Colossenses 1
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 — ausente —
1 Ayu Paul God ana kokomaim rubinu, Keriso Jesu ana tur abarayan amatar, taituwa Timothy airi.
2 — ausente —
2 Kwa God ana sabuw kakafiyih naatu bosunusunubayah Keriso wanawananamaim, nati Colosai wanawanan kwama’am etei a merar ayiy.
3 Ninä Anutu, Ekäninin Jesu Kristo unitäŋo nani uken kadäni kadäni inta yäŋpäŋ yäŋapik täkamäŋ. In täŋo manbiŋam nadäŋkumäŋo unita inta yäŋpäŋ bänep täga man wari wari iwet täkamäŋ.
3 Aki Mar etei kwa isa ayoyoyoban ana maramaim, ata Regah Jesu Keriso Tamah God ana merar ayiy.
4 — ausente —
4 Anayabin kwa ata Regah Jesu Keriso kwabitumitum naatu God ana sabuw kwabiyabuwih ana tur hina hio anowar.
5 — ausente —
5 Tur anababatun Tur Gewasin wantoro’ot hina hio kwanonowar ana veya’amaim, kwa a baitumatum naatu a yabow etei i mar ana yasisir isan nuhi fot kwama kwakakaif.
6 Ba in-tägän nämo nadäŋkuŋ. Nämo, Manbiŋam Täga u komeni komeni ahäŋ yäpmäŋ kuŋkaŋ bureni pewä ahäŋ-bumbum täŋ yäpmäŋ kuyak. Täŋkaŋ bureni u inken udegän ahäk täkaŋ. Inä Anutu täŋo orakorak unitäŋo biŋam bureni u nadäwä tärewäpäŋ bänepjin-ken peŋpäŋ yäpmäŋ kuŋatkuŋotä pen yäpmäŋ kuŋat täkaŋ.
6 Tur Gewasin ana baigegewasin i tit tafaram wanawanan tuw ra’at orot babin hai yawas ebobotabitabir, ana itinin i boubuntoro’ot hina, manaw kabeber isan hio kwanowar, turobe kwaso’ob naniyan kwabaib, na’atube emamatar.
7 Täŋpäkaŋ Jesu täŋo manbiŋam u notninpak bureni Epafras unitä täwetpäŋ täwoŋäreŋkuk. Notninpak uwä Kristo täŋo watä äma tägagämän kubä. U täŋkentäŋ nimiŋpäŋ inken epän täk täyak.
7 Iti tur etei i aki bow turai wabin Epaphras, Keriso ana bowayan gewasin ta, aki efani manaw kabeber Godane bai na eo kwanonowar,
8 Täŋpäkaŋ Munapiktä inken bänep iron kädet pewän ahäŋkuŋo unitäŋo manbiŋam niwetkuk.
8 Aki auman kwa mi’itube Anun Kakafiyin yabow bit isan, eo anowar.
9 Nin manbiŋam u nadäŋpäŋ uterakgän yäput peŋpäŋ kadäni kadäni Anututä täŋkentäŋ tamikta yäŋapik man ŋode yäk täkamäŋ; Kudupi Munapiktä bänep nadäk-nadäkjin taŋi pewän ahäŋ tamiŋirän Anutu täŋo mebäri kaŋpäŋ nadäkinik kaŋ täŋ yäpmäŋ kut. Ude täŋkaŋ kädet unitä gäripi nadäk täyak u ketinik nadäwut yäŋpäŋ yäŋapik täkamäŋ.
9 Ana’an nati isan, aki tur anonowar ana veya, kwa isa mar etei ayoyoban God abifefeyan, kwa ayawasamaim abisa sinaf isan ekokok saise so’ob tutufin etei ni’obaiyi. Naatu ayoyoyoban ayubine ana so’ob buriburih auman nit ukwar hina rerekab, sawar etei hai yabih kwanaso’ob.
10 Ba ŋode imaka yäŋapik täkamäŋ; Intä irit kuŋat-kuŋat Ekänitä ini gäripi nadäk täyak ugänpäŋ iwarirä gäripi nadäwän. Täŋpäŋ epän täga mebäri mebäri täŋtäŋ kuŋarirä unitäŋo bureni kaŋ ahäwut. Ba Anutu täŋo mebäri yäŋpäŋ-nadäk täŋ yäpmäŋ kuŋirä taŋi kaŋ tägawän.
10 Aki iti na’atube ayoyoyoban saise yawas gewasin Regah ekokok na’atube kwanama, mar etei a sinafumaim Regah boro niyasisir. A bowabow tata’ane gewasih kwabowabow boro ro’on namatar. Naatu God ana so’obamaim anot nara’at natasasar.
11 Täŋpäkaŋ Anutu kehäromini pähap inide kubätä täŋ-kehäromtaŋ tamekta yäŋapik man yäk täkamäŋ. Ude täŋ-kehäromtaŋ tamiŋirän ehutpäŋ nadäkinikjin nämo pewä putärewäkaŋ bäräpi ahäŋ tamäwä u gänaŋ oretoret terak kwikinik itsämneŋ.
11 Naatu i ana fair bonamanamarinamaim nakura’ara’ahi, saise kwa boro biyababan gagamih wanawanan wainabi ana ef boro kwanaso’ob yate nanub.
12 Ude täŋkaŋ nanin uwä bänep täga man iwet täkot. U imata, Nanin uwä tuŋum täga kämi yäpmäkta yäwani u kaŋ-ahänetta nin yäpän-tägawäpäŋ nipmaŋkuko unita. Täŋ, imaka tägagämän u ekäni täŋo ämawebe peŋyäŋeki gänaŋ kuŋarani ätu ukät api kaŋ-ahäne.
12 Yasisiramaim Tamat ana merar kwanay, anayabin i ana sinafumaim ef botawiy ana baibasit itit, ana sabuw kakafiyih bairi aiwob marakawin ninowat tanafaram.
13 Anutu u bipmäŋ urani mähemi täŋo kehäromi-ken nanik ketäreŋpäŋ nanaki bänepi gämäni täŋo kaŋiwat yewani gänaŋ nipmaŋkuk.
13 Gugumin kakafin ana fairane iyawasit naatu nawiyit tatit I Natun ebiyabow ana aiwob wanawanan yariyit.
14 Nanaki unitä wakinin täŋo kowata yäpmäŋpäŋ mominin ärut moreŋ nimiŋkuk.
14 I Natun wanawananamaim it rufamit tatit ata bowabow kakafih notawiyen.
15 Täŋpäkaŋ Anutu ämatä nämo kawani unitäŋo iŋam-dapun bureni uwä Jesu Kristo kwawak ahäŋkuko u. U imaka kuduptagän täŋo intäjukun äma ude kuŋatkukotä pen kuŋatak.
15 Keriso i God wa’iwa’irin ana itinin bai na irerereb ta’itin. Natun orot ain fewawawar sawar etei himamatar hai ukwarin
16 Täŋkaŋ u keri terak imaka kuduptagän ahäŋ moreŋkuŋ. Imaka kunum gänaŋ ba kome terak, imaka känaŋi ba nämo känaŋi, imaka ärowani, ba imaka wäpi biŋam ba kehäromi nikek u kuduptagän täŋpäŋ yepmaŋkuk. Täŋpäkaŋ imaka kuduptagän u keri terakgän ahäŋkuŋ, ba u kuduptagän watä epän täŋ imikta yäwani.
16 Anayabin Ine sawar tutufin etei God imataren; sawar iti tafaram wanawanan naatu sawar no mar wanawanan ta’i’itah naatu men ta’i’itah etei, na’atube aiwob, wagabur, fair, bonawiyenayah, roubabaruwenayah, etei God awanamaim eo himatar naatu i isan sinaf himatar.
17 Täŋkaŋ imaka kuduptagänta intäjukun täŋ yämik täyak ba unitäŋo meham terak itkuŋotä itkaŋ.
17 I mat ma’abo sawar uf himatar naatu ana fair wanawananamaim sawar etei hai efanamaim iu’uman hifokar ti’inu’in.
18 Täŋpäkaŋ Kristo ini uwä nadäkinik täŋpani äbot pähap täŋo gwäki ude irirän äbot täŋpani uwä Kristo täŋo gupi ude. Täŋkaŋ Kristo uwä äbot pähap unitäŋo doni-inik. Uwä äma intäjukun-inik kumbani-ken naniktä akwani. Ude täŋpäŋ ini kubä-tägän imaka kuduptagän täŋo intäjukun ude itkukotä itak.
18 Jesu i ekaleisia tutufin etei ana ukwarin, yawas an anababatun naatu murumurubih wanawanahimaim I wantoro’ot morobone misir maiye kek ain wan etutufuw na’atube. Imih sawar tutufin etei’imak i akisin ebi’ukwarin.
19 U imata, Anututä nadäŋ imiŋirän iniken täktäk ba mebärini kudup u Nanakiken tokŋeŋ pätak.
19 Anayabin God iyasisir men kafaita, imih i taiyuwin ana itinin bai na Jesu wanawananamaim run ma.
20 Täŋpäkaŋ Anututä nadäk tawaŋ ŋode peŋkuk; Nanakna terak imaka kome terak ba kunum gänaŋ päke u kudup näkŋata biŋam äneŋi kaŋ täŋput yäŋ nadäŋkuk. Ude nadäŋkuko unita topmäk-topmäk kubägän pewän ahäkta nanakitä päya kwakäp terak nägäri piwän kuŋkuŋ.Anutu täŋo nanakitä päya kwakäp terak utpewä kumbuk|src="HK026A.jpg" size="col" loc="Mid column just after verse" copy="Horace Knowles" ref="COL 1.20"
20 Naatu Jesu ana morobomaim mar tafaram God bai na ita’imon tounuw matar Jesu ana rara onaf afe’enamaim suwa re’er ana veya God tufuw e’afuw.
21 Täŋpäkaŋ inä bian Anutu mäde ut imiŋpäŋ injingän kuŋat täŋkuŋonik. Nadäk-nadäkjin ba täktäkjin waki unitä Anututa iwan täŋ imik täŋkuŋonik.
21 Marasika kwa i bowabow kakafih kwanotanot naatu kwasisinaf, imih God ana kamabiy kwamatar ef yok na’in kwama’am.
22 Ude täŋpeŋ kuŋat täŋkuŋo upäŋkaŋ Kristotä gup tohari nikek ahäŋpäŋ päya kwakäp terak kumbuko uterak inä Anutu inikät bänep kubägän ude kuŋatta tämagutkuk. Ude täŋkuko uwä intä iŋamiken kudupi kuräki, momi nämotä kuŋatneŋta tepmaŋkuk.
22 Baise boun i Natun Keriso biyan momorobomaim kwa I ana tounuw kwamatar, saise kwa yayasairen kwamatar, aur kato en biya etei sasouwin nanamaim boro kwanatit.
23 Ude unita in nadäkinikjin kehäromigän iŋitpäŋ kaŋ irut. Täŋpäŋ Manbiŋam Täga nadäŋkuŋo unitä imaka täga ninta nimikta yäwani u bureni-inik api yäpneŋ yäŋ täwoŋäreŋirän bureni yäŋ nadäk täkaŋ. Eruk nadäk kehäromi iŋit täkaŋ u pewä paotneŋo udeta nadäkinikjin täŋkehärom taŋpäŋ itneŋ. Täŋpäkaŋ manbiŋam uwä in-tägän nämo nadäŋkuŋ. Nämo, äma äbori äbori komeni komeni yäwet yäpmäŋ kwani. Pol näkä unita watä äma ude kuŋat täyat.
23 A baitumatum kwanabotan kwananan na’at basit, kwanabatkikin gewas a dariniwa’an kwanabat, tur gewasin kwanowar nuhifot kwama’ama men kwanihamiy. Anayabin nati tur gewasin kwanonowar i tafaram wanawanan tutufin etei tibibinan, ayu Paul auman nati tur gewasin isan ai’akir abowabow.
24 Näk inta yäŋpäŋ komi bäräpi punin terak kuŋat täyat unita nadäŋira säkgämän täk täyak. Imata, Kristotä äboriye, iniken gupi u täŋkentäŋ yämikta komi yäput peŋpäŋ nadäŋkuko u nämo täreŋkuk bumik. Ude unita Pol näkä täŋkentäŋira komi u näkä terak kaŋ tärewän yäŋ nadäk täyat.
24 Naatu boun ayu biyababan kwa isa abaib, i abiyasisir, anayabin Keriso ana ekaleisia isah biyan bababan na’atube turin anibais biyou nababan yomanin ana’asa’ub.
25 Nadäkaŋ? Näk Anutu täŋo man tawaŋ terak Kristo täŋo äbot pähap unitäŋo watä kuŋatpäŋ inken Ekäni täŋo manbiŋam kudup täwetpäŋ täwoŋärek täkta yäŋ namani.
25 Naatu ayu i God ana ekaleisia isan bowamih rubinu, bowabow iti itu, kwa a ma gewas isan tur etei ana binan yomanin ana’asa’ub.
26 Man u yäput peŋpäŋ käbop it yäpmäŋ äbäŋirän ämawebe bian it yäpmäŋ äbuŋo u nämo nadäŋkuŋ. Upäŋkaŋ kadäni ŋokengän nadäk bian käbop itkuko u Ekäni täŋo ämawebeniye yäŋahäŋpäŋ niwerani.
26 Iti tur i God ana kirikirifot, marasika sabuw hitutufuw yabunibun renan matahimaim ibun wa’ir in, baise boun i bai tit ana sabuw etei nahimaim ebirerereb.
27 Bureni, iniken gäripi terak Anututä nadäk käbop itkuko u ämawebeniye kwawak yäŋahäŋpäŋ niwetkuk. Täŋpäŋ nadäk bureni pähap, säkgämän-inik, guŋ ämawebe äbori äbori täŋkentäkta yäŋkwawak täŋkuko uwä ŋode; Kristo u bänepjin-ken itak. Täŋpäŋ bänepjin-ken itak unita imaka imaka tägagämän kunum gänaŋ intä yäpmäkta iwoyäŋkuko u bureni-inik api yäpneŋ.
27 Iti kirikirifot i God yakitifuw ana sabuw itih, hitab hitatit Eteni Sabuw isah tirerereb, saise kirikirifot ana yasisir hita’itin. Naatu kirikirifot i Jesu Keriso wanawananamaim kwanarun naatu kwa nuhi nafot God ana aiwobomaim boro ana marakaw bonamanamarin bairi kwafaram.
28 — ausente —
28 Imih God ana so’ob aki biti’imaim Keriso I abibinan sabuw etei nahimaim, sabuw abimatnuwih naatu abi’obaiyih saise Keriso wanawananamaim hinarun nakusouwih ana bow anan God nanamaim ana tit
29 — ausente —
29 Iti bowabow baisawarin isan abow ai’akir yuwou a’asfufur, anayabin i ana fair ayu wanawana’umaim ma kura’ara’ahu abowabow.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Colossenses 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.