Lucas 7
Anutu Täŋo Man (IOU) vs ARA
1 Jesutä ämawebe man ude yäwet paotpäŋä äyäŋutpeŋ Kapeneam yotpärare-ken kuŋkuk.
1 Tendo Jesus concluído todas as suas palavras dirigidas ao povo, entrou em Cafarnaum.
2 — ausente —
2 E o servo de um centurião, a quem este muito estimava, estava doente, quase à morte.
3 — ausente —
3 Tendo ouvido falar a respeito de Jesus, enviou-lhe alguns anciãos dos judeus, pedindo-lhe que viesse curar o seu servo.
4 — ausente —
4 Estes, chegando-se a Jesus, com instância lhe suplicaram, dizendo: Ele é digno de que lhe faças isto;
5 — ausente —
5 porque é amigo do nosso povo, e ele mesmo nos edificou a sinagoga.
6 — ausente —
6 Então, Jesus foi com eles. E, já perto da casa, o centurião enviou-lhe amigos para lhe dizer: Senhor, não te incomodes, porque não sou digno de que entres em minha casa.
7 — ausente —
7 Por isso, eu mesmo não me julguei digno de ir ter contigo; porém manda com uma palavra, e o meu rapaz será curado.
8 Ude täga täŋ namen yäŋ nadätat yäk. Imata, näk udegän, intäjukun ämanaye täŋo gämori-ken itkaŋ mani buramik täyat. Ba näk gämotna-ken komi ämanaye ätu itkaŋ. U kubäpäŋ, Ku! yäŋ iwerawä, manna buramiŋpäŋ kwek yäk. Ba kubä, Äbi! yäŋ iwerawä, äbek. Ba piä watä ämana kubä, Piä ŋo tä! yäŋ iwerawä u täŋpek yäk. Eruk, man notninpaktä niwerako u gäwetkamäŋ uba.
8 Porque também eu sou homem sujeito à autoridade, e tenho soldados às minhas ordens, e digo a este: vai, e ele vai; e a outro: vem, e ele vem; e ao meu servo: faze isto, e ele o faz.
9 Jesutä man ude nadäŋpäŋ nadäkinikita nadäwän inipärik kubä täŋpäpäŋ äyäŋutpäŋ ämawebe äbot iwarän täŋkuŋo u ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwetat. Isrel äbot in bämopjin-ken nanik äma nadäkiniki ärowani udewani kubä nämo kaŋpäŋ nadäk täyat!
9 Ouvidas estas palavras, admirou-se Jesus dele e, voltando-se para o povo que o acompanhava, disse: Afirmo-vos que nem mesmo em Israel achei fé como esta.
10 Jesutä ude yäwänkaŋ komi äma täŋo noriye Jesuken äbuŋo u äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku eŋiken äroŋpäŋ käyäm täŋkuko u säkgämän irirän kaŋkuŋ.
10 E, voltando para casa os que foram enviados, encontraram curado o servo.
11 Täŋpäŋ kepma kubäken Jesu yotpärare kubä wäpi Nen uken kuŋkuk. Iwaräntäkiye-kät ämawebe äbot päke ukät penta kuŋkuŋ.
11 Em dia subsequente, dirigia-se Jesus a uma cidade chamada Naim, e iam com ele os seus discípulos e numerosa multidão.
12 Eruk, yotpärare-ken keräp taŋpäŋ kaŋkuŋ, äma kumbani kubä buramiŋ yäpmäŋ äbäŋirä. Äma kumbuko u webe kajat kubä täŋo nanaki tepi kubägän-inik. Äpi imaka, bian kumbuk. Täŋpäkaŋ webe kajat u ämawebe äbot yotpärare uken nanikkät penta äbuŋ.
12 Como se aproximasse da porta da cidade, eis que saía o enterro do filho único de uma viúva; e grande multidão da cidade ia com ela.
13 Äbäŋirä Jesutä webe kajat u kaŋpäŋ butewaki nadäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Konäm butewaki täŋpeno!
13 Vendo-a, o Senhor se compadeceu dela e lhe disse: Não chores!
14 Ude iwetpäŋ dubini-ken kuŋpäŋ keritä gäraŋ ugän iŋitkuk. Jesutä ude iŋiränä äma kumbani buramiŋkuŋo u käroŋgän wädäŋ itkuŋ. Käroŋgän ude wädäŋ irirä Jesutä kumbani u iwetkuk; Nanakna, aku! yäk.
14 Chegando-se, tocou o esquife e, parando os que o conduziam, disse: Jovem, eu te mando: levanta-te!
15 Nanakna, Aku yäŋ iweränä kumbanitä kodak taŋpäŋ akuŋpäŋ manman yäŋkuk. Ude yäŋirän Jesutä nanak u miŋi-kät kuŋatdeŋta iniŋ kireŋkuk.
15 Sentou-se o que estivera morto e passou a falar; e Jesus o restituiu a sua mãe.
16 Ude täŋirän äma itkuŋo unitä kaŋpäŋ nadäwä inide kubä täŋpäpäŋ Anutu iniŋ oretkuŋ. Iniŋ oretpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Bureni! Profet ärowani kubä nin bämopnin-ken ahäŋkuko itak! Anutu ini ämawebeniye täŋkentäkta äbätak ŋo! yäk.
16 Todos ficaram possuídos de temor e glorificavam a Deus, dizendo: Grande profeta se levantou entre nós; e: Deus visitou o seu povo.
17 Täŋpäkaŋ Jesutä täŋkuko u biŋamiwä Judia kome ba kome gägäni gägäni it yäpmäŋ kuŋkuŋo uken kuŋ moreŋkuk.
17 Esta notícia a respeito dele divulgou-se por toda a Judeia e por toda a circunvizinhança.
18 Jon komi eŋiken irirän iniken iwaräntäkiyetä päbä kudän kudupi Jesutä täk täŋkuko unitäŋo biŋam iwetkuŋ.
18 Todas estas coisas foram referidas a João pelos seus discípulos. E João, chamando dois deles,
19 Iwerirä iwaräntäki yarä yäwetkuk; Päŋku Ekäni ŋode iwet yabäwun; Äbäkta biŋam yäwani u gäk ŋo? Ba kubäta itsämne?
19 enviou-os ao Senhor para perguntar: És tu aquele que estava para vir ou havemos de esperar outro?
20 — ausente —
20 Quando os homens chegaram junto dele, disseram: João Batista enviou-nos para te perguntar: És tu aquele que estava para vir ou esperaremos outro?
21 — ausente —
21 Naquela mesma hora, curou Jesus muitos de moléstias, e de flagelos, e de espíritos malignos; e deu vista a muitos cegos.
22 Ude iweränä Jesutä Jon täŋo iwaräntäki yarä u kowata ŋode yäwetkuk; Ek äneŋi kuŋkaŋ imaka nadäŋit kaŋit täkamän ŋo, unitäŋo manbiŋam päŋku Jon kaŋ iwerun. Äma dapuri tumbani äneŋi ijiwä kuk täkaŋ. Kwäyähäneŋ täŋpani äneŋi tägaŋpeŋ kuŋat täkaŋ. Paräm wakiwaki nikek tägaŋpäŋ gupi dudum tak täkaŋ yäk. Ba jukuni täŋguŋ täwani nadäwä tumäk täkaŋ, ba kumbani kodak taŋpäŋ akumaŋ kuk täkaŋ. Täŋpäkaŋ äma jäwäri-jäwäri Manbiŋam Täga u yäwera nadäk täkaŋ yäk.
22 Então, Jesus lhes respondeu: Ide e anunciai a João o que vistes e ouvistes: os cegos veem, os coxos andam, os leprosos são purificados, os surdos ouvem, os mortos são ressuscitados, e aos pobres, anuncia-se-lhes o evangelho.
23 Ba äneŋi kubä ŋode kaŋ iwerun; Äma näka yäŋpäŋ nadäkiniki nämo pewä putärek täkaŋ uwä säkgämän it täkaŋ yäk.
23 E bem-aventurado é aquele que não achar em mim motivo de tropeço.
24 Jon täŋo iwaräntäki yarä uwä ude yäwerän kuŋirän Jesutä ämawebe äbot itkuŋo u Jon täŋo täktäki ba kuŋat-kuŋarita manbiŋam ŋode yäwetkuk; Jon kome jopi-ken irirän känayäŋ nadäŋpäŋ kuŋkuŋo u äma jidewanipäŋ känayäŋ kuŋkuŋ? Pidäm eŋini bumik, mänittä piäŋpewän wareŋ-wareŋ täk täkaŋ äma udewanipäŋ känayäŋ kuŋkuŋ?
24 Tendo-se retirado os mensageiros, passou Jesus a dizer ao povo a respeito de João: Que saístes a ver no deserto? Um caniço agitado pelo vento?
25 Ba ima känayäŋ kuŋkuŋ? Äma tek säkgämän täŋpani ba? Ude nämo! Äma udewani ba tuŋum nikek uwä äma wäpi nikektä eŋi gänaŋ it täkaŋ.
25 Que saístes a ver? Um homem vestido de roupas finas? Os que se vestem bem e vivem no luxo assistem nos palácios dos reis.
26 Unita näwerut! Äma jidewani u känayäŋ kuŋkuŋ? Profet kubäpäŋ känayäŋ kuŋkuŋ? Bureni, profet kubä kaŋkuŋo upäŋ Jon uwä profet inipärik kubä yäk.
26 Sim, que saístes a ver? Um profeta? Sim, eu vos digo, e muito mais que profeta.
27 Täŋkaŋ Anutu täŋo man ŋode kudän täwani uwä Jonta kudän täwani;
27 Este é aquele de quem está escrito:
28 Unita näk ŋode täwetat; Jon täŋo wäpi biŋamtä äma it yäpmäŋ äbuŋo unitäŋo wäpi biŋam yärepmit moretak. Upäŋkaŋä ämawebe äpani Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak unitäŋo wäpi biŋamtä Jon täŋo wäpi biŋam irepmitak.
28 E eu vos digo: entre os nascidos de mulher, ninguém é maior do que João; mas o menor no reino de Deus é maior do que ele.
29 Täŋpäkaŋ Jesutä man ude yäŋahäŋirän nadäŋpäŋ ämawebe jopi-kät äma wakiwaki takis moneŋ yäpani unitä ŋode nadäŋkuŋ; Man säkgämän yäyak yäk. Nin ŋo ŋonitä Anutu täŋo man kädet siwoŋi iwat-iwatta gäripi nadäk täkamäŋ yäŋ nadäŋkuŋ. Äma udewaniwä bian Jonken kuŋirä ume ärut yämani.
29 Todo o povo que o ouviu e até os publicanos reconheceram a justiça de Deus, tendo sido batizados com o batismo de João;
30 Täŋ, Parisi ämakät Baga manta mebäri nadäwani ämatä Jontä ume ärut yämikta bitnäŋkuŋ. Ude täŋkuŋo uwä Anututä kädet täga iwatta peŋ yämiŋkuko u mäde ut imiŋkuŋ.
30 mas os fariseus e os intérpretes da Lei rejeitaram, quanto a si mesmos, o desígnio de Deus, não tendo sido batizados por ele.
31 Täŋpäkaŋ Jesutä yäŋkuk; Ämawebe kome ŋo terak itkaŋ ŋonita jide yäwet? U imatäken udewani?
31 A que, pois, compararei os homens da presente geração, e a que são eles semelhantes?
32 Uwä iroŋi täŋoret bägup-ken itkaŋ udewani. Iroŋiroŋi uwä gera kowat yäwän ŋode täk täkaŋ;
32 São semelhantes a meninos que, sentados na praça, gritam uns para os outros:
33 Jon ume ärut yämanitä äbäŋkaŋ ketem äma ätutä nak täkaŋ ude nämo naŋkuk ba wain ume imaka nämo naŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; U mäjotä kotawani! yäk.
33 Pois veio João Batista, não comendo pão, nem bebendo vinho, e dizeis: Tem demônio!
34 Täŋ, Äma Bureni-iniktä äbäŋpäŋ ketem naŋit wain ume naŋit täŋkuk. Täŋirän intä kaŋpäŋ yäŋkuŋ; Äma ŋo kawut! Nak ämäŋ täŋpani! yäk. Uwä äma waki-waki-kät takis moneŋ yäpani täŋo noripaki! yäŋ yäŋkuŋ.
34 Veio o Filho do Homem, comendo e bebendo, e dizeis: Eis aí um glutão e bebedor de vinho, amigo de publicanos e pecadores!
35 Upäŋkaŋ in nämo nadäwä tumbäkaŋ ude yäk täkaŋ. Äma äbot yarä unitä Anutu täŋo nadäk-nadäk siwoŋi iwatpäŋ täk täkamän. Täŋpäkaŋ nadäk-nadäk u iwatpäŋ täktäki siwoŋitä Anutu täŋo nadäk-nadäk kwawak pewän ahäŋirän ämawebetä kaŋpäŋ nadäwä bureni täneŋ yäk.
35 Mas a sabedoria é justificada por todos os seus filhos.
36 Täŋpäkaŋ Parisi äma kubä wäpi Saimon unitä Jesu-kät ketem bok nakta imagutkuk. Imagut yäpmäŋ päŋku tewän ketem nädayäŋ maŋitkuk.
36 Convidou-o um dos fariseus para que fosse jantar com ele. Jesus, entrando na casa do fariseu, tomou lugar à mesa.
37 Maŋit irirän kome u nanik webe waki täŋpani kubätä Jesu u Parisi äma kubätä eŋiken ärotak yäŋ biŋam nadäŋkuk. Biŋam nadäŋpäŋ ume käbäŋi säkgämän nikek gwäki ärowani u yäpmäŋkaŋ eŋi Jesutä itkuk-ken u äroŋkuk.
37 E eis que uma mulher da cidade, pecadora, sabendo que ele estava à mesa na casa do fariseu, levou um vaso de alabastro com unguento;
38 Äroŋpäŋ Jesu kuroŋi käda päŋku itkaŋ konäm kot itkuk. Konäm kot irirän konämi pitotä Jesu kuroŋi terak maŋkuŋ. Konämi pitotä maŋirä gwäki pujiŋpäŋ ärut imiŋpewän kohoyäŋkuk. Ude täŋpäŋ oraŋ imikta kuroŋi-ken iŋdat-naŋdat-naŋ täŋpäŋ ume käbäŋi nikek u ärut imiŋkuk.
38 e, estando por detrás, aos seus pés, chorando, regava-os com suas lágrimas e os enxugava com os próprios cabelos; e beijava-lhe os pés e os ungia com o unguento.
39 Ude täŋ irirän Parisi äma Jesu imagutkuko unitä kaŋpäŋ ŋode nadäŋkuk; Jesu ŋo profet bureni yäwänä webe ŋowä waki täŋpani yäŋ nadäwän täretek yäk.
39 Ao ver isto, o fariseu que o convidara disse consigo mesmo: Se este fora profeta, bem saberia quem e qual é a mulher que lhe tocou, porque é pecadora.
40 Parisitä ude nadäŋirän Jesutä iwetkuk; Saimon yäk. Näk man kubä gäwera nadä. Yäwänä Saimontä yäŋkuk; Yäwoŋärewani, yäwi nadäwa yäk.
40 Dirigiu-se Jesus ao fariseu e lhe disse: Simão, uma coisa tenho a dizer-te. Ele respondeu: Dize-a, Mestre.
41 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Man wärani kubä gäwera nadä; Moneŋ äma kubätä äma yaräta moneŋ, kowata kämi kaŋkaŋ kaŋ däpmäŋ tärewun yäŋpäŋ yämiŋkuk. Kubäta moneŋ 500 ude imiŋkuk. Täŋ, kubätawä moneŋ 50 ude imiŋkuk.
41 Certo credor tinha dois devedores: um lhe devia quinhentos denários, e o outro, cinquenta.
42 Kowata imik-imik kadäni-ken moneŋta wäyäkŋeŋirän momini peŋ yämiŋkuk. Eruk, ude täŋirän äma yarä uken nanik netä unitä bänep täga pähap nadäŋkuk yäŋ nadätan?
42 Não tendo nenhum dos dois com que pagar, perdoou-lhes a ambos. Qual deles, portanto, o amará mais?
43 Yäwänä Saimontä kowata ŋode iwetkuk; Äma moneŋ taŋi yäpuko unitä yäk. Yäwänä Jesutä ŋode iwetkuk; Gäk täga yäyan yäk.
43 Respondeu-lhe Simão: Suponho que aquele a quem mais perdoou. Replicou-lhe: Julgaste bem.
44 Ude yäŋpäŋ äyäŋutpäŋ webe u kaŋpäŋ Saimon iwetkuk; Webe ŋo käyan? Näk gäkä eŋi gänaŋ äbäŋira ume kuroŋna ärutta nämo piŋ namin yäk. Tänopäŋ webe ŋonitä konämi pitopäŋ kuroŋna ärutkaŋ gwäki pujiŋpäŋ täŋkohoyäk.
44 E, voltando-se para a mulher, disse a Simão: Vês esta mulher? Entrei em tua casa, e não me deste água para os pés; esta, porém, regou os meus pés com lágrimas e os enxugou com os seus cabelos.
45 Ba oraŋ namikta bumumnaken nämo nen. Tänopäŋ webe ŋonitä oraŋ namikta pengän äba irat-ken ukentä kuroŋna-ken neŋdat-naŋdat-naŋ täyak.
45 Não me deste ósculo; ela, entretanto, desde que entrei não cessa de me beijar os pés.
46 Täŋpäŋ gäk gakŋi gwäkna-ken nämo äruranopäŋ webe ŋonitä kuroŋna-ken ume käbäŋi nikek ŋo piŋ äwatak.
46 Não me ungiste a cabeça com óleo, mas esta, com bálsamo, ungiu os meus pés.
47 Unita ŋode gäwetat. Webe ŋo momini taŋi peŋ imani unita näka gäripi pähap nadäŋpäŋ bänep iron taŋi ŋo täŋ namitak. Upäŋkaŋ äma mominita nadäŋirän äpani täŋpani udewani täŋo momi peŋ imero uwä näka gäripi ähan nadäwek yäk.
47 Por isso, te digo: perdoados lhe são os seus muitos pecados, porque ela muito amou; mas aquele a quem pouco se perdoa, pouco ama.
48 Jesutä ude yäŋpäŋ webe u ŋode iwetkuk; Momika peŋ gamitat.
48 Então, disse à mulher: Perdoados são os teus pecados.
49 Ude yäwänä äma ketem bok naŋ itkuŋo unitä näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; Wära! Äma ŋo jidewani unitä äma täŋo momi menitä yäŋpäŋ ärut täyak?
49 Os que estavam com ele à mesa começaram a dizer entre si: Quem é este que até perdoa pecados?
50 Ude yäŋirä Jesutä webe u iwetkuk; Nadäŋ namikinik täyan unitä momi täŋo kowata-ken nanik gämagutak yäk. Unita bänep oretoret terak kuŋat täyi.
50 Mas Jesus disse à mulher: A tua fé te salvou; vai-te em paz.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.