Atos 28
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NAA
1 Eruk gägäni-ken udude kudup säkgämän ahäŋ moreŋpäŋ ŋode kaŋpäŋ nadäŋkumäŋ; Ŋo gwägu bämopi-ken kome täpuri wäpi Malta.Pol Rom kwa yäŋkaŋ gäpe terak kädet ŋode kuŋatkuk|src="Paul Journey - Rom.jpg" size="col" loc="Mid ch 27 or 28 - Full page Landscape" ref="ACT 28.1"
1 Uma vez em terra, verificamos que a ilha se chamava Malta.
2 U iritna kome mähemtä säkgämän kubä täŋ nimiŋkuŋ. Iwän mänit bumta täŋirän kome mähemtä kädäp ijiŋpäŋ yäŋnikŋat päŋku nipmaŋpä äŋäriŋpäŋ kom taŋkumäŋ.
2 Os nativos nos trataram com singular humanidade, porque, acendendo uma fogueira, acolheram a todos nós por causa da chuva que caía e por causa do frio.
3 Täŋkaŋ Poltä kädäp ätukät yäpmäŋ päbä pewän ijiŋkuŋ. Kädäp yäpmäŋ äbuko u gänaŋ gämok kubä parirän nämo kaŋkaŋ pewän jiwäkaŋ komi nadäŋpäŋä äbämaŋ päbä Pol keri-ken iŋgämän pewäpäŋ itkuk.
3 Tendo Paulo ajuntado e atirado à fogueira um feixe de gravetos, uma víbora, fugindo do calor, prendeu-se na mão dele.
4 Täŋirän ämawebe u naniktä gämoktä Pol keri-ken iŋgämän pewäpäŋ irirän kaŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; U kawut! yäk. Äma ŋowä äma däpani käwep! Gwägu gänaŋ nämo kumako unita anutunin Yäpmäŋ Daniwanitä nämo kaŋ-korewayäŋ yäk.
4 Quando os nativos viram a víbora pendurada na mão de Paulo, disseram uns aos outros: — Certamente este homem é assassino, porque, salvo do mar, a Justiça não o deixa viver.
5 Upäŋkaŋ Poltä gämok u kwarut maŋpän kädäp gänaŋ äpmoŋpänkaŋ käyäm ba bäräpi kubä nämo ahäŋ imiŋkuk.
5 Porém ele, sacudindo a víbora no fogo, não sofreu mal nenhum.
6 Ämawebe Pol gupi maŋpän akwän käna yäŋkaŋ, ba kumäŋpäŋ maŋ parän käna yäŋkaŋ irä waŋkuŋ. Pol gupi-ken imaka kubä nämo ahäŋirän kadäni käroŋi irä wawäpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Ŋowä anutu kubä! yäk.
6 Mas eles esperavam que Paulo viesse a inchar ou a cair morto de repente. Depois de muito esperar, vendo que nada de anormal lhe acontecia, mudando de opinião, diziam que ele era um deus.
7 Kome yotpärare itkuŋo u dubini-ken uwä kome täpuri itkuk. Kome uwä Malta täŋo watä intäjukun äma wäpi Publius unitäŋo. Äma unitä nimagut yäpmäŋ ini yotken päŋku nipmaŋpäŋ kepma yaräkubä udeta watä säkgämän it nimiŋkuk.
7 Perto daquele lugar havia um sítio que pertencia ao homem principal da ilha, chamado Públio, o qual nos recebeu e hospedou com muita bondade durante três dias.
8 Täŋkaŋ Publius nani uwä käyäm pähap ŋode täŋkuk; Gup kädäp kädäp ba terak täkgän täŋkuk. Täŋirän Poltä dubini-ken kuŋpäŋä Anutu-ken yäŋapik man yäŋpäŋ keri gupi terak peŋirän uterakgän tägaŋkuk.
8 Aconteceu que o pai de Públio estava enfermo de disenteria, ardendo em febre. Paulo foi visitá-lo e, orando, impôs-lhe as mãos, e o curou.
9 Ude täŋirän käyäm ikek kome u nanik ätutä biŋam u nadäŋpäŋ Pol-kengän äbäŋirä u imaka, yäpän tägawäpäŋ yepmak täŋkuk.
9 À vista deste acontecimento, os demais enfermos da ilha vieram e foram curados,
10 Täŋpäkaŋ kome u naniktä imaka imaka säkgämän täŋ nimik täŋkuŋ. Säkgämän täŋ nimiŋpäŋ kunayäŋ täŋitna kädetta imaka, täŋkentäŋ nimiŋkuŋ.
10 os quais nos distinguiram com muitas honrarias; e, tendo nós de prosseguir viagem, nos puseram a bordo tudo o que era necessário.
11 Kome ugän komepak yaräkubä ude itna tärewäpäŋ Aleksadria nanik gäpe kubä terak äroŋkumäŋ. Gäpe uwä kome ugän it yäpmäŋ kuŋirän mänit kadäni täreŋkuk. Gäpe u iŋami terak anutu jopi kubä wäpi Sus, unitäŋo nanaki yarä täŋo wäranitä itkumän.
11 Três meses depois, embarcamos num navio de Alexandria, que tinha passado o inverno na ilha. O navio tinha por emblema os deuses gêmeos Castor e Pólux.
12 Uterak äroŋpeŋ kumaŋ päŋku Sirakus yotpärare-ken ahäŋpäŋ kepma yaräkubä ude itkumäŋ.
12 Chegando a Siracusa, ficamos ali três dias.
13 Itna täreŋirän Sirakus peŋpeŋ kumaŋ yotpärare kubä wäpi Rekium u ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ patkumäŋo yäŋewänä mänit bure käda naniktä piäŋirän kome u peŋpeŋ kuŋkumäŋ. Kuŋtäŋgän kepma yaräkubä uken kome kubä wäpi Puteoli ahäŋkumäŋ.
13 Dali, navegando ao longo da costa, chegamos a Régio. No dia seguinte começou a soprar o vento sul e, em dois dias, chegamos a Putéoli,
14 Yotpärare uken äbot täŋpani ätu yabäŋ ahäŋkumäŋ. Yabäŋ ahänakaŋ ukät penta itta niwet yabäŋkuŋ. Täŋkaŋ kepma 7 ude ukät itkumäŋ. Itna täreŋirän yepmaŋpeŋ ninin kuroŋ kuŋkä eruk Rom yotpärare taŋi pähap u dubin ahäŋkumäŋ.
14 onde encontramos alguns irmãos que nos pediram que ficássemos com eles sete dias; e foi assim que nos dirigimos a Roma.
15 Rom nanik äbot täŋpani unitä ninta äbäkaŋ yäŋ biŋam nadäŋpäŋä kädet miŋin nibäŋpäŋ nimagutnayäŋ äbuŋ. Äbäŋpäŋ kome kubä wäpi Apius täŋo käbeyä bägup, ba Äma ban nanik yepmaŋpani yot yaräkubä itkuŋ-ken uken nibäŋ ahäŋkuŋ. Nibäŋ ahäwäkaŋ Poltä yabäŋpäŋ bänep oretoret pähap nadäŋpäŋ Anutu bänep täga man iwetkuk.
15 Tendo ali os irmãos ouvido notícias nossas, vieram ao nosso encontro até a Praça de Ápio e as Três Vendas. Ao vê-los, Paulo deu graças a Deus e sentiu-se mais animado.
16 Eruk Rom yotpärare äronakaŋ Rom gapmantä Pol nadäŋ imiŋpäŋ yot inigän kubä iniŋ kireŋkaŋ komi äma kubä watäni irekta teŋkuk.
16 Uma vez em Roma, Paulo recebeu permissão para morar por sua conta, tendo em sua companhia o soldado que o guardava.
17 Eruk, Pol Rom kome ahäŋpäŋ kepma yaräkubä ude itkaŋ Juda täŋo äma ekäni ekänita yäŋpewän äbuŋ. Äbä käbeyä täŋ irirä man ŋode yäwetkuk; Notnaye, näk imaka waki kubä äbotniye täŋo wäpi yäpmäŋ äpäkta nämo täk täyat, ba äbekniye oraniye täŋo täktäk kädet u iwatta nämo yäjiwät tak täyat. Ude nämo täk täyat upäŋkaŋ Jerusalem komi yotken nepmaŋpä Rom gapman keri terak itkut.
17 Três dias depois, ele convocou os principais dos judeus. Quando estavam reunidos, Paulo disse: — Meus irmãos, apesar de nada ter feito contra o povo ou contra os costumes paternos, vim preso desde Jerusalém, entregue nas mãos dos romanos.
18 Täŋpakaŋ Rom gapmantä näkŋo man u yäpmäŋ daniŋpäŋ kawänä näk imaka waki kubä kumäkta biŋam nämo täŋkut. Unita naniŋ kireŋpewän jop äpämaŋ kukta nadäŋkuŋ.
18 Estes, depois de me interrogarem, quiseram soltar-me, porque não encontraram em mim nenhum crime passível de morte.
19 Upäŋkaŋ Juda naniktä man u utkuŋ. Unita jide täŋpet yäŋ nadäŋpäŋ ŋode yäŋkut; Sisatä ini näkŋo man yäpmäŋ daniŋpäŋ kaŋ kawän yäŋ yäŋkut. Täŋ, man uwä Juda notnaye manken yepmakta yäŋpäŋ nämo yäŋkut.
19 Diante da oposição dos judeus, fui obrigado a apelar para César, não tendo eu, porém, nada de que acusar o meu povo.
20 Eruk notnaye, mebäri imata ŋo äbätat yäŋ täwerayäŋ yäŋpäŋ inta yäŋpewa äbäkaŋ. Nadäkaŋ? Näk imaka u Isrel ämawebe nintä kakta itsämäŋpäŋ kuŋatkumäŋ unita nadäkinik täyat yäk. Mebäri unitagän yäŋpäŋ topmäk-topmäkken ŋo itat yäk.Komi yotken äma keri topani|src="HK019B.jpg" size="span" loc="Close to verse" copy="Horace Knowles" ref="ACT 28.20"
20 Foi por isto que pedi para vê-los e para falar com vocês; porque é pela esperança de Israel que estou preso com esta corrente.
21 Yäwänä ŋode iwetkuŋ; Judia nanik äma ätutä gäka manbiŋam kubä nämo pewä yäpmäŋ äbuŋ. Ba Juda notniye kubätä gäka man waki kubä nämo päbä niwetkuk yäk.
21 Então eles lhe disseram: — Nós não recebemos da Judeia nenhuma carta que falasse a respeito de você. Também não veio qualquer dos irmãos que nos anunciasse ou dissesse algo de mau a seu respeito.
22 Upäŋkaŋ gäkŋa u ba unita nadäk täyan u yäŋahäŋiri nadänayäŋ yäk. Imata, nin ŋode nadäkamäŋ; Juda äbot bämopnin-ken äbot kodaki ude ahäŋkuŋo unita ämawebe komeni komenitä yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat täk täkaŋ yäk.
22 Mas gostaríamos de ouvir o que você pensa, porque sabemos que em todos os lugares essa seita é contestada.
23 Ude yäŋpäŋ eruk käbeyä äneŋi täkta kepma kubä iwoyäŋkuŋ. Eruk kepma iwoyäŋkuŋ-ken uken ämawebe bumta yot Poltä itkuk-ken ugän äbä itkuŋ. Äbä iräkaŋ tamimaŋtä päŋku bipäda käroŋ päke uwä Poltä Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwet yäpmäŋ kuŋkuk. Jesuta nadäkinik täŋ imut yäŋpäŋ ehutpäŋ manbiŋam ätu Moses täŋo baga man ba man profettä kudän täwani nadäwä tumäkta uterak yäwetpäŋ yäwoŋäreŋkuk.
23 Tendo eles marcado um dia, foram em grande número ao encontro de Paulo no lugar onde ele residia. Então, desde a manhã até a tarde, lhes fez uma exposição em testemunho do Reino de Deus, procurando persuadi-los a respeito de Jesus, tanto pela Lei de Moisés como pelos Profetas.
24 Yäŋirän äma ätutä nadäŋpäŋ Pol man siwoŋi yäyak yäŋ nadäŋkuŋ. Täŋ, ätutäwä unita nadäkinik nämo täŋ imiŋkuŋ.
24 Houve alguns que ficaram persuadidos pelo que Paulo dizia; outros, porém, continuaram incrédulos.
25 Ude täŋpäŋ ini-tägän man wärät-wärät yäŋtäŋ kuŋkä akumaŋ kunayäŋ täŋkuŋ. Akumaŋ kunayäŋ täŋirä Poltä pengän ŋode yäwetkuk; Kudupi Munapiktä äbekjiye orajiyeta yäŋpäŋ profet Aisaia u meni terak man bureni ŋode yäŋahäŋkuk;
25 E, havendo discordância entre eles, começaram a ir embora. Mas, antes que saíssem, Paulo disse estas palavras: — Bem falou o Espírito Santo aos pais de vocês, por meio do profeta Isaías, quando disse:
26 Gäk ämawebe äbot uken kuŋkaŋ man ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwet;
26 “Vá a este povo e diga: Ouvindo, vocês ouvirão e de modo nenhum entenderão; vendo, vocês verão e de modo nenhum perceberão.
27 Nämo, ämawebe uwä bänepi ukät-pipiwani unita jukuni pik täŋirä man nämo nadäk täkaŋ, ba dapuri imaka, täŋpipiŋkuŋ.
27 Porque o coração deste povo está endurecido; ouviram com os ouvidos tapados e fecharam os olhos; para não acontecer que vejam com os olhos, ouçam com os ouvidos, entendam com o coração, se convertam e sejam por mim curados.”
28 — ausente —
28 E Paulo concluiu: — Portanto, fiquem sabendo que esta salvação que Deus oferece foi enviada aos gentios. E eles a ouvirão.
29 — ausente —
29 [Ditas estas palavras, os judeus foram embora, tendo entre si grande discussão.]
30 Täŋpäkaŋ Rom kome uken Poltä yot kubäta gwäki peŋkaŋ pat täŋkuko ukengän it yäpmäŋ kuŋirän obaŋ yarä täŋkuk. Ude täŋkaŋ ämatä känayäŋ äbäŋirä yabäŋkaŋ äbäkotgän yäŋpäŋ yämagut täŋkuk.
30 Durante dois anos, Paulo permaneceu na sua própria casa, que tinha alugado, onde recebia todos os que o procuravam.
31 Yämagut päbä yepmaŋpäŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unita, ba Ekäni Jesu Kristo täŋo manbiŋam u yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋit täŋkuk. Man u yäŋahäkta umun kubä nämo nadäŋkuk, ba äma kubätä nämo iniŋ bitnäŋkuk. Ugän.
31 Pregava o Reino de Deus, e, com toda a ousadia, ensinava as coisas referentes ao Senhor Jesus Cristo, sem impedimento algum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.