Filipenses 1
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Pol kenta Timoti, Jesu Kristo täŋo epän ämanigän, nektä man kudän ŋo kudän täkamäk. Täŋpäŋ Anutu täŋo kudupi ämawebe, Pilipai yotpärare-ken nanik, Jesu Kristo-kät kowat kwasikorän täŋpani, in ba intäjukun äma ba täŋkentäkjiye-kät in kudupta man ŋo kudän täŋ tamikamäk.
1 Ayu Paul Timothy airi i Keriso Jesu ana’akir wairafi. God ana sabuw etei Keriso Jesu wanawananamaim kwaikofan nati Philipi kwama’am naatu kwa Nutetenayah, baibaisayah bairi a fef iti abiyafar. Paul diburumaim fef kirum baiyowayan bat i’itin|alt="Paul writing in prison" src="CN02069B.TIF" size="span" loc="Php 1.1" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="1.1"
2 Täŋpäkaŋ Anutu Nanin-kät Ekäninin Jesu Kristo unitäŋo bänep iron ba bänep pidämtä intä terak äroton.
2 Manaw kabeber Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one kwa etei isa nama.
3 Intä nadäŋ namikinik täk täkaŋ u juku piŋpäŋ inta Anutu bänep täga man iwet täyat.
3 Ayu au God ana merar ayiy ana veya mar etei kwa anunuhi.
4 — ausente —
4 Matan fufur au yoyobanamaim, ayu mar etei ereyasisir kwa etei isa ayoyoyoban.
5 — ausente —
5 Anayabin tur gewasin wantoro’ot abai ana biyat atitit ana veya, kwa a baibais kwaitu bairi iti tur tafaram tanan iti boun tatit.
6 Unita näk bureni-inik ŋode nadätat; Anututä intä terak epän täga kubä yäput peŋpäŋ täŋkuko u täŋ yäpmäŋ kuŋirän Jesu Kristo täŋo äbäkäbäk kadäni ahäŋirän api tärewek.
6 Naatu ayu i abitumatum, God iti bowabow gewasin kwa wanawananamaim bubusuruf boro nabow nan yomanin na’asa’ubibo Keriso Jesu ana veya natit.
7 Unita näk inta yäŋpäŋ bänep oretoret täk täyat u jop nämo täk täyat. Nämo, in nadäŋ namiŋpäŋ täŋkentäŋ namik täkaŋ unita. Nadäkaŋ? Anututä näka nadäŋ namiŋpäŋ epän tägagämän kubä namiŋkuko uwä intä täŋkentäŋ namiŋirä epän u bok täk täkamäŋ bumik. Täŋkentäŋ namiŋirä komi yotken itat ŋo, täga itat. Ba Anutu täŋo Manbiŋam Täga u bureni-inik yäŋ yäwetpäŋ täŋmeham täk täyat uwä, intä täŋkentäŋ namiŋirä täk täyat. Ude täk täkaŋ uwä inkät nin epän tägagämän u bok täk täkamäŋ.
7 Kwa i mar etei ayu dogorou’umaim kwama’am, naatu au naniyan iti na’atube mar etei kwa isa anotanot, anayabin dibur baremaim, o tur gewasin awawasfarimaim, o aitafofor tur ao’orerebamaim. Kwa etei i ayu bairit God ana manaw ana kabeber tafafarambonen.
8 Unita notnaye, in tabäkta bänepnatä kädäp ijik täyak. Anututä nadätak, Jesu Kristotä nadäŋ tamikinik täyak näk udegän in kuduptagänta nadäŋ tamikinik täk täyat.
8 Ayu dogorou wanawanan au naniyan tutufin etei Keriso ekukura’ara’ah na kwa iti isan, God i etei so’ob, ayu men abifuwen.
9 Täŋpäkaŋ inta yäŋpäŋ Anutu-ken ŋode yäŋapik täyat; Irit kuŋat-kuŋatjinken bänep iron kädet ahäŋ päton. Täŋkaŋ Anututä nadäk-nadäk täga tamiŋirän nadäk-nadäkjin kwawakinik nadäwä tumbut.
9 Ayu ayoyoyoban kwa a yabow i akokok tafan nayababar nara’at, anot hinarerekab, naatu turobe hai naniyah etei kwanaso’ob gewas,
10 Nadäwä tumbäpäŋ kädet täga ba waki yäpmäŋ daniŋpäŋ kädet tägagän api iwatneŋ. Iwat yäpmäŋ kuŋirä Jesutä äbayäŋ täyak-ken uwä iŋamiken momijin nämo, siwoŋi pähap api itneŋ.
10 saise kwa tur nowar fufunin gewas yabuna’in isan boro kwanasinaf gewas. Naatu Keriso ana Veya’amaim kwa boro aur ubar en sasouwi kwanabat.
11 Ba kubä ŋode yäŋapik täyat; Kristotä täŋkentäŋ tamiŋirän kädet siwoŋi iwarirä irit kuŋat-kuŋatjinken bureni kaŋ ahäŋ parän. Ude täŋirä Anutu täŋo wäpi biŋam punin-inik api ärowek.
11 Naatu roumutufuren ana ro’on gewasih Jesu Keriso’one hinanan boro dogor wanawanan nare naatu imaim kwa boro God merarayow kwanitin kwanabora’ara’ah.
12 Näk ŋode täwerira nadäwä inide kubä täŋpän. Nepmäŋitpäŋ komi yot gänaŋ ŋo nepmaŋkuŋo unitä Anutu täŋo epän nämo itpipitak. Nämoinik! Uwä täŋkentäŋirän Anutu täŋo mantä pen kuŋatak!
12 Taitu tuwai’inah, ayu akokok kwanaso’ob, sawar abistan isou himamatar imaim Tur Gewasin ibais ra’at etatasasar.
13 Unita gapman täŋo komi äma u kudup, ba ämawebe päke unitä ŋode nadäŋ morekaŋ; Pol uwä Kristota nadäkinik täyak unita komi yotken teŋkuŋ yäŋ nadäk täkaŋ.
13 Sinaf ana itinin iti’imaim aiwob orot ana bar wanawanan ana kaifenayah naatu sabuw afa nati’imaim hima’am auman hiso’ob, ayu i Keriso ana bowayan orot, imih hifatumu.
14 Täŋpäkaŋ näk komi yotken ŋo irira notniye mäyap nabäŋpäŋ bänepi ŋode täŋkehärom täkaŋ; Pol u bätakigän itak, udegän itna yäŋkaŋ Ekäni terak yeŋgämä pewäpäŋ unitäŋo manbiŋam yäŋahäkta bätakigän nadäk täkaŋ.
14 Ayu dibur arurumaim taituwau iyab Regah wanawananamaim hima’ama moumurihika koufair hibai himisir hitafofor God ana tur tibibinan.
15 Täŋ, ätuwä näka kokwawak nadäŋkaŋ näk närepmitnayäŋ Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäk täkaŋ. Upäŋkaŋ ätutäwä näk täŋkentäkta manbiŋam yäŋahäk täkaŋ.
15 Binanuyah i turobe Keriso isan tebibinan, baise afa dogoroh wanawanan i geg bobowen ayu isou ma auman tibibinan, naatu afa i not gewasinamaim tebibinan, anayabin tekokok ayu hinibaisu.
16 Äma udewani uwä näka nadäŋ namikinik täŋpäŋ ŋode nadäŋpäŋ manbiŋam yäŋahäk täkaŋ; Anututä nadäŋirän Pol u Manbiŋam Täga u täŋkehärom takta komi yotken itak yäŋ nadäk täkaŋ.
16 Iti binanuyah i yabowamaim bonawiyih tebibinan, anayabin ayu Tur Gewasin atafafar isan dibur ama’ama i hiso’ob.
17 Täŋpäkaŋ äma näk närepmitnayäŋ täkaŋ uwä nadäk siwoŋi nämo iŋitpäŋ ini gupi yäpmäŋ ärokta, Manbiŋam Täga u yäŋahäk täkaŋ. Uwä ŋode nadäŋkaŋ ude uwä täk täkaŋ; Manbiŋam yäŋahäŋitna Poltä nadäŋ bäräp täyon yäŋkaŋ yäk täkaŋ.
17 Binanuyah afa Keriso isan tibibinan baise geg bobowenamaim tibibinan, anayabin tekokok hinasinaf ayu dibur baremaim yababan anab isan.
18 Ude täŋ namikta Manbiŋam Täga u yäŋahäk täkaŋ upäŋkaŋ nadäwätäk nämo täk täyat. Nämo, nadäk täga terak yäŋahäneŋo ba nadäk waki terak yäŋahäneŋo u tägagän yäŋ nadätat. Imata, äma uwä manbiŋam mebäri kubä nämo yäŋahäk täkaŋ. Nämo! U Kristo täŋo manbiŋam ugänpäŋ yäŋahäk täkaŋ unita bänep oretoret täk täyat. Täŋkaŋ oretoret pen api nadäŋ yäpmäŋ ärowet!
18 Baise ayu nati isan men anotanot! Anayabin binanuyah not gewasinamaim tibibinan o geg bobowenamaim tibibinan, ana’an gagamin Keriso ana tur gewasin i hibinan sabuw tenonowar isan ayu abiyasisir, naatu boro mar etei aniyasisir.
19 U imata, näk ŋode nadätat; Yäŋapik manjin terak ba Jesu Kristo täŋo Munapik unitäŋo täŋkentäk terak bäräpi kotatat ŋonitä näk nämo api täŋpän waneŋ. Nämo, bäräpi unitä täŋkentäŋ namiŋirän tägagän api iret.
19 Anayabin kwa ayoyobanamaim naatu Jesu Keriso Anunin ana baibaisamaim ayu aso’ob iti biyababanane boro nabotaitu anatit.
20 Unita näkŋo gäripna bureni-inik uwä ŋode; Epän Kristotä yäŋ namani u säkgämän kaŋ täŋpa! Täŋpa waneŋtawä! Nämo! Bänepna kehäromi-inik irirän apiŋonitä it yäpmäŋ ärowayäŋ täyat-ken u, irit kuŋat-kuŋatnatä Kristo täŋo wäpi biŋam yäpmäŋ ärok täyon! Kodak irero ba nutpewä kumbero u tägagän. U ba u täŋpayäŋ täro unitä Kristo täŋo wäpi biŋamgän kaŋ yäpmäŋ ärowän yäŋ nadätat.
20 Ayu au naniyan tutufin etei nuhufot ama akakaif wanawanan boro men kafa’imo ef ta’amaim anasinaf kakaf biya’ohow anabaimih, en baise, biyou yawasin ema’ama o biyou emomorob, ayu boro mar etei anitafofor anabinan sabuw etei Keriso hinarusagisagiy.
21 Imaka kubäta nämo nadätat. Kristo-tagän nadäŋpäŋ kuŋat täyat. Unitägän iritna täŋo kehäromi. Täŋpäkaŋ kumbero uwä, tägagämän!
21 Anayabin yawasu ama’am i Keriso isan ama’am, naatu anamomorob na’at au gewasin i gagaminaka ema’am.
22 — ausente —
22 Biyau yawasin anama’am na’at, Regah isan boro ana ma anabow, baise men aso’ob boro menatan anarubin?
23 — ausente —
23 Ayu i sawar rou’ab hitarsibu. Baise ayu au kok gagamin i ata morob Keriso airi atama i igewasin kwanekwan.
24 Upäŋkaŋ näkä kumbakaŋ netätä in täŋkentäŋ tamineŋ?
24 Naatu baise gewasin anababatun i yawasu anama, saise kwa anibaisi.
25 Nämo! Mebäri unitagän Anututä nadäŋ namiŋirän kodakgän api iret yäŋ nadätat. Inkät itkaŋ täŋkentäŋ tamiŋpäŋ nadäkinikjin täŋ-kehäromtaŋ tamiŋira bänep oretoret terak api itneŋ.
25 Tur anababatun a tur ao’owen, aso’ob boro yawasu anama kwa etei anibaisi a baitumatum wanawanan kwanara’at kwanayen kwaniyasisir,
26 Bureni-inik! Komi yot ŋo kakätäŋpeŋ päre inkät bok itnayäŋ täkamäŋ uwä Jesu Kristo nadäŋ imikinik täk täkaŋ u täŋ-kehäromtaŋ tamiŋira oretoret pähap api täneŋ.
26 saise ayu anabinanawani maiye, kwa boro abisa asisinaf isan Keriso Jesu ana merar kwanay wabin kwanabora’ara’ah.
27 Täŋpäkaŋ, inä kunum täŋo kome mähem ude äworeŋkuŋo itkaŋ unita Kristo täŋo Manbiŋam Täga unitä kädet ude kuŋarut yäŋ niwet täyak in udegän kuŋat täkot! Manbiŋam unita iwan kubä nämo täneŋ. Inken api ärewet ba nämo api ärewet yäŋ nämo nadätat upäŋkaŋ in ude kuŋarirä näk intäŋo Manbiŋam Täga ŋode ahäŋirän api nadäwet; In iwanta mäde ut yämiŋpäŋ bänepjin nämo pewä putärekaŋ. Nämo, bänep kubägän peŋpäŋ Manbiŋam Täga u täŋmeham täkaŋ.
27 Au not gagamin i iti a tur ao’owen, akokok ama yawasamaim Keriso ana tur gewasin sabuw hinakakafiy. Ayu itimih ananan na’at, o men ananan, ayu akokok kwa a not etei i ta’imon, roun roun kwanabat kwanibaibaisbonen sabuw tur gewasin batkikin isan kwabowabow ana tur ananowar.
28 Ude täŋkaŋ iwanjiyeta nämo umuntak täkaŋ yäŋ kaŋ nadäwa. Nadäkaŋ? Bätakigän ude täŋpeŋ kuŋat täkaŋ unitä iwanjiye kwawak ŋode yäwoŋärek täyak; Ninä paot-paotta biŋam iritna äma ŋowä Anututa biŋam täkaŋ!
28 Arakit sabuw wanawanah kwanarur na hini’aiseyasey kwanabat, kwa abatkikinamaim nati sabuw gurugurusen wanawanan tirur boro hina’itin hinaso’ob, kwa i boro God yawas nit, naatu i boro nagurusih, iti i God boro nasinaf.
29 Ude nadäk täkaŋ uwä mebäri ŋodeta; Anututä nadäkinik täŋpani inta imaka tägagämän kubä ŋode täŋ tamiŋkuk; Täga nadäŋ tamiŋirän Kristota nadäkinik-gän nämo täk täkaŋ. Nämo, inä u komeni yäpmäŋpäŋ komi bok nadäk täkaŋ.
29 Anayabin God ana baigegewasin it bitit i men baitutumin akisin, baise isan tani’akir auman.
30 Täŋpäkaŋ Manbiŋam Täga täŋmeham täkta komi epän täŋkuro u in apiŋo komi udegän nadäk täkaŋ. Uwä imaka kudupi kubä nämo. Inkät bok itkaŋ Anutu täŋo manbiŋamta yäŋpäŋ komi nadäŋkuro u nadäkaŋ. Ba apiŋo komi nadätat ŋonitäŋo biŋam imaka, nadäk täkaŋ.
30 Ayu bairit tama’am ana veya wawainabu i kwa’itin, naatu boun ewawainabu ana tur i kwanonowar, imih kwa wainaben i nati ta’imon wanawanan kwarun ewawainabi.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Filipenses 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.