Gálatas 2
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk, Siria Silisia kome käda kuŋarira obaŋ 14 ude täreŋkuk. Eruk mädeniken Banabas-kät nektä Taitus imagutdakaŋ Jerusalem äneŋi kuŋkumäŋ.
1 Kwamur etei 14 sasawar ufunamaim ayu Barnabas airi Titus abai auman bairi amatabir ayen ana Jerusalem atit.
2 Anututä ini u kukta yäŋpäŋ peŋ näwetkuko unita kuŋkut. Jerusalem kuŋpäŋä piä täŋkuro ba täŋpayäŋ täyat unitä jopi täŋpeko udeta nadäŋpäŋ äbot täŋpani täŋo äma ekäni ekäni ukätgän käbeyä täŋkumäŋ. Käbeyä täŋpäŋ Manbiŋam Täga guŋ äbotken yäŋahäŋtäŋ kuŋat täŋkuro unita yäwetkut.
2 Ayu ayey au an i God ana tur isou iwa’an birerereb i orot ukwarih bairi wa’iwa’iramaim omih ayen an. Ayu mi’itube Ufun Sabuw isah Tur Gewasin abibinan ata kubuna hitanowar, saise abisa abusuruf abowabow naatu abisa bowamih ayayakitifuw men hita’otanu au bowabow yomanin yabin en tamataramih.
3 Täŋpäkaŋ notnapak Taitus, näkkät itkumäko u Grik, guŋ äbotken nanik upäŋkaŋ gupi moräk madäkta aposoro uwä nämo peŋ niwetkuŋ.
3 Ayu au baitur Titus Greek orot isan i men ana’ar kanabin afuwinamih aokikin.
4 Nämo, upäŋkaŋ äma ätu gupi-tägän not täŋpäŋ bämopnin-ken äbä itkuŋ. Äma uwä nin Kristo terak baga man täŋo komi piä mäde ut imiŋkumäŋo unitäŋo mebäri nibäŋpäŋ nadäkta bämopnin-ken äbä itkuŋ. Äma unitäwä Taitus gupi moräk madänaŋi yäŋ yäk täŋkuŋ. Ude yäk täŋkuŋo uwä nin yäŋ-nikŋat-pewä baga man täŋo watä piä äma ude äneŋi irut yäŋkaŋ yäk täŋkuŋ.
4 Baise sabuw afa hikokok i ana’ar kanabin hita’afuw, iti sabuw i hikirisiyan moyamoy hina ata kou’ayomaim hirun rafot rouwayah na’atube, saise Keriso Jesu wanawananamaim roufamen tabaib hitatita’ur naatu hita’uwit ata ar kanabih tata’afuw akir sabuw tatamataramih.
5 Upäŋkaŋ man udewanitä Manbiŋam Täga täŋo kädet bureni täŋpäwak täkaŋ. Unita Galesia ämawebe notnaye inken ude ahäwek yäŋpäŋ nin Taitus täŋo gupi moräk madäkta yäŋkuŋo u nämoinik nadäŋ yämiŋkumäŋ.
5 Baise aki men kafai veya ta aitih, anayabin aki akok turobe naatu Tur Gewasin atabotan kwa a gewasin isan tama.
6 Eruk, äbot täŋpani täŋo äma ekäni ekäni wäpi biŋam ikek käbeyä bok täŋkumäŋo unitä manbiŋam näkä yäŋahäk täyat uniterak man kodaki kubä nämo yäpurärätkuŋ. Täŋpäkaŋ äma uwä wäp biŋam ikek yäŋ yäyat upäŋkaŋ wäp biŋam ikek ba wäp biŋam ikek nämo, unita nadäŋira inigän inigän nämo täk täyak. Imata, Anututä wäp biŋamta yäŋpäŋ äma nämo yäpmäŋ danik täyak.
6 Orot iyab tibi’ukwarin isah, ayu boro iti na’atube atao, men ta gagamin, naatu men ta kikimin etei i ta’imon. Anayabin God men orot ukwarih ufuhine i’itinimih, baise wanawanahine i’itin. Imih nati orot ukwarih ayu au tur ao men tafan hinaya’abarimih.
7 — ausente —
7 Hinotanot ayu tur boubuh afa ayabaren hirouw higamigam, ufibo hinunuwariy God Tur Gewasin Peter itin Jew sabuw isah bibinan na’atube ayu itu Ufun Sabuw isah abibinan hi’itin.
8 — ausente —
8 God ana fairamaim Peter tur abarayan matar Jew sabuw wanawanahimaim bowabow na’atube God ana fair itu tur abarayan amatar Ufun Sabuw wanawanahimaim abowabow.
9 — ausente —
9 James, Peter, John baitumatumayah hai tutut, God ana bowabow ta ayu bowamih bitu hi’inan, imih ayu Barnabas airi umai hibow ai’ofbonen etei ai basit. Ayu Barnabas airi Ufun Sabuw wanawanahimaim ana bow naatu i Jew sabuw wanawanahimaim hinabow.
10 Täŋpäkaŋ man kubä ŋode niwetgän täŋkuŋ; In kuŋkaŋ piä tänayäŋ täkaŋ-ken u itpäŋ äma jäwäri ninken itkaŋ unita nämo guŋ taŋpäŋ täŋkentäk ätu kaŋ pewä äbäk täŋput yäŋ niwetkuŋ. Ude täkta niwetkuŋo nadäk tawaŋ uku bian nadäŋpäŋ pidäm taŋkut.
10 Naatu hai baifefeyan i mi’itube hai kou’ayomaim sabuw yababan wairafih atanuhih baibais atitih naatu nati sawar i ayu sinafumih akokok hio.
11 Eruk Pita täŋo manbiŋam ŋode täwerayäŋ; Nin Antiok iritna Pita äbuk. Äbänä kudän waki kubä täŋkuko unita yäŋpäŋ iŋami-kengän iwet ahäŋpäŋ kaŋ-yäŋkut.
11 Baise Peter na Antioch binanawan ana maramaim, abisa biwa’an kakaf isan sabuw nahifunik yumatanamaim agam au.
12 Kudän waki u ŋode täŋkuk; Pitatä Antiok pengän äbukken ugän guŋ äbot nadäkinik täŋpani-kät itpäŋ ketem bok nak täŋkuŋ. Ude täk täŋkukopäŋ kadäni Jemstä Juda äbotken nanik äma ätu yäniŋ kireŋpewän äbuŋo ugänä Pitatä guŋ äbotken nanikkät ketem bok nak täŋkuŋo u yabäŋ umuntaŋ päŋku inigän itkuk. U imata, äma Jemstä yäniŋ kireŋpewän äbuŋo uwä ŋode nadäwani; Guŋ äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani u kudup gupi moräk madänaŋi yäŋ nadäk täŋkuŋo unita Pitatä umuntaŋpäŋ täŋyäkŋarani kudän ude täŋkuk.
12 Anayabin James orot afa men biyafarih ana veya i nanamaim Ufun Sabuw iyab baitumatumayah himamatar, Peter wanawanah run bairi hima hi’aa hitomatom. Baise orot James iyafarih hin hititit ufunamaim Peter taitin ihamiyih mataweyan, anayabin sabuw iyab ar kanabih afuw isan hai baibasit ma’am isah bir.
13 Ude täŋirän Juda noriye ätu bok itkuŋo u imaka, täŋyäkŋarani kudän u udegän täŋkuŋ. Ude täŋirä nadäk kädet unitä Banabas imaka imagutkuk.
13 Peter ana rerekab turin Jew baitumatumayah hibai hikofan hirerekab, Barnabas itih run i auman rerekab.
14 Eruk, ude täŋkuŋo u Manbiŋam Täga täŋo kudäni bureni u nämo iwarirä yabäŋpäŋ näkä Pitapäŋ noriye iŋamiken ŋode iwetkut; Wa! Gäk Juda äbotken nanik kubä upäŋkaŋ Juda täŋo baga mebäri mebäri nämo iwatpäŋ guŋ äbot täŋo täktäki iwatpäŋ bok täga itkuŋ. Eruk, ude täŋ itkunopäŋ imata apiŋo guŋ äbotken nanik notkaye unita Juda täŋo baga man u iwaräntäkta yäwoŋärewen?
14 Ayu ai’itih ana veya hai ef i hiwas sa’ir men Tur Gewasin eo’omaim hinan, imih ayu sabuw etei nahimaim Peter au, “O i Jew orot, baise ama i Ufun Sabuw hai ma’abe kuma’am, men Jew sabuw hai ma’abe kuma’am, naatu boro mi’itube Ufun Sabuw inabonawiyih, Jew sabuw hai binanakwar hini’ufunun?”
15 Bureni, nin uwä Juda äbotken ahäwani, guŋ äbot momi täŋpani yäŋ yäwerani uken ahäwani nämo.
15 It ata tufuw an i men iti Ufun Sabuw kakafih tarouw tao imaim tatufuwamih. Baise it ata tufuw an i Jew hai rara’ane tatufuw.
16 Upäŋkaŋ ŋode bureni nadäkamäŋ; Moses täŋo baga man iwarän täwani unita yäŋpäŋ Anututä äma kubäta siwoŋi äma yäŋ nämo yäŋtäreŋ imek. Nämoinik. Äma Jesu Kristota nadäkinik täŋpeko unita uyaku Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ imek. Unita äbot täŋpani nin imaka, Juda äbotken nanik upäŋkaŋ Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ nimikta Kristo Jesuta nadäkinik täŋkumäŋ. Baga man iwat-iwat kädet uterak nämo. U imata, baga man iwarän täwani yäŋpäŋ Anututä äma kubä siwoŋi äma yäŋ nämo iwerek.
16 Tanaso’ob orot yamutufurin na God biyan tit isan i men ofafaramaim eyayamutufurimih, baise baitumatum Jesu Keriso wanawananamaim. Imih it auman ata baitumatum Keriso Jesu wanawananamaim tanayai, saise baitumatum Keriso Jesu wanawananamaim boro nayamutufurit, men ofafaramaim nayamutufuritamih. Anayabin ofafar eo’omaim inasisinaf boro men nayamutufurimih.
17 Täŋpäkaŋ nin Juda äma upäŋkaŋ Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ nimikta Jesu Kristota nadäkinik täŋkumäŋo unitä kwawak ŋode niwoŋäretak; Nin imaka, momi äma, guŋ äbotken nanik udewanigän. Ude unita ŋode yäŋitna tägawek? Kristotä momi kädet taŋi ahäkta piäni täk täyak. Ude täga nämo yäne! Nämoinik!
17 Keriso wanawananamaim yamutufurit isan ef tana nunuwet na’at, taiyuwit tana’i’itit i bowabow kakafin tasisinaf, kwanotanot Keriso bowabow kakafin ana kou’obowayan? En anababatun.
18 Upäŋkaŋ ŋode täŋpero uyaku momi äma bureni-inik täŋpet; Baga man iwat-iwat kädet mäde ut imiŋkuro u äyäŋutpäŋ äneŋi iwarän täwero uyaku.
18 Ayu ofafar agurus re’er iban ana wowab maiye nayey na’at, nati ebiturobe ayu i ofafar asto’obenayan.
19 Näk ŋode nadäŋ däkŋeŋkut; Baga mantä täŋkentäŋ namiŋirän uterak Anututä siwoŋi äma yäŋ täga nämo näwereko unita apiŋo näk baga man iwat-iwat kädet kädatawä äma kumbani ude itat. Uwä baga mantä ini nutkuk bumik. Bureni, näk Anututa biŋam itpeŋ kuŋatta baga man iwat-iwat kädet mäde ut imiŋkuro u.
19 Anayabin ayu i ofafaramaim, ofafar e’asbunu amorob, saise God isan ata bow.
20 Näk Kristo-kät päya kwakäp terak bok kumbumäko unita irit mebäri kubä yäput. Unita apiŋo bian itkuro ude nämo itat. Näk näkŋaken kehäromi terakgän itat yäŋ nämo yäwet. Nämo, Kristotä bänepna-ken itak unitä näkŋo mähemna ude it namitak. Gupna nikek kuŋat täyat upäŋkaŋ Kristo, näka nadäŋ namikinik täŋpäŋ näk täŋkentäkta gupi iniŋ kireŋkuko unitagän nadäkinik täŋpäŋ kuŋat täyat.
20 Ayu i Keriso airi onaf afe’en hi’onafi, imih iti i men ayu ama’am, baise Keriso wanawana’umaim ema’am. Yawas iti boun ama’am i God Natun a bitumitumimaim ama’am, anayabin ayu iyabuwu naatu ana yawas isou i’inuw.
21 Baga man terak itat yäŋ nämo yäk täyat. Nämo, ude yäwero uwä Anutu täŋo orakoraki u täŋpewa imaka jopi ude täŋpek. Mebäri ŋodeta yäyat; Baga man iwat-iwat kädettä täŋpewän Anutu iŋamiken siwoŋi äma irero u täŋpäwä Kristo u jop nadäŋ kumbuk yäŋ nadäne.
21 Ayu men karam God ana bosiyasiyar boro ana kwahir. Baise orot yait ofafaramaim yamutufurin na God biyan tit isan nasisinaf na’at, Keriso onaf afe’en momorob i boro yabin en.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.