan ana ef hinuwet, baise hibir anayabin sabuw moumurih maiyow ana bai’obaiyen isan hibifofofor.
19 Täŋpäkaŋ kome bipänä Jesu iwaräntäkiye-kät Jerusalem peŋpeŋ kuŋkuŋ.
19 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah bairi Jerusalem hihamiy hitit hin.
20 Eruk kuŋtäŋgän patkuŋo yäŋewänä akumaŋ kuŋpäŋä wama päya Jesutä tagwän man iwetkuko uwä kaŋkuŋ; Pähämi kujari kuduptagän kubit taŋ tewä äpukopäŋ kaŋkuŋ.
20 Mar auman Jesu ana bai’ufununayah bairi efamaim hiremor hinan, ai fafou wairoronika fenem batabat hi’itin.
21 Kaŋpäŋ Jesutä wama päya man iwetkuko Pitatä u juku piŋpäŋ yäŋkuk; Ärowani, päya ukeŋonita ka! Tagwän man iwetkuno ukeŋo kubit taŋkuko itak ŋo yäk.
21 Naatu Peter nuhin taseb Jesu isan eo, “Bai’obaiyenayan ai fafou kwi’itin, irarafiban fenem ebatabat!”
22 Yäŋirän Jesutä ŋode yäwetkuk; Nadäwut! In Anutu nadäŋ imikinik täŋpäŋ kuŋat täkot!
22 Jesu iya’afut eo, “A baitumatum God isan nama’am na’at.
23 Näk bureni täwetat. Äma kubätä bänep yarä nämo peŋkaŋ bureni-inik api ahäwek yäŋ nadäŋpäŋ Pom udu akumaŋ gwägu gänaŋ tubäpeŋpäŋ äpmo! yäŋ iwereko uwä bureni ahäwek.
23 Anababatun a tur ao’owen o yait oyaw iti isan inao, Ku’uy ra’ah kwen riy yan kure kubat, naatu dogoromaim men erekasiy, auman ina’omih. Baise initumatum abistan God isan kubifefeyan boro nasinaf namatar.
24 Unita ŋode täwetat; In imaka u ba u unita Anutu-ken yäŋapinayäŋ täŋo uwä imaka u yäpmäŋkamäŋ ubayäŋ nadäkinik ude täŋpäwä bureni api ahäŋ tamek.
24 Isan imih iti isan a tur ao’owen God isan inayoyoyoban sawar ta baitimih, initumatum abisa isan kubifefeyan boro nit.
25 Unita Anutu-ken yäŋapik man yänayäŋ nadäŋpäŋä äma kubä täŋo momi yäpmäŋ kuŋatpäŋä kaŋ pek täŋput! Ude täŋirä Nanjin kunum gänaŋ naniktä udegän intäŋo momi api peŋ tamek. [
25 Naatu inabat inayoyoban ana veya, sabuw afa hai kakafih isa nama’am na’at inanotawiyen, saise Tamat maramaim ema’am boro obo a kakafih nanotawiyen.
26 Upäŋkaŋ in äma täŋo momi yäpmäŋ kuŋaräwä Nanjin kunum gänaŋ naniktä udegän intäŋo momi pen api yäpmäŋ kuŋarek yäŋ yäwetkuk.]
26 O sabuw hai kakafih men inanotanotawiyen na’at, Tamat maramaim ema’am obo a kakafih boro men nanotawiyen a yoyoban nanowar.”
27 Eruk man yäŋ paotpäŋ Jesu iwaräntäkiye-kät äneŋi Jerusalem kuŋkuŋ. Päŋku ahäŋpäŋ Jesu kudupi yotken äroŋpäŋ kuŋarirän bämop äma, Baga man yäwoŋärewani äma ba Juda nanik täŋo ekäni ekäni ätutä ahäŋ imiŋpäŋ iwetkuŋ;
27 Jesu ana bai’ufununayah bairi himatabir maiye hina Jerusalem hitit. Jesu Tafaror Bar awanamaim bat reremor basit Firis ukwarin naatu Ofafar bai’obaiyenayah, regaregah ai’in hina Jesu biyan hitit,
28 Ai! Gäk imaka täk täyan ŋo netätä gäwerirän täk täyan?
28 hibatiy, “O fair menane ibai iti sawar kusisinaf? Naatu fair yait it iti sawar sinaf isan?”
29 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk man kubägän-inik täwet yabäwa näwerirä näkä udegän netä näwerän imaka täk täyat u kowata täwerayäŋ.
29 Jesu iyafutih eo, “Ayu au baibat ta’imon ana bibatiyi kwaniyafutu boro ayu’ubo anao kwananowar. Ayu au fair menane abai iti sawar asisinaf,
30 Eruk, Jontä ume ärut yämiŋkuko u netä iweränkaŋ ume ärut yämiŋkuk? Anututä iweränkaŋ täŋkuk ba ini nadäŋpäŋ täŋkuk? Unita yäwä nadäwa!
30 kwao anowar, John ana fair menane bai bapataito isan, Godane bai ai orot biyanane bai?”
31 Ude yäweränä äma äbot unita jide yäne yäŋ nadäŋpäŋ ini-tägän yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋ; Nin Anututä iwerän täŋkuk yäŋ yänawä Jesutä ŋode niwerayäŋ; A! Upäŋ imata mani nämo nadäŋkuŋ? yäŋ niwerayäŋ yäk.
31 Hibusuruf taiyuwih hibabatiyih hio, “Boro mi’itube tanao, Godane tanao i boro nao bo aisim John men kwabitumitum?
32 Täŋ, Jon uwä ini nadäŋpäŋ täŋkuk yäŋ yänawä ämawebe man bumta niwetnayäŋ. (Uwä ämawebeta umuntaŋkuŋ. Ämawebetä Jonta Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäwani äma kubä yäŋ nadäŋkuŋo unita.)
32 Naatu it tanao orotone.” Baise sabuw isah hibir yabin sabuw etei hibitumatum John i dinab orot ta.
33 Nadäŋ-bäräp yarä nikek ude täŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Nin nämo nadäkamäŋ yäk. Yäwäwä yäwetkuk; Eruk, ude yäkaŋ unita näk udegän netätä näwerirän täk täyat unitäŋo mebäri nämo täwerayäŋ.
33 Imih Jesu isan hio, “Aki men aso’ob.” Basit Jesu iyafutih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar ayu au fair menane abai iti sawar asisinaf.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.