João 12
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Täŋpäkaŋ Pasova Orekirit kadäni kepma 6 ude keräp taŋirän Jesu Betani yotpärare-ken kuŋkuk. Betani uwä Lasarus, äma Jesutä kumbani-ken nanik wädäŋ tädotkuko unitäŋo kome.
1 Veya six nasasawar ufunamaim i Tar Nowaten ana veya, Jesu na Bethany tit, Lazarus morobone biyawas i ana bar merar.
2 Täŋpäkaŋ kome uken Jesu iniŋ oretta äŋnak-äŋnak pähap täŋkuŋ. Eruk ketem nänayäŋ Matatä ketem gwet yämän Lasarus ba noriye ätukät Jesukät ketem penta naŋkuŋ.
2 Nati’imaim rabirab ana bay hibogaigiwas Jesu bairi aa isan, Martha ibaisih bairi bay hisemor. Lazarus orot afa auman Jesu bairi himarir gem sisibinamaim hima’am.
3 Naŋ irirä Mariatä päbä ume gwäki ärowani, käbäŋi säkgämän ikekpäŋ Jesu kuroŋi-ken piŋ ibatkuk. Piŋ ibatpäŋ gwäki pujiŋpäŋ kuroŋi täŋ-kohoyäŋkuk. Täŋirän ume unitäŋo käbäŋi äma päke itkuŋo u nadäŋkuŋ.
3 Raiy yamurin mamarin wabin nard i ai rourin hibun iroro’on hibai. Nati raiy iroro’on ana baiyan i gagamin na’in, Mary bai na isuwei ra’iy Jesu an rororon ihurufen, naatu aribunamaim safam. Naatu yamurin ana mamarin bar wanawanan etei itakwar.
4 Täŋpäkaŋ, iwaräntäki kubä wäpi Judas Kariot, Jesu iwan keri terak pekta yäwani unitä käbäŋi u nadäŋpäŋ yäŋkuk;
4 Baise ana bai’ufununayan orot ta, Judas Iscariot boro ufibo baban nao, i eo,
5 E! Ume u gwäki ärowani, äma moneŋ epän obaŋ kubäta täŋpäŋ yäpmäk täkaŋ ude. Ume u yäpmäŋpäŋ ämata yämiŋkaŋ moneŋ yäpmäŋpäŋ äma jäwärita yäminaŋi yäk.
5 “Ana gewasin iti raiy yamurin mamarin ana baiyan 300 silver coins tatayai sabuw hitatubun naatu kabay tatab bai’akirayah tatibaisih.”
6 Judas uwä äma jäwärita butewaki nämo nadäŋ yämani. Uwä kubo äma unita man ude yäŋkuk. U Jesu-kät iwaräntäkiye täŋo moneŋ watä itkaŋ kubota täk täŋkukonik.
6 Iti tur eo’o, asir sabuw hinanot i akir sabuw baibaisih isah not eo hinarouw, baise i bainowan orot ta, anayabin hai kabay koukufet kakaif, abistan ekokok i ebai ana kokomaim esisinaf.
7 Eruk, Judastä man ude yäŋirän Jesutä nadäŋpäŋ iwetkuk; Ibeweno! Ume käbäŋi nikek iŋirako u iŋit yäpmäŋ kuŋirän näkŋo kumäk-kumäk kadäni ahäŋirän piŋ nabatta yäwani.
7 Jesu iya’afut eo, “Babin kwaihamiy! Abistan biyanamaim ema’am i ayu anamorob hinayaya’u isan eyayabuna.
8 Täŋkaŋ äma jäwäri uwä inkät kadäni käroŋi api it yäpmäŋ äroneŋ. Upäŋkaŋ nähä inkät kadäni käroŋi nämo api it yäpmäŋ ärone yäŋ yäŋkuk.
8 Kwa boro mar etei akir sabuw wanawanahimaim kwanama, baise ayu boro men mar etei kwa bairit tanama’amih.”
9 Täŋpäkaŋ Jesu Betani komeken itak yäŋ biŋam nadäŋpäŋ äma mäyap käna yäŋkaŋ päŋku ahäŋ imiŋkuŋ. Täŋkaŋ Jesugän kakta nämo kuŋkuŋ. U Lasarus, äma Jesutä kumbani-ken nanik wädäŋ tädotkuko u imaka, bok yabänayäŋ kuŋkuŋ.
9 Sabuw moumurin maiyow tur hinowar Jesu i na Bethany ma’am, imih sabuw Jesu itinamih hin, men i akisin itinamih hin baise Lazarus morobone Jesu biyawas auman itinamih hin.
10 — ausente —
10 Imih firis gagamih ef hinuwet hiyakitifuw Lazarus auman hitarab tamorob isan.
11 — ausente —
11 Anayabin Lazarus biyanamaim abistan matar hi’itin Jew sabuw moumurin maiyow himisir firis gagamih hikwahirih naatu Jesu isan higeger hitumitum.
12 Eruk, patkuŋo yäŋewänä ämawebe bumta Pasova Orekiritta Jerusalem kuŋkuŋo u Jesu ŋo äbätak yäŋ manbiŋam nadäŋkuŋ.
12 Marto sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay Tar Nowaten ana Hiyuw isan, tur hinowar Jesu i enan au Jerusalem.
13 Nadäŋpäŋ imuk yeŋ yäpmäŋpäŋ Jesutä kädet äbayäŋ täŋkuk-ken päŋku itpäŋ gera ŋode yäŋkuŋ;
13 Sabuw ai rourih hikakir naatu hitit hin Jesu nan bairi baitaramih, hitarkoukuw hi’o, “God tanifai! Regah wabinamaim enan, God nigegewasin! Israel hai aiwob inigegewasin!” Hitit hin bairi hitar.
14 Täŋpäkaŋ Jesu ini uwä doŋki gubaŋi kubä kaŋ-ahäŋpäŋ uterak päro maŋitkaŋ äbuk. Ude täŋirän manbiŋam ŋode bian kudän täwani u bureni ahäŋkuk;
14 Bobaituw boubun wabin donkey hitita’ur naatu afe’enamaim mara’at ma remor yen in. Buk Atamaninamaim hikirum hi’o na’atube.
15 Jerusalem ämawebe, umuntäneŋo!
15 “O Zion Natun Babitai, Men inabir;
16 Man ude kudän täwani päkaŋ Jesu täŋo iwaräntäkiyetä man uwä pengän nadäwä nämo täreŋkuŋ. Täŋkuŋopäŋ Jesu kunum gänaŋ äroŋpäŋ wäpi biŋam ikek iränkaŋ mäden man u nadäŋpäŋ imaka ŋokeŋo ämawebetä täŋ imiŋkuŋo unitäŋo mebäri nadäwä täreŋkuŋ.
16 Abistan nati ana veya himamatar ana bai’ufununayah men hiso’ob. Baise Jesu ana fair nabaib ufunamaim, imaibo hina’itin hinaso’ob. Buk Atamaninamaim i isan hi’o hikirum, naatu hisinafen himatar.
17 Täŋpäkaŋ Jesutä Lasarus awaŋ gänaŋ nanik yäŋpewän akuŋkuko kadäni ugän ämawebe mäyaptä kaŋpäŋ nadäŋkuŋ. Kaŋpäŋ nadäŋkaŋ manbiŋam u yäŋahäŋtäŋ kuŋkuŋ.
17 Sabuw iyab Jesu bairi hin rahemaim hitit Lazarus morobone yawas misir hi’i’itin hi’o tur ra’at tasasar.
18 Yäŋahäŋtäŋ kuŋirä ämawebe mäyaptä kudän kudupi unitäŋo manbiŋam nadäŋkaŋ Jesu doŋki terak äbätak yäŋ nadäŋpäŋ känayäŋ kuŋkuŋ.
18 Sabuw moumurin maiyow hitit hin Jesu biyan hitit, anayabin tur hinowar i ina’inan iti na’atube men tisinaf emamatar i sinaf matar.
19 Ude täŋirä Parisi ämatä yabäŋpäŋ ini-tägän yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Wära, u kawut! Ämawebe kuduptagän iwatkaŋ yäk. Iŋitnayäŋ nadämäŋo ukeŋo täna wakaŋ ubayäŋ. Man ude yäŋkuŋ.
19 Imih Pharisee taiyuwih himare hi’o, “It abistan tayayakitifuw men kafa’imo emamatar. Sabuw etei i’etaw tebi’ufunun kwa’i’itin!”
20 Ämawebe Pasova Orekiritta äbuŋo ukät nanik ätu Grik äma, guŋ äbotken nanik.
20 Greek sabuw afa wanawanahimaim bairi hiyen hin Jerusalem hiyuw ana veya imaim kwafirin isan.
21 Grik äma unitä päŋku Filip, Galili kome, Betsaida yotpärareken nanik u kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuŋ; Notninpak, nin Jesu känayäŋ äbäkamäŋ yäk.
21 Hina Philip biyan hitit, i Betsaida orot Galilee wanawanan, isan hifefeyan hi’o, “Aro, aki akokok Jesu ana’itin.”
22 Eruk, ude iweräwä Filiptä päŋku Andru iweränkaŋ bok päŋku Jesu iwetkumän.
22 Philip in Andrew ana tur eowen, naatu Andrew Philip hairi hin Jesu ana tur hi’owen.
23 Täŋpäŋ Jesutä yäwetkuk; Äma Bureni-iniktä wäpi biŋam yäpmäkta kadäni ahätak ŋo.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot Natun baifa’in naatu bora’ara’ahin isan ana veya na kabom.
24 Unita näk bureni täwera nadäwut; Saguom mujipi kome gänaŋ peŋirä nämo waweko jide täŋpäŋ käruk tädorek? Nämo. Täŋ, mujipi u kome gänaŋ peŋirä waweko uyaku käruk tädotpäŋ äbäŋirän bureni mäyap ahäŋ-bumbum täneŋ yäk.
24 Ayu turobe a tur ao’owen, sanabey tutufin ta’imon hinama’ub me yan hinataun na’inu’in, naatu nabikubobun boro moumurih na’in hinayen naatu ani’anin boro moumurih na’in naya.
25 Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; U udegän äma iniken irit kuŋat-kuŋarita iyaptak täkaŋ uwä api paotneŋ. Täŋ, äma irit kuŋat-kuŋari kome terak ŋo mäde ut imik täkaŋ uwä irit kehäromi, paot-paori nämo u api kaŋ-ahäneŋ.
25 Orot yait taiyuwin ana yawas ebiyabuw i boro yawas narusa’ir, naatu yait iti tafaramamaim taiyuwin ana yawas ekwakwahir boro nabotan yawas wanatowan isan.”
26 Täŋpäkaŋ in kubätä watä epän ämana ude irayäŋ nadäŋpäŋä näk kaŋ näwarän. Ude täŋpäŋä näkä it täyat-ken bok api itde. Nadäkaŋ? Äma täŋkentäŋ namik täkaŋ u Nanatä api oraŋ yämek.
26 Yait ayu isou nabowabow, i ayu ni’ufnunu, naatu ayu menamaim ama’am au akir orot boro airi imaim anama. Yait ayu isou ebowabow Tamai boro nifai nabora’ara’ah.
27 Ude yäŋpäŋ äneŋi ŋode yäŋkuk; Bänepna-ken bäräpi pähap nadätat. Unita jide yäwet? Nan, gäk nadäŋ namiŋiri bäräpi ahäŋ namayäŋ täyak u äbä närepmirän yäŋ yäwet? Ude nämo, bäräpi ude ahäŋ namikta yäwani. Mebäri udetagän äput.
27 “Ayu dogorou i yababan awan karatan, Tamai ayu boro mi’itube anao? Iti bai’akir ana veya iniyawasu? ‘Aiyabin, Tamai iti bai’akir ana veya nan anabaib isan ana atit.
28 Unita Nan, täŋpewi wäpka biŋam taŋi kaŋ ahäŋ parän! Ude yäŋirän man kotäk kubä kunum gänaŋ naniktä ŋode äpuk; Wäpna biŋam täŋpewa taŋi ahäŋkuko udegän api täŋpet yäk.
28 Tamai o wab anabora’ah.” Naatu marane fanan tit eo, “Ayu wab abora’ahika naatu boro anabora’ah maiye.’”
29 Man kotäk ude yäŋirän äma päke itkuŋo unitäwä iromäŋtä yäyak yäŋ yäŋkuŋ. Täŋ ätutäwä Nämo yäk. Aŋerotä yäyak yäŋ yäŋkuŋ.
29 Sabuw rou’ay nati’imaim hibatabat hinowar, afa hi’o, gunum rab naatu afa hi’o, “Tounamatar isan eo.”
30 Ude yäŋirä Jesutä yäwetkuk; Man kotäk ahäŋirän nadäkaŋ u näka nämo. U intä nadäwut yäŋpäŋ yäyak.
30 Jesu eo, “Iti fanan i kwa isa eo, men ayu isou.
31 Apiŋo Anututä komen ämawebe täŋo irit kuŋat-kuŋari yäpmäŋ daniwayäŋ. Täŋpäŋ kome ŋonitäŋo intäjukun äma u pimiŋ maŋpän kwayäŋ.
31 Veya boun iti tafaram baibabatiyin isan naatu iti tafaram ana aiwob boun boro hinabosair.
32 Kadäni keräp taŋirän ämatä näk yäpmäŋ päŋaku punin api nepmaneŋ. Kadäni uken ämawebe komeni komeni kudup yäŋporiŋ päbä dubina-kengän api yepmaŋpet yäk.
32 Baise Ayu iti tafaramamaim hinabobora’ahu anamaramaim, sabuw etei boro anabonawiyih hinan ayu akisu biyou hinatit.”
33 Jesutä jide täŋ imiŋirä api kumbeko unitäŋo man wärani ude yäŋkuk.
33 Iti tur eo, i mi’itube ti’obaiyih i ana morob ana itinin boro mi’itube namorob.
34 Eruk, Jesutä man ude yäŋirän ämawebe päke itkuŋo unitä yäŋkuŋ; Ude nämo. Nin Baga man terak ŋode daniŋpäŋ nadäk täkamäŋ; Kristo ahäwayäŋ täyak uwä nämo api kumbek. U pen api it yäpmäŋ ärowek yäk. Unita imata Äma Bureni-inik kämi yäpmäŋ päŋaku punin api teneŋ yäŋ yäyan? E, Äma Bureni-inik yäyan uwä netäta yäyan?
34 Sabuw hi’o, “Aki ofafaramaim anonowar Keriso boro nama wanatowan, naatu o mi’itube ku’o’o, Orot Natun boro hinabora’ah. Iti Orot Natunam yait?”
35 Ude yäwäwä Jesutä äneŋi ŋode yäwetkuk; Peŋyäŋek inkät kadäni keräpigän irayäŋ täyak unita inä peŋyäŋek uterakgän kaŋ kuŋarut. Bipmäŋ uranitä in uwäk täwekta. Äma kubä bipmäŋ urani-ken kuŋareko uwä kädet ude kuyat yäŋ nämo nadäŋkaŋ kwek.
35 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa mar kafai boro marakaw kwanab, marakaw kwabaibimaim kwanaremor, imaibo gugumin nan natarsumi. Orot yait guguminamaim ereremor i men so’ob menamaim enan.
36 Unita apiŋo inken peŋyäŋek itak unita peŋyäŋekta nadäkinik täkot. Ude tänayäŋ täŋo uyaku peŋyäŋek täŋo nanakiye bureni api itneŋ yäk. Jesutä ude yäŋpäŋ yepmaŋpeŋ päŋku käbop itkuk.
36 Marakaw nati kwabai kwama’am a baitumatum i kwanitin. Saise kwa boro kwanan marakaw natunatun kwanamatar.” Iti eo’o ufunamaim, Jesu sabuw ihamiyih naatu i taiyuwin ibunwa’ir.
37 Täŋpäkaŋ Jesutä kudän kudupi mebäri mebäri ämawebe iŋamiken täŋkuko upäŋkaŋ nadäkinik nämo täŋ imiŋkuŋ.
37 Mensanet Jesu wanawanahimaim sawar faifirih imamataren, baise i boro’ika men tibitumitum.
38 Ude täŋirä man profet Aisaiatä ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäwekta täŋkuŋ;
38 Iti i mi’itube dinab orot Isaiah ana tur eo’o i titurobe isan. “Regah, yait aki tur a’o ebitumitum? Yait biyanamaim Regah ana fair ebirerereb?”
39 Täŋkaŋ Jesu täŋo man nämo nadäŋ imiŋkuŋo uwä Aisaia täŋo man kudän kubä ŋode pätak;
39 Anayabin iti isan, men karam hititumatum, imih Isaiah eo maiye;
40 Anututä dapuri ba bänepi täŋpipiŋkuk.
40 “God iwa’an matah hifim
41 Aisaiatä man yäŋkuko uwä, imaka u nämo ahäŋirän Jesutä wäpi biŋam ikek api ireko u nadäŋpäŋ uterak yäŋkuk.
41 Isaiah iti eo’o, anayabin Jesu ana marakaw itin naatu isan eo i nowar.
42 Täŋpäkaŋ Juda äma ekäni ekäni mäyaptä Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuŋ. Upäŋkaŋ Parisita umuntaŋkuŋo unita nadäkiniki käbop peŋkuŋ. Parisitä kudupi eŋi gänaŋ äneŋi ärokta niniŋ bitnäneŋ yäŋpäŋ umuntaŋkuŋ.
42 Naatu nati veya ta’imon wanawanan Jew ukwa’ukwarih wanawanahimaim Jesu hitumitum. Baise anayabin Pharisee isah hibir, men karam hai baitumatum hitao rereb, i boro kou’ay barene hitabotaitih.
43 Ude täŋkuŋo uwä ämatä wäpi biŋam yäniŋ oretta gäripi nadäŋpäŋ Anututä wäpi biŋam yäpmäŋ akukta bitnäŋkuŋ.
43 Anayabin i orot babin isah tibiyabow men boun God isan tebiyabow na’atube.
44 Eruk, Jesutä gera terak ŋode yäŋkuk; Äma kubätä näk nadäŋ namiŋpäŋä uwä näkagän nämo. U naniŋ kireŋpewän äburo u bok nadäŋ imik täyak.
44 Basit Jesu fanan aumetawat eo, “Orot ayu ebitutumu, i men ayu akisu ebitutumu, baise yait ayu iyafaru anan auman ebitumitum.
45 Täŋkaŋ äma u näk nabäŋpäŋä naniŋ kireŋpewän äpuro käyak ubayäŋ.
45 Yait ayu i’itu anamaramaim, ayu iyafaru anan auman i’itin.
46 Imata, ämawebe näk nadäŋ namikinik täŋpäŋ bipmäŋ urani gänaŋ wari nämo itneŋta kome terak ŋo peŋyäŋek ikek ude äput.
46 Ayu i marakaw na’atube ana tafaramamaim atit, saise yait ayu ebitutumu i boro men guguminamaim nama.
47 — ausente —
47 Orot yait ayu au tur enonowar baise men ebaib, ayu boro men anibatiy. Ayu men tafaram fufuninamih ana atit, baise baiyawasinamih ana.
48 — ausente —
48 Yait ayu ebifutuwu naatu au tur men ebaib i ana baibatiyenayan ema’am. Tur iti ayu a’o i boro mar yomaninamaim nibabatiyi.
49 Nadäkaŋ? Man yäk yäyat uwä näkŋa bänepna-ken nanikpäŋ nämo yäk täyat. Nämo, Nana naniŋ kireŋkuko unitä man yäŋahäwetta näwetpäŋ näwoŋärek täŋkuk.
49 Anayabin ayu men taiyuwu au kokomaim ao’omih, baise Tamai ayu iyafaru anan tarbaiyunu tur abistanawat anao naatu boro mi’itube ana’o.
50 Täŋpäkaŋ näk ŋode nadäk täyat; Mani biŋamtä ämawebeta irit kehäromi yämik täyak. Unita man yäk täyat uwä Nanatä yäŋtäreŋ namiŋkuko udegän yäk täyat yäk.
50 Naatu ayu aso’ob i ana tarbaiyunen tur boro nabonawiy inan ma’ama wanatowan. Imih ayu abistan ao’o i mutufor, Tamai uwu imih ao’o.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.