João 8
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk Jesutä Olip pomken äroŋpäŋ u patkuk.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Patkuko yäŋeŋirän tamimaŋ-inik u naniktä äpämaŋ kudupi yotken äroŋirän ämawebe bumta it gwäjiŋkuŋ. Itgwäjiŋirä Jesutä maŋitpäŋ manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 Täŋirän Baga man yäwoŋärewani ämakät Parisi ämatä webe äpi nikek kubä kubokäret täŋirän kaŋ-ahäŋkuŋo u yäpmäŋ Jesuken kuŋpäŋ ämawebe bämopi-ken pimiŋ iwatkuŋ.
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 Täŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma, webe ŋonitä äma kubäkät kubokäret täŋirän kaŋ-ahäŋkumäŋ.
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 Moses täŋo baga mantä webe ŋodewanita mobätä kumäŋ-kumäŋ däpmäkta yäwani yäk. Unita gäkä jide yäwayäŋ?
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 Jop Jesu iwet yabäŋirä Jesutä man goret ba jide kubä yäwän kaŋpäŋ buŋep-ken kaŋ pena yäŋpäŋ Jesu iwet yabäk täŋkuŋ.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 Ude täŋirän iwet yabäk pen täŋ irirä Jesu doraŋpäŋ yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Inken nanik kubätä momini nämo täŋpäwä unitä jukun mobätä uränkaŋ urut yäk.
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 Ude yäŋpäŋ äneŋi gwäjiŋ äpmoŋpäŋ kudän täŋkuk.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 Man ude yäŋirän nadäŋpäŋ äma intäjukun ämaniyetä kwä yabäŋkaŋ yabäŋit yabäŋit kubäkubä kudup kuŋ moreŋkuŋ. Kuŋ moreŋirä webe uwä Jesu dubini-ken inigän itkuk.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Irirän Jesutä doraŋpäŋ kaŋpäŋ iwet yabäŋkuk; Wanotna, äma manken gepmanayäŋ täŋo u de? Äma kubätä yäŋtärek man nämo gäwerak?
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 Yäwänä webe unitä Nämo yäŋ yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk udegän, yäŋtärek man nämo gäwerayäŋ. Gäk jop päŋku itkaŋä waki äneŋi nämo täŋpen yäk.
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 Eruk ittäŋgän kadäni kubä Jesutä ämawebe man ŋode yäwetkuk; Näk komen ämawebe intäŋo topän. Unita äma kubätä näk näwarayäŋ täko uwä bipmäŋ urani gänaŋ nämoinik api kuŋarek. Uwä irit kehäromi täŋo peŋyäŋek terak api kuŋarek yäk.
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 Man ude yäŋirän Parisi ämatä nadäŋpäŋ ŋode iwetkuŋ; Jop manman yäyan yäk. Eruk ŋo gäkŋa-tägän mebärika yäŋahätan unita nadäŋitna bureni nämo täyak yäk.
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 Yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Ude nämo. Näkŋata siwoŋi yäyat. U imata, näk de naniktä äbut ba de api kwet yäŋ unitäŋo mebäri nadäŋkaŋ yäk täyat. Unita näkŋa mebärina yäŋahäŋira jopi nämo täk täyak. In ŋowä näka de naniktä äbuko äneŋi de api kwek yäŋ nämo nadäk täkaŋ unita täŋguŋtak täkaŋ.
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 Inä äma gupigän yäpmäŋ danik täkaŋ. Täŋ, nähä äma nämo yäpmäŋ danik täyat.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 Upäŋkaŋ näkä äma yäpmäŋ daniŋpäŋ yäwänäku bureni yäpmäŋ danik täyet. Imata, äma yäpmäŋ danik-danik epän u näkŋagän nämo täŋpet. Nan naniŋ kireŋpewän äpuro unitä täŋkentäŋ namiŋirän bok täde.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 In nadäkaŋ? Baga manjin terak ŋode pätak; Äma yarätä kubä täŋo mebäri yäŋahäŋirän bureni yäŋ nadäwen.
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 Täŋpäŋ näk mebärina yäŋahäŋira Nan, naniŋ kireŋkuko unitä udegän yäŋkentäŋ namik täyak. U kawut, nek äma yarätä mebärina yäŋahäk täkamäk!
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 Man ude yäweränkaŋ ŋode iwet yabäŋkuŋ; Nanka de? Ude yäwäwä yäwetkuk; In näka nämo nadäwä tärewäpäŋ nanta udegän nämo nadäwä tärekaŋ. In näka nadäwä tärewäpäŋ uyaku Nanta udegän nadäwä tärekäneŋ yäk.
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 Jesu kudupi eŋi gänaŋ ämawebe yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuko ugän Parisi äma man u yäwetkuk. Moneŋ ironta pek täŋpani käwuri u dubini-ken itkaŋ man u yäwetkuk. Täŋpäkaŋ kadänini nämo keräp taŋkuko unita jide täŋpäŋ manken tewäm.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 Täŋpäkaŋ Jesutä ämawebe man kubä pen ŋode yäwetgän täŋkuk; Näk api tepmaŋpeŋ kwet yäk. Tepmaŋpeŋ kuŋira näka api wäyäkŋeneŋ. Täŋpäŋ wakiwakijin nikek kuŋattäŋgän api kumneŋ. Täŋkaŋ näkä päŋku irayäŋ tätken uken in täga nämo api kuneŋ yäk.
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 Ude yäwänä Juda äma ekäni ekänitä yäŋkuŋ; Näkä päŋku irayäŋ täyat-ken uken täga nämo api kuneŋ yäŋ yäyak u imata yäyak? Ini gupi utpäŋ kumäkta yäyak ba jideta yäyak?
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 Ude yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; In komen äma nämo nadäkaŋ. Inä komen umude käda nanik. Nähä punin unude käda nanik. Inä kome terak nanik. Nähä kome terak nanik nämo.
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 In wakijin nikek kuŋatkä kumneŋ yäŋ täwerat. Bureni, mebärina näkŋa itat yäŋ täwet täyat u nadäkinik nämo täneŋo uwä wakijin pat tamiŋirän mät kumneŋ.
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 Yäwänä iwet yabäŋkuŋ; E täŋ, gäk netä? Yäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Mebärina uku, umunitä täwet yäpmäŋ äbäro ugän.
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 Näkä in manken tepmaŋpäŋ mebärijin yäŋahäkta kehäromina nikek. Upäŋkaŋ mebärijin nämo yäŋahäwayäŋ. Naniŋ kireŋkuko u meni-ken nadäŋkuro ugänpäŋ kome terak ŋo yäŋahäŋpäŋ täwet täyat. Naniŋ kireŋkuko unitä man bureni yäk täyak yäk.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Täŋpäkaŋ Nanita ude yäweränkaŋ nämo nadäwä täreŋkuŋ.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Nämo nadäwä täreŋkuŋo unita Jesutä ŋode yäwetkuk; In Äma Bureni-inik yäpmäŋ aku punin peŋkaŋ mebärina näkŋa itat yäŋ api nadäwä täreneŋ. Täŋpäkaŋ näkŋaken nadäk-nadäkpäŋ imaka kubä nämo täk täyak. Nämo, Nantä näwoŋäreŋkuko man ugänpäŋ yäk täyat. U imaka, api nadäwä täreneŋ.
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 Naniŋ kireŋkuko uwä näkkät itkamäk. Näk kadäni kadäni imaka yäk täyat ba täk täyat unita gäripi nadäŋpäŋ näk nämo nepmak täyak yäk.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Täŋpäkaŋ Jesutä man ude yäŋirän Juda ämawebe mäyaptä nadäŋ imikinik täŋ imiŋkuŋ.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Täŋpäŋ Juda ämawebe Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuŋo u ŋode yäwetkuk; In näkŋo man terakgän kuŋatnayäŋ täŋo uwä näkŋo näwaräntäknaye bureni-inik api itneŋ.
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 Ude täŋpäŋ näkŋo man bureni nadäwä täreŋirä man bureni unitä topmäk-topmäkken nanik pit tamiŋpäŋ tepmaŋpän säkgämän api kuŋatneŋ yäk.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 Jesutä ude yäweränä Juda äma ekäni ekäni unitä iwetkuŋ; Wära! Nin Abraham täŋo oraniye unita säkgämän itkamäŋ yäk. Äma kubä täŋo topmäk-topmäkken nämoinik it yäpmäŋ äbäkamäŋ. Ba äbot kubäta watä epän nämo täŋ imiŋ yäpmäŋ äbäkamäŋ. Upäŋ imata topmäk-topmäkken nanik pit tamiŋpäŋ tepmaŋpän säkgämän api itneŋ yäŋ niwetan?
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni-inik täwera nadäwut; In kudup waki täŋo watä kuŋat-kuŋat äma ude itkaŋ yäk. Äma momi täk täkaŋ uwä waki täŋo watä kuŋat-kuŋat äma ude täk täkaŋ.
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 Täŋ äma kubä täŋo watä kuŋaranitä ekänini täŋo äboriye-kät täga nämo kuŋarek yäk. Nanaki uyaku nägät moräki unita nani täŋo äboriyekät pen it yäpmäŋ ärowek yäk.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Unita Nanaki unitäwä topmäk-topmäkken nanik pit tamiŋpäŋ tepmaŋpayäŋ täko uwä säkgämän-inik api kuŋatneŋ.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 E, nin Abraham täŋo äboriye itkamäŋ yäŋ näwetkaŋ u nadätat. Täŋpäkaŋ in mannata bitnäk täkaŋ unita kumäŋ-kumäŋ nutnayäŋ nadäk täkaŋ.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 Näk Nantä näwoŋärek täŋkuko ugänpäŋ täwet täyat. Upäŋkaŋ inä injinken nanjintä täwoŋärek täŋkuko upäŋ täk täkaŋ yäk.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 Ude yäwänä iwetkuŋ; Nin täŋo nanin u Abraham! yäk. Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; In Abraham täŋo oraniye yäwänäku ini bumik äworekäneŋ.
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Näk Anutu-ken nanik man bureni nadäŋkuropäŋ täwerakaŋ inä nutnayäŋ yäk täkaŋ. Abrahamtä imaka udewani kubä nämo täŋkuk.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 Unita bureni ŋode täwera nadäwut; Inä kädet injinken nanjintä iwatkuko udegän iwat täkaŋ yäk. Jesutä ude yäwänä Juda äma unitä iwetkuŋ; Wa! Ninä kubokäret täŋpäŋ bäyawani nämo! Nanin Anutu kubägän yäk.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 Yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Nanjin Anutu yäwänäku näka not täŋ namikäneŋ. Näk Anutu-ken naniktä äput, näkŋaken nadäk-nadäkna terak nämo äput. Anututä naniŋ kireŋpewän äput.
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 Mebäri imata näkŋo mantä bänepjin-ken nämo yäput täyak? U ŋodeta; Näk man yäŋira in jukujin peŋpäŋ täga nämo nadäk täkaŋ unita.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 In-täŋo nanjin Satan. Unitäŋo kädet iwatta gäripi nadäk täkaŋ. U bian äma däpmäk-däpmäk täk täŋkuko unitä pen täŋ yäpmäŋ äbäk täyak. Uwä man bureni mäde ut imiŋkuko unita bänepi-ken man bureni kubä nämoinik pat täyak. Uwä jop manman täŋo mähemi-inik unita äma jop yäkŋatta gäripi pähap nadäk täyak.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 Upäŋkaŋ nähä man bureni-inik täwet täyat unita manna bitnäk täkaŋ.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 Jide? Inken nanik kubätä näkŋo momi täga kaŋ-ahäwek? Nämoinik. Täŋpäkaŋ näk man bureni täwerira imata näkŋo man nadäwä bureni nämo täk täkaŋ?
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 In nadäkaŋ? Äma ba webe Anututa biŋam kuŋat täkaŋ uwä Anutu täŋo man nadäŋpäŋ buramik täkaŋ. Täŋpäkaŋ inä Anututa biŋam nämo täkaŋ unita mani bitnäk täkaŋ.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 Ude yäwän nadäŋpäŋ Juda ämatä koki bumta wawäpäŋ Jesu iwetkuŋ; Gäk Samaria äma! Mäjo wakitä kotawänkaŋ ba yäyan! yäk.
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 Ude yäwäwä Jesutä ŋode yäwetkuk; Näk mäjotä nämo kotatak. Näk Nan oraŋ imik täyat upäŋkaŋ inä näk nabäŋ äwaräkuk täk täkaŋ.
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Näk wäpna biŋamta nadäwätäk täŋpäŋ nämo täwet täyat. Wäpna biŋam yäŋahäk-ahäk u Äma kubä täŋo epän. Äma unitä äma mäde ut namik täkaŋ uwä api yäpmäŋ daniwek.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 Näk bureni-inik täwera nadäwut; Äma näkŋo man buramiŋpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä paot-inik nämo api täneŋ. Nämoinik!
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 Ude yäwänä Juda ämatä ŋode iwetkuŋ; Man ude yäŋiri bureni ŋode nadäkamäŋ; Gäk mäjotä magätak! yäk. Abraham uwä kumbuk, ba profet biani udegän kumäŋ moreŋkuŋ. Upäŋkaŋ gäk ŋode yäyan; Äma näkŋo man yäpmäŋ kuŋat täkaŋ unitä paot-inik nämo api täŋpek yäŋ yäyan!
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 Jide? Gäk oranin pähap Abraham u irepmitpäŋ yäyan? U kumbuk, ba profet biani u imaka udegän kumbuŋ. Upäŋkaŋ gäk jidewani unitä äma u yärepmitpäŋ wäpka yäpmäŋ äroŋpäŋ yäyan?
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näkŋa-tägän wäpna yäpmäŋ äroŋira nämo tägawek. Nämo, Nan, nintäŋo Anutunin yäŋ iwet täkaŋ unitä oraŋ namik täyak.
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 Anutunin yäŋ iwet täkaŋ upäŋ mebärini nämoinik nadäkaŋ. Täŋ, näkŋawä nadäwa tärekaŋ. Nämo nadäwa tärekaŋ yäŋä, imata yäwet? Jop man ude yäŋpäŋ ingän äworewet. Ude nämo! Näk Nanta nadäwa tärewäpäŋ mani biŋam yäpmäŋ kuŋat täyat.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 Orajin Abraham uwä näkŋo äbäkäbäk kadäni u api käwet yäŋkaŋ oretoret terak kuŋattäŋgän kaŋpäŋ wisikinikna! yäŋ yäŋkuk.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 Ude yäwänä Juda äma ekäni ekänitä yäŋkuŋ; Wära! Gäk obaŋ 50 ude nämo täreŋkukopäŋ Abraham kaŋkun?
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Näk bureni-inik täwera nadäwut; Abraham nämo ahäwani-ken itkuro unitä itat yäk.
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 Ude yäwänä mobä yäpmäŋpäŋ utnayäŋ täŋirä Jesu uwä äma itkuŋo u gänaŋ paotpeŋ kuŋkuk.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.