Lucas 18
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NTLH
1 Täŋpäŋ ämawebetä nadäŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man pengän pengän yäŋkaŋ nämo gaŋa täneŋta Jesutä man wärani ŋode yäwetkuk;
1 Jesus contou a seguinte parábola , mostrando aos discípulos que deviam orar sempre e nunca desanimar:
2 Yotpärare kubäken man yäpmäŋ daniwani äma kubä irek. Äma unitä Anutu nämo oraŋ imiŋpäŋ ämawebeta udegän nämo oraŋ yämik täŋpek.
2 — Em certa cidade havia um juiz que não
3 Täŋirän yotpärare ukengän webe kajat kubä unitä kadäni kadäni äma ukengän äbäŋ tarek täŋpek. Äbäŋpäŋ ŋode iwet täŋpek; Äma kubätä iwan bumta täŋ namik täyak yäk. Unita manken kuŋkaŋ näk gärak itpäŋ kaŋ täŋkentäŋ nam.
3 Nessa cidade morava uma viúva que sempre o procurava para pedir justiça, dizendo: “Ajude-me e julgue o meu caso contra o meu adversário!”
4 — ausente —
4 — Durante muito tempo o juiz não quis julgar o caso da viúva, mas afinal pensou assim: “É verdade que eu não temo a Deus e também não respeito ninguém.
5 — ausente —
5 Porém, como esta viúva continua me aborrecendo, vou dar a sentença a favor dela. Se eu não fizer isso, ela não vai parar de vir me amolar até acabar comigo.”
6 Ekänitä man wärani ude yäwetpäŋ yäŋkuk; Eruk, in man yäpmäŋ daniwani äma waki unitä man yäweko unita nadäwä tumbut.
6 E o Senhor continuou:
7 Anutu täŋo ämawebeniye kadäni kadäni butewaki man terak yäŋapik täkaŋ. Ude täŋirä Anututä waki kubä nämo täŋ yämek. Nämo, yäŋapik man yäk täkaŋ u nadäŋpäŋ nadäŋ yämikinik täk täyak.
7 Será, então, que Deus não vai fazer justiça a favor do seu próprio povo, que grita por socorro dia e noite? Será que ele vai demorar para ajudá-lo?
8 Näk bureni-inik täwetat! Anututä ämawebeniye bäräŋeŋ-inik api täŋkentäŋ yämek. Upäŋkaŋ kämi, Äma Bureni-iniktä äbayäŋ täko kadäni uken ämawebe nadäkinik ikek irirä api yabäwek ba nämo?
8 Eu afirmo a vocês que ele julgará a favor do seu povo e fará isso bem depressa. Mas, quando o
9 Täŋpäkaŋ kome uken äma ätu inita nadäwä ärowani täŋirä nin äma siwoŋi yäŋ nadäŋkaŋ äma ätuta nadäwä äpani täŋkuŋ. Äma udewanitä nadäkta Jesutä man wärani terak ŋode yäwetkuk;
9 Jesus também contou esta parábola para os que achavam que eram muito bons e desprezavam os outros:
10 Kepma kubäta äma yarätä Anutu-ken yäŋapik man yädayäŋ kudupi eŋi gänaŋ ärodeŋ. Kubä u Parisi äma, kubä takis moneŋ yäpani äma. Unitä ŋode tädeŋ;
10 — Dois homens foram ao Templo para orar. Um era
11 Parisi äma uwä inigän päŋku käroŋ itkaŋ inita Anutu ŋode iwerek; Anutu, näk äma ätu waki täk täkaŋ udewani nämo unita bänep täga man gäwetat. Äma ätuwä kubota täk täkaŋ. Ba kädet wakiwaki, kubokäret udewani täk täkaŋ. Täŋ nähä äma takis moneŋ yäpani bok itkamäk ŋodewani nämo yäk.
11 O fariseu ficou de pé e orou sozinho, assim: “Ó Deus, eu te agradeço porque não sou avarento, nem desonesto, nem imoral como as outras pessoas. Agradeço-te também porque não sou como este cobrador de impostos.
12 Nämo, Sande kubäkubäta kepma yarä ude nadäŋ gamikta nakta jop it täyat. Ba baga man iwatpäŋ moneŋ ba ketem yäpmäk täyat uken nanik moräki gäka gamik täyat yäk.
12 Jejuo duas vezes por semana e te dou a décima parte de tudo o que ganho.”
13 Täŋpäkaŋ takis moneŋ yäpani äma uwä eŋi käwuriken itkaŋ kunum gänaŋ ijiŋpewän ärokta mäyäk nadäwek. Ba inita nadäwän waki täŋpäpäŋ kupäŋi weŋkaŋ Yäke! Yäke! yäŋpäŋ yäŋapik man ŋode yäwek; Anutu, näk äma waki täŋpani unita bänep wakwak nadäŋ namitan u täŋpi bam tawänkaŋ butewaki nadäŋ nami! yäŋ yäwek.
13 — Mas o cobrador de impostos ficou de longe e nem levantava o rosto para o céu. Batia no peito e dizia: “Ó Deus, tem pena de mim, pois sou pecador!”
14 Eruk, näk ŋode täwetat; Äma takis moneŋ yäpani unitawä Anututä äma siwoŋi yäŋ iwerirän eŋini-ken kwek. Täŋ, Parisi äma unitawä nämo. In nadäkaŋ? Äma kubätä ini wäpi biŋam yäpmäŋ ärowayäŋ täko uwä Anututä wäpi biŋam api yäpmäŋ äpek. Täŋ, äma kubätä inita nadäwän äpani täŋpänpäŋ kuŋarayäŋ täko uwä Anututä api oraŋ imek.
14 E Jesus terminou, dizendo:
15 Täŋpäkaŋ ämawebe ätutä iniken nanak paki Jesutä keri gupi terak pewän yäŋpäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbuŋ. Yäpmäŋ äbäŋirä iwaräntäkiyetä yabäŋpäŋ yabäŋ yäŋkuŋ.
15 Depois disso, algumas pessoas levaram as suas crianças a Jesus para que ele as abençoasse, mas os discípulos viram isso e repreenderam aquelas pessoas.
16 Ude täŋirä Jesutä iroŋiroŋi kumän yäŋpewän äbäpäŋ iwaräntäkiye yäwetkuk; Yabä kätäwä iroŋiroŋi näkken yäpmäŋ äbäk täkot. Nämo yäjiwätneŋ. Ämawebe iroŋiroŋi ŋodewani äworeŋpäŋ kuŋat täkaŋ uwä Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwat täyak.
16 Então Jesus chamou as crianças para perto de si e disse:
17 Unita näk bureni-inik täwetat; In iroŋi iroŋitä nadäŋ namik täkaŋ udegän Anututä intäjukun it tamikta nämo nadäŋ iminayäŋ täŋo uwä nämoinik api tabäŋ täwerek.
17 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: quem não receber o Reino de Deus como uma criança nunca entrará nele.
18 Täŋpäŋ Juda täŋo äma ekäni kubätä Jesu ahäŋ imiŋpäŋ ŋode iwetkuk; Yäwoŋärewani äma täga, Näk jide u täŋkaŋ irit kehäromi u kaŋ yäpet?
18 Certo líder judeu perguntou a Jesus: — Bom Mestre, o que devo fazer para conseguir a vida eterna?
19 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Gäk imata äma täga yäŋ näwetan? Äma täga uwä Anutu kubä ugän.
19 Jesus respondeu:
20 Täŋkaŋ, irit kehäromi yäpayäŋ nadäŋpäŋä Anututä kädet pewani nadätan ugän iwarayäŋ täno uyaku api kaŋ-ahäwen. Uwä ŋode; Gäk äma kumäŋ-kumäŋ nämo uren, kubokäret nämo täŋpen, kubota nämo täŋpen, äma kubä manken teŋkaŋ jop manman nämo ikŋaren, gäk meŋka nanka oraŋ yämiŋpäŋ mani buramik täŋpen.
20 Você conhece os mandamentos: “Não cometa adultério, não mate, não roube, não dê falso testemunho contra ninguém, respeite o seu pai e a sua mãe.”
21 Jesutä ude iweränä yäŋkuk; Näk kädet näwetan u kudup iroŋiken umunitä pen iwat yäpmäŋ äbätat yäk.
21 O homem respondeu: — Desde criança eu tenho obedecido a todos esses mandamentos.
22 Ude iwerän nadäŋpäŋ Jesutä iwetkuk; Imaka kubägän nämo tän. Irit täga kaŋ-ahäwayäŋ nadäŋpäŋä ŋode kaŋ tä; Moneŋ tuŋum it gamikaŋ u kudup ämata yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋ ämawebe jäwärita kaŋ yämiŋ more. Ude täŋpayäŋ täno uyaku kunum gänaŋ imaka tägatäga u api korewen. Eruk, ude täŋ moreŋkaŋä äbä näk kaŋ näwat!
22 Quando Jesus ouviu isso, disse:
23 Äma unitä man ude nadäŋpäŋ moneŋ tuŋum päke unita bänepitä nadäŋ bäräp täŋpäŋ butewaki iŋam dapun ijiŋpeŋ kuŋkuk.
23 Quando o homem ouviu isso, ficou muito triste, pois era riquíssimo.
24 Kuŋirän Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Moneŋ ämatä Anutu gämori-ken itkaŋ unitäŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta api täŋburut täneŋ.
24 Vendo a tristeza dele, Jesus disse:
25 In jide nadäkaŋ? Tom pähap kubä wäpi kameri unitä gänaŋ täpuri-ken täga ärowek? Nämo, u käjiŋ täwek. Tuŋum äma udegän, Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwatta api täŋburut täneŋ.
25 É mais difícil um rico entrar no Reino de Deus do que um camelo passar pelo fundo de uma agulha.
26 Jesutä ude yäŋirän nadäŋpäŋ ämawebe bumta kikŋutpäŋ yäŋkuŋ; Yäke! Anututä äma moneŋ ikek bäräŋeŋ nämo api yämagureko u täŋpäwä äma jopi nin ŋodewani jide täŋpäŋ irit kehäromi api kaŋ-ahäne?
26 Os que ouviram isso perguntaram: — Então, quem é que pode se salvar?
27 Ude yäwäwä Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Imaka ämatä ini täga nämo tänaŋi uwä Anututä täga täŋpek.
27 Jesus respondeu:
28 Ude yäŋirän nadäŋpäŋ Pitatä iwetkuk; Nibä yäk. Nin imaka imaka kudup peŋ moreŋkaŋ gäk gäwarän täkamäŋ ŋonita kowata jide api yäpne?
28 Aí Pedro disse: — Veja! Nós deixamos a nossa família e seguimos o senhor.
29 — ausente —
29 Jesus respondeu:
30 — ausente —
30 receberá ainda nesta vida muito mais e, no futuro, receberá a vida eterna.
31 Eruk, man ude yäŋ paotpäŋ iwaräntäkiye 12 u inigän yäŋpäbä yepmaŋpäŋ yäwetkuk; Ket nadäwut. Nin kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärareken api ahäne. Ahäŋpäŋä bian profettä Äma Bureni-inikta manbiŋam kudän täwani uwä kome uken bureni api ahäwek.
31 Jesus levou os doze discípulos para um lado e disse:
32 Äma Bureni-inik uwä guŋ äma keri terak pewäkaŋ unitä yäŋärok man iwetkaŋ waki täŋ imiŋpäŋ, iwit api ut ibatneŋ.
32 Ele será entregue aos não judeus, e estes vão zombar dele, insultá-lo, cuspir nele
33 Ude täŋkaŋ päripmäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ api utpewä kumbek. Ude tänayäŋ täŋopäŋ kepma yaräkubä täreŋirän kumbani-ken naniktä äneŋi kodak taŋpäŋ api akumaŋ kwek.
33 e bater nele; e depois o matarão. Mas no terceiro dia ele ressuscitará.
34 Jesutä ude yäŋirän mebäri käbop itkuko unita iwaräntäkiyetä nämoinik nadäwä täreŋkuŋ.
34 Os discípulos não entenderam nada do que Jesus disse. O que essas palavras queriam dizer estava escondido deles, e eles não sabiam do que Jesus estava falando.
35 Kuŋtäŋgän Jeriko yotpärare dubini-ken ahäŋpäŋ kaŋkuŋ. Äma kubä dapuri tumbani, kädet miŋin maŋit itkaŋ ämawebe-ken moneŋta ketkewat itkuk.
35 Jesus já estava chegando perto da cidade de Jericó. Acontece que um cego estava sentado na beira do caminho, pedindo esmola.
36 Ude täŋ ittäŋgän ämawebe Jesu iwarän täŋkuŋo täŋo mämäni nadäŋpäŋ yäŋkuk; U imatäken?
36 Quando ouviu a multidão passando, ele perguntou o que era aquilo.
37 Ude yäwänä ämawebe ätutä iwetkuŋ; Jesu Nasaret nanik ukät äbäŋkaŋ täkamäŋ yäk.
37 — É Jesus de Nazaré que está passando! — responderam.
38 Ude iweräwä äma dapuri tumbani u gera ŋode yäŋkuk; Jesu, Devit orani, butewaki nadäŋ nami! yäk.
38 Aí o cego começou a gritar: — Jesus,
39 Ude yäŋirän ämawebe intäjukun äbuŋo unitä kaŋ-yäŋpäŋ iwetkuŋ; Wari yäweno! Ude iwerirä nämo nadäŋ yämiŋpäŋ gera äneŋi taŋigän ŋode yäkgän täŋkuk; Devit orani, täŋkentäŋ nami!
39 As pessoas que iam na frente o repreenderam e mandaram que ele calasse a boca. Mas ele gritava ainda mais: — Filho de Davi, tenha pena de mim!
40 Yäŋirän Jesutä nadäŋpäŋ yäŋkuk; Äma u yäŋikŋat yäpmäŋ äbut. Ude yäwänä yäŋikŋat yäpmäŋ äbämaŋ Jesu dubini-ken äbäwä iwet yabäŋkuk;
40 Jesus parou e mandou que trouxessem o cego. Quando ele chegou perto, Jesus perguntou:
41 Ima täŋ namän yäŋpäŋ näkken gera yäyan? Yäwänä iwetkuk; Äma ärowanina, näk dapun äneŋi ijiwa kunayäŋ nadätat yäk.
41 — O que é que você quer que eu faça? — Senhor, eu quero ver de novo! — respondeu ele.
42 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Eruk, ijiwi kurä! Nadäŋ namikinik täyan unitä täŋpewän tägatan.
42 Então Jesus disse:
43 Yäŋirän uterakgän äma u ijiwän kwäpäŋ Anutu-ken bänep täga man iwetpäŋ Jesu iwarän täŋkuk. Ude täŋirän ämawebe äbot päke unitä u kaŋpäŋ Anutu wäpi iniŋ oretkuŋ.
43 No mesmo instante o homem começou a ver e, dando glória a Deus, foi seguindo Jesus. E todos os que viram isso começaram a louvar a Deus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.