Atos 27
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk, nin gäpe terak nipmaŋpä yäpmäŋ Itali komeken kukta tawaŋ peŋkuŋ. Ude täŋpäŋ Polkät äma komi yotken irani ätu bok komi äma täŋo intäjukun äma kubä wäpi Julius u keri terak yepmaŋkuŋ. Julius u Sisa Augustus täŋo komi äma tawaŋken nanik.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Ude täŋpäkaŋ eruk, Adramitium nanik täŋo gäpe kubä unitä Esia komeken, yotpärare täpuri täpuri gwägu pomi terak ittäŋ kukaŋ-ken u kukta yäwänä uterak äroŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ Masedonia kome, Tesalonaika yotpärare-ken nanik äma kubä wäpi Aristakus u imaka, bok kuŋkumäŋ.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Kuŋtäkäna kome bipuk. Bipuko eruk yäŋeŋirän Sidon yotpärare-ken ahäŋpäŋ Juliustä Polta kädet täga kubä ŋode täŋ imiŋkuk; Pol iniŋ kireŋpewän noriye kome uken nanikken päŋku ketem ba imaka imaka yäpuk.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Ude täŋpänkaŋ eruk, Sidon peŋpeŋ kunayäŋ täŋitna mänit taŋi piäŋirän gäpetä kukta täŋburut täna waŋtäko Saiprus järapi käda, mänit taŋi nämo piäŋkuk käda u äyäŋutkumäŋ.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Ude täŋkaŋ kumaŋ Silisia ba Pamfilia dubini-ken gwägu weŋpeŋ Lisia kome Maira yotpärare-ken ahäŋkumäŋ.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Kome uken komi äma täŋo intäjukun ämatä Aleksadria nanik gäpe kubä Itali kwayäŋ täŋirän kaŋpäŋ nadäŋpäŋä nin yäŋnikŋat yäpmäŋ u gänaŋ äroŋkuk.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 Täŋpänkaŋ kuŋkumäŋ. Mänit kehäromi kunayäŋ täŋkumäŋ käda piäŋkuko unita kwikinik kwikinik kuŋitna kepma ätu täreŋkuk. Gäpe täŋo epän äma komi pähap kubä täŋ yäpmäŋ kuŋtäko eruk, Nidas yotpärare dubin ahäŋitna, ätukät kukta mänittä kädet u ukät-pipiŋkuk. Unita äyäŋutpeŋ kumaŋ Krit kome uruŋi käda Salmone yotpärare ukädagän äyäŋutpäŋ Krit mädeni käda kuŋkumäŋ.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 Gäpe täŋo epän ämatä komi epän pähap kubä udegän täŋtäko eruk kumaŋ Krit mädeni käda Lasea yotpärare dubini-ken kome kubä wäpi Kome Täga uken ahäŋkumäŋ.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Pipiri täŋtäŋ äbumäŋo unita kepma mäyap jop täreŋirä gwägu tokät-tokät kadäni keräp taŋkuk unita gwägu terak kuŋatnaŋi nämo. Gwägu wakiinik api täŋpek yäŋ nadäŋpäŋ Poltä ŋode yäwetkuk;
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 Notnaye, in nadäwut! Näk nadätat, kadäni ŋodeta kunayäŋ täkamäŋ uwä gwägu terak bäräpi wakiinik api kaŋ-ahäne yäk. Tuŋum pena paorit ba äma ninin imaka, paotne yäk.
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Ude yäwänä komi äma täŋo intäjukun ämatä Pol täŋo man nämo nadäŋ imiŋkuk. Gäpe mähemi ukät gäpe täŋo watä äma unitäŋo nadäk ugän iwatkuk.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 Täŋpäkaŋ iwän mänit taŋi kadäni-ken gäpetä Lasea kome uken täga itnaŋi nämo bumik unita gäpe terak äma mäyap itkuŋo unitä kome u peŋpäŋ ehutpeŋ Finiks yotpärare kukta yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ. Finiks yotpärare uwä Krit kome täŋo bure käda, pom täpuri täpuritä mänit kädet itpipiwani unita u kukta nadäŋkuŋ.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 Eruk mänit bure käda äbuk. Mänit uwä kehäromi-inik nämo unita kome yäŋkuŋ-ken u täga kune yäŋ nadäŋpäŋ eruk gäpe yen topuŋo uwä piräreŋpäŋ Krit gägäni kädagän kuŋkumäŋ.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Upäŋkaŋ kuŋtäkäna mänit kehäromi kubä wäpi Käpmäk Käda Mänit unitä käpmäk käda äbuk.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 Äbä piäŋ-iwat-pewän gäpe siwoŋgän kunayäŋ nadäŋkumäŋo ude täga nämo kuŋkuk. Uruŋ käda kuŋkuk. Siwoŋi kukta täŋburut tawä waŋtäko gäpeta watä epän peŋpäŋ jop irirä mänittä täŋyäkŋat yäpmäŋ kuŋkuk.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 — ausente —
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 — ausente —
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Kuŋtäkäna kome bipuk. Bipuko yäŋeŋirän mänit pähap piäŋpewän gwägu wakiinik tokärirän eruk, gäpe täŋo epän ämatä tuŋum ätu butuŋpäŋ gwägu gänaŋ ureŋ täŋpä äpmoŋkuŋ.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Äneŋi kuŋitna kome bipuko yäŋeŋirän epän ämatä gäpetä iniken tuŋum tuŋum butuŋpäŋ ureŋ täŋpä gwägu gänaŋ äpmoŋkuŋ.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 Kepma bipani mäyap kome dapuri ba guk täga nämo yabäŋkumäŋ. Mänit pähap unitä piäŋkaŋ nin yäpmäŋpäŋ ŋo peŋpeŋ täŋkuk. Ude täŋtäyon ŋode nadäŋkumäŋ; Nin ŋode täkamäŋ ŋowä kuduptagän paotnayäŋ yäŋ nadäŋkumäŋ.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 Ude täŋkaŋ kepma mäyapta ämatä ketem nämo naŋkuŋo unita mäden, eruk Poltä äma päke itkuŋo u bämopi-ken aku itpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, in näkŋo man iwatpäŋ Krit kome nämo peŋpeŋ äbumäŋ yäwänäku bäräpi ŋode nämo kaŋ-ahäkäne yäk. Ba imaka tuŋum tuŋum ŋode nämo ureŋ täna äpmokäneŋ yäk.
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Upäŋkaŋ näk ŋode täwetat; In bänep pidäm nadäkot yäk. Imata, äma notninpak kubä nämo api pena datneŋ yäk. Gäpe-tägän api wawek yäk.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Näk Anutu bureni täŋo äbotken nanik. U iniŋoret täyat yäk. Anutu unitäŋo aŋeronitä bipani ahäŋ namiŋpäŋ ŋode näwerak;
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 Pol, gäk nämo umuntäwen yäk. Gäkä Sisa iŋamiken kukta imaka kubätä kädet täga nämo api täŋpipiwek yäk. Anututä nadäŋ gamiŋpäŋ äma gäpe terak itkaŋ ŋo kumän gäk ketka terak ganiŋ kiretak yäk. Unita kubä täga nämo api pewi darek yäk.
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Aŋerotä man ude näwerako unita notnaye, bänep oretoret pähap nadäkot! Näk Anututa nadäkinik ŋode täyat; Imaka näwerako udegän api täŋpek.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Upäŋkaŋ jop iritna mänittä piäŋpewän gäpe kome täpuri kubä gwägu bämopi-ken u gägäni-ken päŋku api waŋpäŋ irek yäk.
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 Eruk kepma 14 ude täreŋirän bipani uken mänit taŋitä piäŋpewän gwägu taŋi wäpi Mediterenian u bämopi-ken oraŋtäŋ kuŋatkumäŋ. Eruk, bipani bämop keräp taŋirän gäpe täŋo epän ämatä gäpe gägäni-ken käwep äbätak yäŋ nadäŋkuŋ.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Ude nadäŋpäŋ gwägu käroŋini kaŋpäŋ nadäkta yen pewä äpmoŋkuk. Ude täŋpäŋ kaŋkuŋ; Gwägu täŋo käroŋini 40 mitas ude. Eruk ätukät kuŋpäŋä yen äneŋi pewä äpmoŋpänä gwägu täŋo käroŋini 30 mitas ude kaŋkuŋ.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Ude kaŋpäŋ gäpetä päŋku mobä terak yäput wekwek yäŋpäŋ umuntaŋkuŋ. Unita gäpe iŋit täpänewani yaräbok-yaräbok tewä äpmoŋkuŋ. Ude täŋkaŋ kome bäräŋeŋ yäŋewän yäŋ yäŋkaŋ yäŋapik epän täŋkuŋ.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 Täŋpäkaŋ gäpe täŋo epän äma ätu gäpe peŋpeŋ kuna yäŋpäŋ gäpe täpuri ukeŋo pewä äpmoŋkuk. Täŋkaŋ gäpe iŋit täpänewani ätu pewä äpmokaŋ yäŋ nadäwut yäŋkaŋ jop ude täŋ-nikŋatkuŋ.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Täŋirä yabäŋpäŋ Poltä komi ämakät intäjukun ämani ŋode yäwetkuk; Äma ŋo gäpe terak bok nämo itnero uwä in kumän-tagän täga paotneŋ! yäk.
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 Ude yäwänä komi ämatä gäpe täpuri täŋo yen madäŋ täkŋeŋpewä gwägu terak maŋirän oraŋ yäpmäŋ kuŋkuk.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 Eruk, kome nämo yäŋeŋirän äma gäpe terak itkuŋo unitä ketem naŋput yäŋpäŋ Poltä man ŋode yäwetkuk; Kadäni käroŋi säkgämän nämo it yäpmäŋ äbäŋkaŋ ketem nämo naŋkuŋ yäk. Nakta jop kepma bipani 14 ude iraŋ yäk.
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Unita ŋode peŋ täwetat; Ketem ätu naŋpäŋ täpänewut yäk. Nadäkaŋ? In kubätä jibi täpuri kubä nämoinik yäpayäŋ yäk. In kumän-tagän täga itnayäŋ.
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 Ude yäŋpäŋ käräga kubä yäpmäŋpäŋ äma itkuŋo u iŋamiken Anutu bänep täga man iwetkaŋ tokätpäŋ naŋkuk.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Ude täŋirän äma päke u, unita nadäwä tägawäpäŋ ketem ätu udegän yäpmäŋpäŋ naŋkuŋ.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Täŋpäkaŋ äma gäpe terak itkumäŋo u 276 ude.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Ketem naŋpä tägawäpäŋ eruk gäpetä pidäm tawän yäŋpäŋ ketem yäk ätu itkuŋo u gwägu gänaŋ ureŋ täŋpä kuŋkuŋ.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 Eruk yäŋeŋirän gäpe täŋo epän ämatä kome gwägu gägäni-ken u kaŋkuŋo upäŋkaŋ kome udeken yäŋ nämo nadäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ kome kubä gäpetä täga äronaŋi bumik kaŋpäŋ gäpe u täga käwep yäpmäŋ päŋku pene yäŋ nadäŋkuŋ.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Ude nadäŋpäŋ gäpe iŋit täpänewani täŋo yeni madäŋpäŋ gwägu gänaŋ ugän peŋkaŋ yen gäpe iŋit iwarani täŋkehärom takta topuŋo u imaka, madäŋ täkŋeŋkuŋ. Ude täŋkaŋ gäpe täŋo tek äneŋi piräreŋkuŋ. Ude täŋpena mänittä piäŋpewän gäpe gwägu gägäni-ken kwän yäŋ nadäŋkaŋ täŋkuŋ.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Ude täŋpäkaŋ upäŋkaŋ gäpe kuŋkä gägäni-ken nämo ahäŋkaŋ mobä jiraŋ ume gänaŋ käbop itkuŋo uterak päŋku däpän yewäpäŋ itkuk, täga kunaŋi nämo. Täŋirän gwägu tokätpäŋ gäpe mädeni däpmäŋ äreyäŋ täŋpän kuŋkuŋ.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 Ude täŋirän komi ämatä äma komi yotken irani unitä akumaŋ paotpeŋ kuneŋ yäŋ nadäŋpäŋ kumäŋ-kumäŋ däpmäkta nadäŋkuŋ.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Upäŋkaŋ intäjukun ämani Julius unitä Poltä paotta bitnäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋkuk. Yäniŋ bitnäŋpäŋ yäwetkuk; Äma gwägu oraŋpäŋ nadäwani uwä gwägu gänaŋ intäjukun tubäpeŋpeŋ kukŋi udude kaŋ kut yäk.
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Täŋirä ätuwä gäpe täŋo päya kujat moräk-moräk itkaŋ ŋo yäpmäŋkaŋ gwägu gänaŋ tubäpeŋkaŋ uterak kukŋi udude kaŋ kut yäk. Ude yäwänkaŋ Juliustä yäŋkuko udegän täŋpeŋ kukŋi udude kuŋ moreŋkumäŋ. Täŋpäkaŋ notninpak kubä nämo tena datkuk.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.