João 10
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Jesutä man ude yäŋpäŋ äneŋi kubä ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwera nadäwut; Äma kubätä yawak täŋo yewa gänaŋ ärowa yäŋpäŋ yäma siwoŋi-ken nämo äroŋpäŋ jopi-ken tädotpeŋ äpmoŋpeko uwä kubo äma.
1 “Turobe a tur ao’owen, bobaituw hai fur ana etawanamaim orot men imaim narun, baise nakayam ef ta’ane narun, nati orot i bainowan mowan.
2 Täŋ äma yäma pewani-ken siwoŋi äroweko uwä yawak täŋo mähemi.
2 Orot yait etawanamaim erur, i bobaituw kaifenayan.
3 Mähemitä äbänä yewa watä äma irani unitä yäma dät imek. Yäma dät imän äroŋpäŋä iniken yawakiye wäpi terakgän gera yäŋirän nadäneŋ. Täŋpäŋ dubini-ken äbäŋirä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ yäman äpämaŋ kwek.
3 Orot fur kaifenayan boro etawan isan nabotawiy naatu bobaituw boro orot fanan hina’inan naatu ana bobaituw ta’ita’imon wabih naso’oben na’afih hinanowar naatu nabotaitih ufun hinatit.
4 Äpämaŋ yäman kumaŋ intäjukun kuŋirän yawakiyetä mähemi kotäki nadäŋit iwatneŋ.
4 I ebotaitih ufun tetitit anamaramaim, i wan ebi’iyon, naatu ana bobaituw ti’ufunun bairi tenan anayabin i fanan hiso’ob.
5 Yawak u äma kudupi kubä täga nämo iwatneŋ. Nämoinik, kudupi kotäk nadäŋpäŋ metäŋpeŋ kuneŋ yäk.
5 Baise fanan ta boro men hini’ufunun, anayabin i fanan men hi’inan imih boro hinabihir.”
6 Jesutä man wärani ude yäwerirän mebäri nämo nadäwä täreŋkuŋ.
6 Jesu iti kawen turamaim eo, baise tur ana naniyan i men hibaimih abistan isan eo’o.
7 Man wärani täŋo mebäri nämo nadäwä täreŋkuŋo unita Jesutä man yäpurärätpäŋ ŋode yäwetkuk; Näk bureni täwera nadäwut. Nähä yawak täŋo yäma bureni-inik.
7 Imih Jesu tur ibanak eo maiye, “Turobe a tur ao’owen, Ayu i etawan bobaituw isah.
8 Äma intäjukun äbäŋpäŋ yawakta watä epän täk täŋkuŋo uwä kubo äma unita yawak u mani nämo buramik täŋkuŋ.
8 Sabuw afa wan hinan i bainowah naatu bokwanekwaneyah, baise bobaituw men tainih isah hirub fanah hinowaramih.
9 Täŋpäkaŋ nähä yäma bureni-inik. Äma kubätä yäma näkä itat-ken ugän yewa gänaŋ ärokta äbayäŋ täko uwä äroŋpäŋ säkgämän api irek. Kuŋ äbäk täŋkaŋ ketem tägagämän api nak täŋpek.
9 Ayu i etawan, yait ayu wanawana’umaim run enan boro yawas nab, boro hinarun hinatit fotan gewasin hinagatur.
10 Täŋpäkaŋ kubo äma uwä imaka kubäta nämo äbek. U yawak kubo täŋit kumäŋ-kumäŋ däpmäŋit täŋpek. Upäŋkaŋ nähä yawak irit kuŋat-kuŋat gäripi nikek yämikta äbut.
10 Bainowan tenan i bain, asbunin naatu gurusin akisin hinot tenan; Ayu anan i boro yawas gewasin hinab hinama boro men abistan ta isan hiniyababan.”
11 Näk yawak täŋo mähemi tägagämän. Näk yawaknaye säkgämän kaŋ irut yäŋ nadäŋpäŋ gupnata nämo iyap taŋpäŋ api iniŋ kirewet.Sipsip täŋo watä ämatä sipsip kubäta wäyäkŋetak|src="HK005C.jpg" size="span" loc="On the same page" copy="Horace Knowles" ref="JHN 10.11"
11 “Ayu i bobaituw gewasu. Bobaituw Kaifenayan gewasin ana bobaituw isah ana yawas ebi’inuw.
12 Täŋpäkaŋ äma yawak watäni itkaŋ gwäki yäpmäk täkaŋ uwä mähemi bureni nämo. Aŋ komi kubä yawak yewayäŋ äbäŋirän äma uwä kaŋpäŋ umuntaŋpeŋ yawak yabä kätäŋpäŋ metäŋpeŋ kwek. Metäŋpeŋ kuŋirän aŋ komi u yawak däpmäŋpäŋ yäwat kireneŋ.
12 Bobaituw kaifenayan orot ta men karam bobaituw nakaifen naatu i men nowan. Imih anamaramaim haru tuwetuwenih nan na’i’itin, i boro bobaituw nihamiyih nabihir. Naatu haru tuwenituwenih boro bobaituw bairi hiniyow naatu hina’abargiyih nanabin hinabihir.
13 Imata, äma uwä yawakta gäripi-inik nämo nadäk täkaŋ. U gwäki yäpmäk-tagän yawak watäni it täkaŋ unita umuri kubä ahäŋ yämiŋirän metäŋpeŋ kuk täkaŋ.
13 Orot boro nabihir anayabin i orot ta hibai na ma ekakaifen, imih bobaituw isah i men enotanot gagamin.
14 — ausente —
14 Ayu i bobaituw kaifenayan gewasu. Au bobaituw asu’ubih naatu i ayu hisu’ubu.
15 — ausente —
15 Tamai ayu susu’ubu na’atube, ayu Tamai asu’ub naatu au yawas bobaituw isah ai’inuw.
16 In nadäkaŋ? Yawaknaye ini ŋo nanik-gänpäŋ nämo yabäŋ yäwat täyat. Nämo, yawaknaye ätu kome ätuken itkaŋ. U yämagurira näkŋo man kotäk nadäŋpäŋ näwat yäpmäŋ äbäŋirä äbot kubägän api yepmaŋpet. Yepmaŋpa kubä-kengän irirä mähemi kubä-tägän api yabäŋ yäwarek.
16 Bobaituw afa ayu nowau i men iti fur wanawanan tema’am. I auman anabuwih hinan hinarun. I auman ayu fanau hinanowar, nati’imaim i boro bobaituw ta’imon naatu kaifenayan ta’imon.
17 Täŋpäkaŋ näk gupna api iniŋ kirewero upäŋkaŋ äneŋi pengän itkuro ude api äworewero unita Nantä näka gäripi nadätak.
17 Tamai ebiyabuwu anayabin ayu au yawas ani’inuw, saise yawasu anama maiye.
18 Äma kubätä näkŋo irit jop nadäŋ täga nämo nomägarek, näkŋa yäwakaŋ uyaku. Näkŋa-tägän gupna täga iniŋ kirewet. Gupna iniŋ kirekta ba äneŋi yäpmäkta u kehäromina pätak. Ude täkta Nantä kehäromi peŋ namiŋkuk yäk.
18 Men yait ta ayu au yawas nabosair, baise ayu taiyuwu au kokomaim au yawas anayara’iy. Ayu au fair ema’am anayara’iy naatu au fair ema’am anabora’ah maiye. Iti obaiyunen i Tamai biyanane abai.”
19 Jesutä man ude yäŋirän Juda äma ekäni ekänitä nadäŋpäŋ äneŋi nadäk yarä nikek iŋitkuŋ.
19 Iti tur hinonowar anamaramaim Jew sabuw tarsibih maiye.
20 Täŋpäŋ äma ätutäwä yäŋkuŋ; Mäjotä magärirän nadäk-nadäki paoränkaŋ man ŋodewä yäyak! Man yäyak u nadäneŋo! yäk.
20 Sabuw moumurih maiyow hi’o, “I demon hitounbubur ema’am naatu ebikoko’aw. Aisim ana tur kwanonowar.”
21 Ude yäŋirä äma ätutäwä yäŋkuŋ; Ude nämo! Mäjotä magärirän jide täŋpäŋ man säkgämän udewani yäwek? Äma mäjotä magäranitä äma dapuri tumbani täga nämo yäpän täganeŋ yäk.
21 Baise sabuw afa hi’o, “Tur iti na’atube men karam orot demon hinatounbubur ema’am nao’omih. Mi’itube demon orot matan fim nabotawiy?
22 Täŋpäkaŋ Juda täŋo orekirit kubä keräp taŋkuk. Orekirit uwä kudupi eŋi kodaki täŋpäŋ yäma bian dätkuŋo u nadäkta pewani. Mänit kadäni-ken täk täŋkuŋonik.
22 Nati rarabkokou wanawanan Tafaror Bar ana hiyuw wabin Koksouwen i Jerusalemamaim hibogaigiwas.
23 Eruk orekirit u keräp taŋirän Jesu kudupi eŋi gänaŋ äroŋpäŋ kumaŋ kukŋi käda wäpi Solomon täŋo Itpäŋ-nadäk Bägup ukäda päŋku itkuk.
23 Naatu Jesu Solomon ana efan awan ta Tafaror Bar wanawanan imaim bat reremor.
24 Uken irirän Juda äma ekäni ekänitä äbä itgwäjiŋpäŋ iwet yabäk ŋode täŋkuŋ; Gäk jidegän mebärika siwoŋi api niweren? U nadäna yäŋpäŋ nadäwätäk terak kuŋatkamäŋ yäk. Eruk siwoŋi niwet; Gäk Kristo ba Kristo nämo?
24 Jew hai ukwarih hiru’ay hi’arbebera’uh hi’u, “Mar bai’ab boro inabotani anama anakaifi? O Keriso na’at, bebeyanamaim ku’o anowar.”
25 Ude iwet yabäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Näk uku täwetkuro upäŋkaŋ in nadäwä bureni nämo täŋkuŋ. Kudän kudupi Nana täŋo wäpi terak täk täyat unitä mebärina kwawak pewän ahäk täkaŋ.
25 Jesu iyafutih eo, “Ayu kwa a tur aowen, baise kwa men kwaitumatum. Ina’inanen ayu Tamai wabinamaim asisinaf i ayu isou eo’orereb.
26 Upäŋkaŋ inä näkŋo yawak nämo unita nadäŋ namikinik nämo täk täkaŋ.
26 Baise kwa men kwabitumatum anayabin kwa men ayu au bobaituw.
27 Näkŋo yawaknaye uwä manna nadäŋpäŋ näwat täkaŋ. Näwarirä yabäŋpäŋ-nadäk täk täyat.
27 Ayu au bobaituw asu’ubih imih fanau hinowar tebi’ufnunu.
28 Täŋpäŋ irit kehäromi yämik täyat unita nämoinik api kumneŋ. Ba äma kubätä ketna-ken nanik täga nämo api nomägarek.
28 Ayu yawas wanatowan abitih; naatu boro men ta nakasiy; men ta ayu umou’umaim nabosair.
29 Yawaknaye uwä Nanatä näka naniŋ kireŋkuk. Nana täŋo kehäromitä imaka kuduptagän täŋo kehäromi yärepmitak unita äma kubätä yawaknaye Nana täŋo keri-ken nanik täga nämo api kubo täwek.
29 Tamai ayu bow bitu i ra’at etei natabirih, imih ayu Tamai umanamaim men yait ta nabosairen.
30 In nadäkaŋ? Nana-kät nek kubägän yäk.
30 Tamai naatu Ayu airi i ta’imon.
31 Ude yäŋirän nadäŋpäŋ Juda äma ekäni ekäni unitä Jesu utnayäŋ mobä poriŋkuŋ.
31 Ibanak maiye Jew sabuw kabay hibow hitarabimih,
32 Täŋirä Jesutä yäwetkuk; Näk Nana täŋo kudän tägatäga mäyap täŋ yäpmäŋ äbätat. Kudän jide u täŋira kaŋpäŋ nutnayäŋ täkaŋ?
32 baise Jesu sabuw isah eo, “Ayu Tamai biyanane ina’inan gagamih moumurih maiyow ai’obaiyi. Anayabin iti isan ayu kabayamaim kwanarabu.”
33 Yäwänä iwetkuŋ; Ude nämo. Imaka kubä terak nämo gutnayäŋ täkamäŋ. Gäk Anutu yäŋärok man iwet täyan unita täkamäŋ yäk. Gäk äma jopi kubä upäŋkaŋ Näk Anutu yäŋ niwet täyan!
33 Jew hiya’afut hi’o, “Aki men nati isan kabayamaim anarabi, baise o God kubi’i’iyab, anayabin o i orot maiyow, naatu taiyuw God kurarouw.”
34 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; In-täŋo baga man kudän täwani terak man Anututä yäŋkuko u nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ? Uterak Anututä ŋode yäŋkuk; Näk täwetat, in anutu.
34 Jesu iyafutih eo, “Kwa a Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum ema’am, ayu ao’o kwa etei i god?
35 Eruk, nin nadäkamäŋ, man kudän Anutu täŋo man terak kudän täwani kudup uwä burenigän. Täŋ, ämawebe Anutu täŋo man buramiŋkuŋo unita ‘In anutu’ yäŋ yäwetkuko u imaka, burenigän.
35 I etei god narouw na’a’afih na’at, tur God i menane na naatu Buk Atamaninamaim hikikirum men hina’astu’ub.
36 Unita näk Anutu täŋo nanaki yäŋ täwerira in imata gäk Anutu yäŋärok man iwetan yäŋ näwet täkaŋ? Anututä ini näk iwoyäŋpäŋ kome terak naniŋ kireŋpewän äput.
36 Ayu Tamai yasairu i nowanamih amatar naatu irubinu naatu iyafaru ana iti tafaramaim atitit i boro mi’itube? Mi’itube ayu God bai’i’iyabin kwarouw kwa’o’o, anayabin ayu God Natun arouw ao’omih?
37 Unita näk Nana täŋo kudän bureni nämo täk täyat täŋpäwä näka nadäwä bureni nämo täŋpek.
37 Ayu Tamai sisinafube men ana sisinaf bibaitutumu.
38 Upäŋkaŋ näk Nana täŋo epän bureni-inik täk täyat. Unita man yäk täyat unita nadäwä bureni nämo täŋpäwä imaka imaka täŋira nabäk täkaŋ unita nadäwä bureni-inik täŋput. Ude täŋkaŋ uyaku näk Nana-kät kowat kwasikorän täk täkamäk yäŋ u täga api nadäwä tumneŋ yäk.
38 Baise ayu ata sinaf kwa men kwatabitutumu na’at, karam nati ina’inanen kwata’itah kwataso’ob imaim kwatitumatum, ayu i Tamai wanawanan, naatu Tamai i ayu wanawanau.”
39 Jesutä ude yäwänä äneŋi iŋitnayäŋ täŋkuŋ. Täŋkuŋopäŋ keri yokut täŋpän kwäpeŋ kuŋkuk.
39 Ibanak maiye bain rabinamih hiwa’an, baise i umahine soratait tit.
40 Keri yokut täŋpän kwäpäŋ äneŋi äyäŋutpeŋ kome Jontä bian ume ärut yämiŋkuk-ken Jodan ume kukŋi udude päŋku itkuk.
40 Naatu Jesu ibanak matabir maiye Jordan rabon rounane, marasika John sabuw imaim bapataito bitih efan imaim tit naatu Jesu imaim ma.
41 Päŋku u irirän ämawebe mäyap äbä ahäŋ imiŋkuŋ. Ahäŋ imiŋpäŋ yäŋkuŋ; Bureni-inik, Jontä ini kudän kudupi kubä nämo täŋirän kaŋkumäŋ. Upäŋkaŋ imaka äma uterak bureni api ahäneŋ yäŋ niwetkuko u bureni ahäkaŋ!
41 Naatu sabuw moumurin maiyow hina biyan hitit, naatu hi’o, “John ina’inan men ta sinaf a’itin, baise John iti orot isan eo’o i turobe.”
42 Täŋpäkaŋ kome uken ämawebe mäyaptä Jesu nadäŋ imikinik täŋkuŋ.
42 Efan nati’imaim sabuw moumurin maiyow Jesu hitumitum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.