João 13
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NTLH
1 Täŋpäŋ Juda täŋo orekirit pähap wäpi Pasova keräp taŋirän Jesutä kome ŋo peŋpeŋ Nanaken kukta kadäni ahätak yäŋ nadäŋkuk. Täŋpäŋ iniken iwaräntäkiyeta ban umunitä pen nadäŋ yämikinik täŋ yäpmäŋ äbäŋirän kumäk-kumäki kadäni ahäŋkuk.
1 Faltava somente um dia para a Festa da Páscoa . Jesus sabia que tinha chegado a hora de deixar este mundo e ir para o Pai. Ele sempre havia amado os seus que estavam neste mundo e os amou até o fim.
2 Eruk bipäda uken Jesu ini ba iwaräntäkiye penta ketem naŋ itkuŋ. Täŋpäkaŋ ketem kämi nänayäŋ täŋirä Satantä jukun Saimon-Kariot täŋo nanaki wäpi Judas, Jesu mäde ut imikta nadäk-nadäk imiŋkuk.
2 Jesus e os seus discípulos estavam jantando. O Diabo já havia posto na cabeça de Judas, filho de Simão Iscariotes, a ideia de trair Jesus.
3 Nadäk nadäk u imiŋirän Jesutä kaŋpäŋ nadäŋpäŋ-nadäwätäk nämo täŋkuk. Nämo, u ŋode nadäŋkuk; Nanatä kehäromi, nadäk-nadäk ba imaka kudup ketna terak peŋ moreŋkuk. Ba näk Anutu-ken naniktä äburo unita äneŋi iniken api kwet yäŋ nadäŋkuk.
3 Jesus sabia que o Pai lhe tinha dado todo o poder. E sabia também que tinha vindo de Deus e ia para Deus.
4 Ude nadäŋpäŋ Jesutä ketem peŋpäŋ tek punin nanik yäŋopmäŋpäŋ tek, gupi täŋ-kohoyäwani kubä yäpmäŋpäŋ yabuk.
4 Então se levantou, tirou a sua capa , pegou uma toalha e amarrou na cintura.
5 Ude täŋpäŋ ume gäpe gänaŋ piŋkaŋ gwetpäŋ iwaräntäkiye kuroŋi ärut yämiŋpäŋ tek gupi täŋ kohoyäwani yabuko ugänpäŋ pitpäŋ täŋkohoyäŋ yämiŋkuk.
5 Em seguida pôs água numa bacia e começou a lavar os pés dos discípulos e a enxugá-los com a toalha.
6 Ärut yämiŋtäŋ äbätäŋgän Pita kuroŋi ärurayäŋ täŋirän Pitatä iwetkuk; Wa! Ekäni, gäk kuroŋna ärurayäŋ ba täyan?
6 Quando chegou perto de Simão Pedro, este lhe perguntou: — Vai lavar os meus pés, Senhor?
7 Yäŋirän Jesutä kowata ŋode iwetkuk; Gäk näkä kädet täyat ŋo nämo nadäwi tumäŋkaŋ. Kämi uyaku api nadäwi tumneŋ yäk.
7 Jesus respondeu:
8 Ude yäwänkaŋ Pitatä iwetkuk; Nämoinik! Gäk kuroŋna ärureno. Kämi imaka, nämoinik api ärut namen yäk. Yäwänä Jesutä iwetkuk; Gäk nämo nadätan. Näk kuroŋka nämo ärut gamawä gäk äbotna gänaŋ täga nämo api iren yäk.
8 — O senhor nunca lavará os meus pés! — disse Pedro.
9 Jesutä ude iweränä Pitatä kowata iwetkuk; Wära! Ekäni, gäk kuroŋnagän ärureno. Gwäkna ketna, gupna kumän ärut nami! yäk.
9 — Então, Senhor, não lave somente os meus pés; lave também as minhas mãos e a minha cabeça! — pediu Simão Pedro.
10 Ude yäwänä Jesutä ŋode yäŋkuk; Äma kubä gupi kudup ume ärurani uwä pakigän itak. U kuroŋigän äneŋi ärurek. In päke ŋo pakigän itkaŋ. Upäŋkaŋ kubägän nämo yäk.
10 Aí Jesus disse:
11 Man ude yäŋkuko uwä äma iwan keri terak api peweko unita nadäŋpäŋ yäŋkuk. Mebäri unita äbotnaye inken nanik kubä-tägän pakigän nämo itak yäŋ yäŋkuk.
11 Jesus sabia quem era o traidor. Foi por isso que disse: “Todos menos um.”
12 Eruk, iwaräntäkiye kuroŋi ärut moreŋpäŋ teki äneŋi täŋkaŋ maŋitkuk. Maŋitpäŋ ŋode yäwet yabäŋkuk; In näkä täŋ tamitat ŋonitäŋo mebäri nadäkaŋ ba nämo?
12 Depois de lavar os pés dos seus discípulos, Jesus vestiu de novo a capa, sentou-se outra vez à mesa e perguntou:
13 In näka yäŋpäŋ-yäwoŋärek äma ba ekäni yäŋ näwet täkaŋ u bureni näwet täkaŋ.
13 Vocês me chamam de “Mestre” e de “Senhor” e têm razão, pois eu sou mesmo.
14 Unita ŋo nabäwut; Ekänijin, yäŋpäŋ-yäwoŋärek ämajin näkä kuroŋjin ärut tamitat. Unita in udegän kowata kowata kuroŋjin äruttäŋ kaŋ kuŋarut.
14 Se eu, o Senhor e o Mestre, lavei os pés de vocês, então vocês devem lavar os pés uns dos outros.
15 Näk jop nämo ärut tamitat. Nämo, näk kädet täga täŋpäŋ-täwoŋärekta täyat. Unita näkä täŋ tamitat ŋodegän kaŋ täk täŋput.
15 Pois eu dei o exemplo para que vocês façam o que eu fiz.
16 Unita näk bureni-inik täwetat; Epän äma kubätä Ekänini nämo irepmitpäŋ kuŋarek. Ba manbiŋam yäŋahäwani äma kubätä äma peŋ iwet-pewän äbeko u nämo irepmitpäŋ kuŋarek.
16 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: o empregado não é mais importante do que o patrão, e o mensageiro não é mais importante do que aquele que o enviou.
17 Eruk, apiŋo in kädet bureni u nadäkaŋ unita kädet u iwatnayäŋ täŋo uwä Anutu täŋo oretoret terak api kuŋatneŋ yäk.
17 Já que vocês conhecem esta verdade, serão felizes se a praticarem.
18 Täŋpäkaŋ in kudupta nämo yäyat. Äma näkŋata biŋam iwoyäŋkuro unitäŋo mebärini nadäŋ moretat. Upäŋkaŋ man kubä Anutu täŋo manbiŋam kudän täwani ŋode uwä bureni kaŋ ahäwän; Äma näkkät ketem bok näŋpanitä iwan täŋ namitak.
18 — Não estou falando de vocês todos; eu conheço aqueles que escolhi. Pois tem de se cumprir o que as
19 Täŋkaŋ imaka uwä bureni nämo ahäŋirän täwet kiretat. Unitäŋo bureni uwä kami ahäŋirän näkŋa äma u ubayäŋ yäŋ nabäŋpäŋ-nadäneŋta.
19 Digo isso a vocês agora, antes que aconteça, para que, quando acontecer, vocês creiam que “
20 Näk bureni täwera nadäwut; Äma kubätä näkŋo epän ämana kubäta not täŋ imayäŋ täko uwä näka udegän not api täŋ namek. Täŋpäŋ näka not täŋ namayäŋ täko uwä näk naniŋ kireŋkuko unita udegän not api täŋ imek yäk.
20 Eu afirmo a vocês que isto é verdade: quem receber aquele que eu enviar estará também me recebendo; e quem me recebe recebe aquele que me enviou.
21 Eruk, ude yäwän täreŋirän, Jesu bänepi-ken bäräpi pähap nadäŋpäŋ kwawak ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Bämopjin-ken nanik kubätä näk iwan keri terak nepmaŋpayäŋ yäk.
21 Depois de dizer isso, Jesus ficou muito aflito e declarou abertamente aos discípulos:
22 Yäŋirän nadäŋpäŋ iwaräntäkiyetä kowat kawän täŋpäŋ netäta yäyak yäŋpäŋ nadäwätäk täŋkuŋ.
22 Então eles olharam uns para os outros, sem saber de quem ele estava falando.
23 Täŋpäkaŋ iwaräntäki kubä, Jesutä unita gäripi pähap nadäŋ imik täŋpani uwä Jesu dubini-ken itkuk.
23 Ao lado de Jesus estava sentado um deles, a quem Jesus amava.
24 Irirän Saimon-Pitatä iŋam wära täŋpäŋ jiap terak iwetkuk; Iwetpäŋ ka; Netäta yäyan?
24 Simão Pedro fez um sinal para ele e disse: — Pergunte de quem o Mestre está falando.
25 Ude täŋirän äma Jesu dubini-ken itkuko unitä Jesu tubeŋ kuŋpäŋ iwetkuk; Ekäni, netäta yäyan? yäŋ iwetkuk.
25 Então aquele discípulo chegou mais perto de Jesus e perguntou: — Senhor, quem é ele?
26 Ude iwet yabäwänä Jesutä iwetkuk; Näkä ketem moräki tokätpäŋ tokän gäpe gänaŋ yäputpäŋ imayäŋ täyat äma unitä iwan täŋ namayäŋ yäk. Jesutä ude yäŋpäŋ ketem moräki tokätpäŋ gäpe gänaŋ yäputpäŋ Judas, Saimon-Kariot nanaki unita imiŋkuk.
26 — É aquele a quem vou dar um pedaço de pão passado no molho! — respondeu Jesus. Em seguida pegou um pedaço de pão, passou no molho e deu a Judas, filho de Simão Iscariotes.
27 Imiŋirän uterakgän Satantä Judas kotaŋkuk. Täŋirän Jesutä Judas iwetkuk; Imaka täŋpayäŋ täyan u bäräŋeŋ täyi yäk.
27 E assim que Judas recebeu o pão, Satanás entrou nele. Então Jesus disse a Judas:
28 Ude yäŋirän äma Jesu-kät ketem penta naŋ itkuŋo uwä Jesutä man yäŋkuko u täga nämo nadäwä täreŋkuŋ.
28 Nenhum dos que estavam à mesa entendeu por que Jesus disse isso.
29 Judas uwä iwaräntäkiye täŋo moneŋ watä äma ude itkuko unita iwaräntäkiye ätutä ŋode nadäŋkuŋ; Päŋku äŋnak-äŋnak pähap ahäwayäŋ täyak unita ketem yäpmäkta käwep iwet-pewän kuyak yäŋ nadäŋkuŋ. Täŋpäŋ ätutäwä ŋode nadäŋkuŋ; Ba äma jäwärita moneŋ yämän yäŋpäŋ käwep iwet-pewän kuyak yäŋ nadäŋkuŋ.
29 Como era Judas que tomava conta da bolsa do dinheiro, alguns pensaram que Jesus tinha mandado que ele comprasse alguma coisa para a festa ou desse alguma ajuda aos pobres.
30 Täŋpäkaŋ ketem moräki Jesutä Judasta imiŋkuko u yäpmäŋpäŋ uterakgän äpämaŋ kuŋkuk. U kome bipmäŋ urirän täŋkuk.
30 Judas recebeu o pão e saiu logo. E era noite.
31 Täŋpäkaŋ Judas äpämaŋ kuŋirän Jesutä ŋode yäŋkuk; Eruk, apiŋo Äma Bureni-iniktä wäpi biŋam yäpayäŋ. Täŋirän uterak Anututä wäpi biŋam udegän yäpayäŋ.
31 Quando Judas saiu, Jesus disse:
32 Bureni! Anututä ini Äma Bureni-inikta wäpi biŋam imayäŋ. Täŋkaŋ bäräŋeŋ imayäŋ.
32 E, se por meio dele a natureza gloriosa de Deus for revelada, então Deus revelará em si mesmo a natureza divina do Filho do Homem. E Deus fará isso agora mesmo.
33 Jesutä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Nanaknaye, näk inkät kadäni käroŋi nämo api itne. In näka api wäyäkŋeneŋ. Upäŋkaŋ man Juda äma ekäni ekäni yäwetkuro udegän täwetat; In kome näkä kwayäŋ täyat-ken u täga nämo api kuneŋ.
33 Meus filhos, não vou ficar com vocês por muito tempo. Vocês vão me procurar, mas eu digo agora o que já disse aos líderes judeus: vocês não podem ir para onde eu vou.
34 Unita apiŋo baga man kodaki kubä ŋode täwetat; In kubäkubätä notjiye ŋonita gäripi kowata kowata nadäŋ yämik täneŋ, näkä inta nadäŋ tamiŋ yäpmäŋ äburo udegän.
34 Eu lhes dou este novo mandamento: amem uns aos outros. Assim como eu os amei, amem também uns aos outros.
35 Täŋpäkaŋ in kubäkubätä notjiye ätu näkŋo äbotken nanik unita gäripi nadäŋ yäminayäŋ täŋo uwä ämawebetä ŋode api tabäŋpäŋ nadäneŋ; Bureni-inik, ŋowä Jesu täŋo iwaräntäkiye äbot bureni yäŋ api nadäneŋ.
35 Se tiverem amor uns pelos outros, todos saberão que vocês são meus discípulos.
36 Täŋpäkaŋ Saimon-Pita unitä Jesu ŋode iwet yabäŋkuk; Ekäni, gäk de api kwen? Yäwänä Jesutä iwetkuk; Kome näkä kwayäŋ täyat-ken u gäk täga nämo api näwat yäpmäŋ kwen. Upäŋkaŋ kämi uyaku api näwat yäpmäŋ kwen.
36 Simão Pedro perguntou a Jesus: — Senhor, para onde é que o senhor vai? Jesus respondeu:
37 Ude yäwänä Pitatä äneŋi iwet yabäŋkuk; Ekäni, imata näk apiŋo täga nämo gäwaret? Näk gäk täŋkentäŋpäŋ kumäkta nadätat!
37 Pedro tornou a perguntar: — Senhor, por que eu não posso segui-lo agora? Eu estou pronto para morrer pelo senhor!
38 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Gäk näk täŋkentäŋpäŋ kumäkta bureni nämo yäyan. Unita bureni ŋode gäwera nadä; Kadäni puruptä gera yäwayäŋ keräp taŋirän gäk näka nämo nadätat yäŋ yaräkubä api yäwen.
38 — Está mesmo? — perguntou Jesus. — Pois eu afirmo a você que isto é verdade: antes que o galo cante, você dirá três vezes que não me conhece.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.