Hebreus 10
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Moses täŋo baga mantä imaka tägatäga Kristotä täŋ nimikta yäwani u kwawak nämo, wäranigän niwoŋäreŋkuk. Baga man u iwatpäŋ momi däpmäŋ tärekta Anutu-ken ärawa pen obaŋi obaŋi täk täŋpani. Täŋpäŋ ärawa udewanitä ämawebe Anutu iniŋ oretta dubini-ken kuk täkaŋ u iŋamiken momini nämo, täga nämo yepmaŋpek.
1 Moses ana ofafar hibi’ufunun i sawar gewasin boro uf hinan ana itinin, men yabin anababatun bi’obaiyihimih. Ana’an nati isan kwamur etei matan hiyi sibor yumatan ta’imon, na baiyubin God kwafirin isan hisisibor, wanawanah hai kakafin men kafa’imo kukusouwimih.
2 Nämoinik! Kädet udewani täga yäwänäku kadäni kubägän täŋpani unita pewäm. Ba u täga yäwänäku ämawebe kädet biani iwatpäŋ Anutu iniŋ orerani uwä bänepi kuräki-inik itpäŋ mominita nadäwätäk pen nämo täk täŋpäm.
2 Baise nati siboromaim takukusouwih na’at, nati sibor boro hitihamiy. Anayabin kwafirenayah hisisibor ana veya hai kakafin tutufin etei mar moumurih ina’in isan mar ta’imon kusouwih. Naatu dogoroh naniyan hitatatam hai kakafih etei i sawar.
3 — ausente —
3 Baise nati siboromaim kwamur etei nuhih ekukusib i bowabow kakafin wairafih.
4 — ausente —
4 Anayabin cow orot naatu goat hai rara’amaim men karam boro bowabow kakafih tabosairen.
5 Mebäri unita Kristotä kome terak äpäŋpäŋ Anutu ŋode iwetkuk;
5 Isan imih Keriso tafaramamaim namih Tamah isan eo, “O men kukokok sibor o siwar, imih ayu biyau ibogaigiwas,
6 Bureni-inik, momini ärutta iron peŋ gamiŋirä, ba tom däpmäŋpäŋ ijiŋ gamiŋirä yabäwi gäripi nämo täk täkaŋ yäk.
6 bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafin notawiyen isan sibor teya’ay, o men kubiyasisir.
7 Ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkut; Nabä! Nähä gäkŋo gäripka iwatta äbätat ŋo. Man kudän täwani biani uterak näka yäŋahäwani udegän täyat ŋo yäk.Sam 40:6-8
7 Imih ayu ao, “God ayu iti, a notamaim abisa kukokok na’atube kuo asinaf, a Bukamaim isau i’o hikirum inu’in na’atube.”
8 Eruk, man Kristotä yäŋkuko unita nadäwut. Pengänä ärawa täktäk kädet Moses täŋo baga man terak pärani unita ŋode yäŋkuk; Gäk momita iron peŋ gamik-gamik ba tom däpmäŋpäŋ ijiŋ gamik-gamik unita nämo nadäk täyan ba kawi gäripi nämo täk täkaŋ yäŋ yäŋkuk.
8 Wantoro’ot eo, “Sibor naatu siwar o bobaituw gem yan hirouw te’aa naatu bowabow kakafih notawiyen isan tisisibor, o men kubiyasisir.” Basit sabuw i ofafar eo na’atube tisisinaf baise o a naniyan i men ebibasit naatu men kubiyasisir.
9 Täŋpäŋ u punin terak man ŋode yäkgän täŋkuk; Nabä! Näkä gäkŋo gäripka iwatta äbätat ŋo yäŋ yäŋkuk. Eruk, man ude yäŋkuko unitä ŋode niwoŋäretak; Momi ärutta Anututä ärawa täktäk kädet biani u awähutpäŋ komenita momi ärutärut kädet kodaki kubä pewän ahäŋkuk.
9 Imaibo eo, “Ayu iti God, abisa kunotanot na’atube anasinaf.” Imih God sibor atamanin ya’asair naatu sibor boubun bai na efanin yai.
10 Unita ŋode nadäwut; Jesu Kristotä Anutu täŋo gärip iwatpäŋ ärawa ude, kämita nikek, kadäni kubägän iniken gupi iniŋ kireŋkuko uterak mominin paorirä Anutu iŋamiken kudupi-inik itkamäŋ.
10 Naatu God ana kokomaim Jesu Keriso na it etei ata kakafin isan mar maumurih na’in efanin mar ta’imon maiyow, i taiyuwin biyan siboromih yai, ata kakafinane kusouwit tana biyat kakafiyin matar.
11 Täŋpäkaŋ äneŋi ŋode täwera nadäwut; Juda täŋo bämop ämatä kepma kepma momita yäŋpäŋ alta-ken käroŋ wädäŋ itkaŋ ärawa täktäk piä bian täŋpani udegän wari wari täk täkaŋ. Upäŋkaŋ waki, ärawa unitä ämawebe täŋo momi täŋpewän nämoinik paot täkaŋ.
11 Firis veya matan hiyi hibat kwafiren ana ef eo na’atube bowabow kakafin notawiyen isan sibor yumatan ta’imon hiya’iyai. Baise men kafa’imo nati siboromaim bowabow kakafih kusouwimih.
12 Täŋ, Kristowä kadäni kubägän, kämita nikek gupi iniŋ kireŋpäŋ kumbuk. Täŋkaŋ piä u täŋpa tärekaŋ yäŋ nadäŋpäŋ Anutu keri bure käda äro maŋitkuk.
12 Baise Keriso na sibor mar ta’imon maiyow yai, bowabow kakafih etei bosairen, naatu yen God uman asukwafune mare ema’am.
13 Maŋitkaŋä Anututä iwaniye gämori-ken yepmaŋpekta itsämäŋ itak.
13 Yen mamare ana veya’amaim na iti boun titit, i ma ekakaif God ana kamabiy sabuw nabow anamaim naya isan.
14 Burenitä bureni-inik, ärawa kubägän täŋkuko unitä ämawebeniye Anutu iŋamiken momini nämo, yepmaŋkuk. Täŋkaŋ ämawebe u kudupi itneŋta irit kuŋat-kuŋariken yäpä-siwoŋtak piä täŋ itak.
14 Anayabin Keriso na taiyuwin biyan mar ta’imon sisibor ana veya it iyabowat bowabow kakafinamaim tama’am wanatowan ana kouksouwen itit, naatu kubaituturit tana God ana sabuw tamatar.
15 Kudupi Munapiktä mebäri u kwawak yäŋahäŋpäŋ niwetkuk. Pengänä ŋode niwetkuk;
15 Anun Kakafiyin wantoro’ot it isat kukurereb ana tur i iti,
16 Ekänitä ŋode yäyak; Eruk, kämi Isrel ämawebe-kät topmäk-topmäk ŋode api täŋpet;
16 Regah eo, “Mar boro enan obaibasit sabuw isah boro iti na’atube ana sinaf, au ofafar etei boro dogorohimaim anayai naatu hai notamaim ana kirum saise hinanot hini’ufunun.”
17 Ude yäŋpäŋ äneŋi kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk;
17 Naatu iban eo maiye, “Hai bowabow kakafih naatu hai sinaf kakafih boro men ana notamih.”
18 U kawut! Momi peŋ morewani unita momita yäŋpäŋ ärawa äneŋi kubä tänaŋi nämo. Nämoinik!
18 Imih ata bowabow kakafih naatu ata sinaf kakafih etei bosairen naatu sibor ya bowabow kakafin notawiyen auman i sawar.
19 Notnaye, mebäri unita nin bätakigän täŋpäŋ Bägup Kudupitä Kudupi-inik-ken täga ärok täne. U nämo yäjiwärani. Nämoinik, Jesu täŋo nägäritä mominin ärut moreŋpäŋ kädet täwit nimiŋkuk.
19 Isan imih taitu, Jesu morob ana rara rara’iy ana maramaim it Sis Kakafiyin Kakafiyin anababatun run isan ana obaibasit i tabai, imih tana’abar totofar tanan tanarun.
20 Bianä kädet u itpipiŋkuk. Juda täŋo bämop äma intäjukun unitägän tek wädäwani pähap yäpmäŋ keweŋpäŋ Bägup Kudupitä Kudupi-inik-ken täga ärok täŋkuŋ. Upäŋkaŋ Jesu ini gupitä baga, kädet täŋpipiŋkuko u yäpmäŋ keweŋ nimiŋirän kädet kodaki, irit ikek kubä tumbuk. Kädet uterak nin kudup Anutu-ken täga ärok täne.
20 Naatu run isan Jesu etawan boubun botawiy, yawas ana ef anababatun, naatu faifuw hitaiy re efan kakafiyin anababatun hir inu’in i Jesu biyan it isat momorob ana maramaim ef botawiy.
21 Nadäkaŋ? Apiŋo bämop äma ärowani kubätä Anutu täŋo äboriye ninta intäjukun it nimitak.
21 Naatu boun it ata firis gagamin God Ana Bar wanawanan sabuw tutufin etei ekakaif.
22 Unita bänep nadäk-nadäk siwoŋi nikek täŋkaŋ nadäkiniknin täŋ-täpänewani nikektä Anutu dubini-ken kuk täkäna! Ninä gupnin ume säkgämänpäŋ ärut morewani ba mominin täŋo mäyäk ärut täŋpä kwani unita täga kune!
22 Isan imih dogorot tutufin etei ere baitumatum auman tanan taniyubin Tamat God sisibinamaim tanabat. Anayabin ata not kakafih ana biya’ohowane etei kusouw, naatu biyat auman harew matan koumedarinamaim ikifuw.
23 Täŋpäkaŋ Jesutä api nimagurek yäŋ nadäkinik täŋpäŋ yäŋahäk täkamäŋ u iŋit-inik täŋpeŋ kuŋat täkäna! U imata, Anututä ude api täŋ tamet yäŋ yäŋkehärom taŋkuko u bureni-inik api täŋpek.
23 Baitumatum iti tabai nuhit fot tama isan ta’orereb i tanabukikin tanama, anayabin God ana omatanen etei isah i ebobosunusunub.
24 Täŋkaŋ äbot täŋpani notniye kowat nadäŋ imän täŋkaŋ iron kädet ba piä tägatäga mebäri mebäri täna yäŋpäŋ bänepnin kowata kowata täŋpidäm tak täkäna.
24 Imih taiyuwit wanawanatamaim taituwat bairi taninuwatet tanibaibaisbonen, naatu yabow itinin auman tanasinaf bowabow gewasin tanabow.
25 Täŋkaŋ notniye ätutä Anutu iniŋoret käbeyäta gaŋa taŋpäŋ nämo ärok täkaŋ u nin udegän tänetawä! Nämo, Ekäni täŋo kadäni pähap keräp täyak u kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ unita käbeyä täŋpäŋ kädet siwoŋi iwatta bänepnin kowata kowata täŋpidäm tak täkäna!
25 Men sabuw afa baita’ay hikwahir bar tema’am na’atube tanasinaf ata kou’ay tanihamiyimih, baise taiyuwit koufair tanitit aumetawat tanabow, anayabin Regah na isan ana veya i na ekakabom.
26 Unita ket ŋode nadäwut; Ninä Kristo täŋo man bureni nadäna tumbäkaŋ gwäk pimiŋpäŋ momi kädet iwatnero uwä jide täŋpäŋ kowata api irepmitne? Nämo, momi u ärutta ärawa täktäk kädet kubä nämo pätak.
26 Baise it turobe ana so’ob i hini’obaiyit tanasoso’ob ufunamaim bowabow kakafih sinaf isan tanayakitifuw tanama tanasisinaf na’at, a tur ao’owen bowabow kakafin ana sibor men ta ema’am.
27 In äma udewani uwä bumta umuntäkot! Kowata wakikät kädäp komi pähap, äma Anutu mäde ut imanita biŋam u inta itsämäŋtak.
27 Baise nati efanin it boro birumaim tanama baibatiyen ana veya tanakaif, naatu ana’ar fofor wairaf auman tanakaif, nati wairaf i sabuw iyab God isan tibikamabiy boro na’arahih!
28 Kädet bianita nadäwut; Äma kubätä Moses täŋo baga man iwatta bitnäŋirän äma yarä ba yaräkubätä momini yäŋahäneŋo uwä äma udewani nämo yabäŋ koreneŋ, kumäŋ-kumäŋ däpneŋ.
28 Nati ana veya’amaim sabuw iyab Moses ana ofafar hi’a’astu’ub orot rou’ab o tounu hi’itih hina baibatiyenayan orot matah hikukurereb mutufor himomorob baiwan babanih en.
29 Unita äma kubätä Anutu täŋo nanaki nämo oraŋ imiŋpäŋ jiraŋ ude yeŋ gatäwani udewanita jide yäne? Äma udewanitä nägät momini ärut-paktaŋ yämiŋkuko unita nadäwä äpani täŋpäkaŋ iron täŋ yämani Munapik u yäŋärok ude iwet täkaŋ. Butewaki, jide täŋpäŋ äma udewanitä kowata wakiinik kubä api irepmitneŋ? Nämotä nämoinik.
29 Kwanotanot orot yait God Natun nab urar nararauwariy ana baimakiy boro kikimin nab? Naatu obaibasit ana rara’amaim i ana kakafin kukusouw nab ni’ib anayabin en nao, naatu Anun Kakafiyin manaw kabeberayan nigigim isan tur kakafih nao. Kwanotanot nati orot ana baimakiy boro kikimin nab?
30 Anututä ŋode yäŋkuko unitäŋo mebäri nadäkamäŋ; Kowata näkŋa api yämet yäk. Ba äneŋi kubä pen ŋode yäkgän täŋkuk; Ekänitä ini ämawebeniye täŋo täktäki terak api yäpmäŋ daniwek.
30 Anayabin it etei tur iti na’atube eo i taso’ob, “Ayu boro sa anabow naatu aniwayow,” naatu eo maiye, “Regah boro ana sabuw nibatiyih.”
31 Bureni-inik, kowata waki yäpmäkta Anutu paot-paori nämo unitäŋo keri-ken äroweno uwä imaka umuri pähap kubä.
31 God wanatowan ma’ama’anin na’of nabuwi uman wanawanan inarur boro kakafin kakafin anababatun inab.
32 Eruk notnaye, bian peŋyäŋektä pengän ahäŋ tamiŋkuko kadäni unita juku piwut. Kadäni uken bäräpi mebäri mebäri intä terak äroŋkuŋo upäŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ nadäkinikjin nämo pewä putäreŋkuŋ.
32 Kwananot boubuntoro’ot God ana marakaw kwabaib ana veya’amaim, biyababan moumurih na’in kwabai, baise a baitumatum kwabukikin kwabat.
33 Kadäni kubäkubä in ämawebetä tabäŋ mägayäwut yäŋpäŋ iŋamiken tepmaŋpäŋ man waki täwerit komi tamiŋit täk täŋkuŋonik. Ba notjiye ätu komi udegän yämik täŋkuŋo u bok kaŋ nimut yäŋpäŋ pidämtak täŋkuŋ.
33 Veya afa sabuw etei matahimaim tur kakafih hi’uwi naatu hirukoukuwi biyababan hit, afa turanah tur kakafin hi’uwih biyababan hibaib wanawanah kwarun bairi hai biyababan kwabai.
34 Täŋkaŋ notjiye ätu komi eŋiken yepmaŋkuŋo u in butewaki nadäŋ yämiŋpäŋ täŋkentäŋ yämiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ äma ätutä inta nadäwä jiraŋ ude täŋpäpäŋ tuŋumjin kudup täyomägarirä bäräpi u oretoret terak kotaŋkuŋ. U imata, imaka säkgämän, paotpaot nikek nämotä it nimikaŋ yäŋ nadäŋkuŋo unita.
34 Sabuw afa dibur hima’am hai biyababan bairi kwafaram kaununub kwaitih, sabuw afa hiyayakiyi yasisiramaim kwaihamiyih hiyakiyi. Anayabin kwa kwaso’ob sawar gewasin naatu wanatowan sawar boro uf hinan.
35 Unita notnaye, kadäni uken nadäkinik kehäromi täŋpäŋ bätakigän it täŋkuŋo ude, apiŋo udegän it täkot. Ude tänayäŋ täŋo uwä gwäki pähap api yäpneŋ.
35 Isan imih a baitumatum men naririm, baise kaufair kwanab kwanabat kwanan yomaninamaim boro a baiyan kwanab.
36 Täŋkaŋ kehärom taŋpäŋ itneŋ. Ude täŋpäŋä Anutu täŋo gärip u täga api iwatneŋ ba imaka u ba u tamikta yäŋkehärom taŋkuko u täga api yäpneŋ.
36 Yate nanub kwanitafofor kwanatit God abisa ekokok kwanasinaf, abisa eo’omatani boro nit.
37 Unita Anututä ŋode yäyak;
37 Anayabin,
38 Täŋpäkaŋ näkŋo siwoŋi ämawebenayetä nadäkinik täŋpäŋ kodakgän api itneŋ.
38 Baise au orot menatan ana ef mutufurin boro baitumatumamaim nama, naatu au’uf nabatabat na’at ayu boro men aniyasisir.”
39 Upäŋkaŋ ninä nadäkinik kädet u mäde ut imiŋpäŋ paot-paotta biŋam täŋpani nämo. Nämoinik, ninä nadäkinik ikek kuŋatpäŋ irit kehäromita biŋam täŋpani.
39 Baise it men sabuw iyab au’uf hibat gurugurusen hibaib na’atube’emih, it i baitumatumayah boro yawas tanab.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.