Atos 26
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Täŋpäŋ Agripatä Pol iwetkuk; Eruk, man täga yäwayäŋ yäk. Yäwänä Poltä keri yäpmäŋ akuŋpäŋ man ŋode yäŋahäŋkuk;
1 Agripa iu, “O i baibasit abit taiyuw isa inao.” Paul uman bora’ah naatu taiyuwin wasfafar eo,
2 Intäjukun äma Agripa, näk Juda ämatä bäräpi näkä terak peŋo unita kowata ŋode yäwayäŋ; Gäk iŋamka-ken man yäŋahäkta itat ŋonita tägagämän kubä nadätat yäk.
2 “Aiwob Agripa, ayu i abiyasisir anayabin boun o namaim Jew sabuw abisa isan ayu ubar hibitu i boro ana wasfafaru anao inanowar. Paul aiwob Agripa isah ibibinan|alt="Paul speaking to crowd" src="cn01993b.tif" size="col" loc="Act 26.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.1-2"
3 Gäk Juda äma nintäŋo täktäknin u kudup nadätan. Ba imaka unita yäŋ-täŋkärakŋeŋ yäŋawät täkamäŋ unita imaka nadätan. Unita ude itkaŋ nadäŋ namiŋiri man ŋo yäwayäŋ.
3 Iti ao i turobe, anayabin o i Jew sabuw hai binanakwar naatu hai ofafar iso’ob kwanekwan, imih o abifefeyani yatenanub inama ana’o inanowar.
4 Juda ämawebe kuduptagän näkŋo irit kuŋat-kuŋat unitäŋo mebäri nadäkaŋ yäk. Näk Tasus ahäŋpäŋ itpäŋ tägaŋkaŋ eruk mäden Jerusalem kuŋkuro u nadäkaŋ yäk.
4 Jew sabuw etei ayu kek ana veya mi’itube ama’am i hiso’ob, ayu au yawas no aneika au tafaramamaim mi’itube ama’am ana Jerusalem atit ama’ama etei i hiso’ob.
5 Näka nadäŋ morekaŋ unita ini gäwetnayäŋ nadäŋpäŋä ŋode täga gäwerirä nadäwayäŋ; Näk gubaŋi-ken Parisi äma ude itkaŋ unitäŋo täktäki kudup iwarän täŋkut yäk. Gäk nadätan, Juda äbot ätu täŋo baga man u pidämi bumik upäŋkaŋ Parisi äma täŋo baga man iwaräntäkta pipiri kubä täŋpen yäk.
5 Ayu i manin maiyow bairi ama, imih ayu i hisu’ubu kwanekwan. Hinakokok na’at hina’orereb. Anaika ayu i Pharisee orot, kwafiren ana ofafar fokarin wanawanan i ayu ama, naatu men kafa’imo ofafar ta astu’ub.
6 Täŋpäkaŋ näk apiŋo manken nepmaŋpä itat ŋo. Manken itat ŋonitäŋo mebäri ŋode; Näk Anututä bian äbekniye oraniye imaka kubä täŋ yämayäŋ yäŋkuko unita nadäkinik täŋpäŋ itsämäk täyat.
6 Naatu boun ayu iti ubar tibitu anayabin God ana’omatanen ai a’agir bitih imaim ayu nuhufot ama’am isan, ubar hitu bairi tao.
7 Imaka Anututä yäŋkehärom täwani unitäŋo bureni ahäŋirän kakta Isrel äma äbot 12 ude yäpmäŋ daniwanitä ehutpäŋ kepma bipani Anutu iniŋ oretoret täk täkaŋ yäk. Äma ärowanina, imaka bureni unita näk imaka, nadäkinik täk täyat. Mebäri unitagän Juda ämatä manken ŋo nämagut yäpmäŋ kuŋatkaŋ yäk.
7 Iti omatanen i aki ai big etei 12 hibitumitum mi’itube hita’itin titurobe, imih fai mar dogoroh tutufin etei God hikwakwafir, naatu anayabin iti baitumatum isan. Aiwobomon, Jew sabuw ayu ubar hitu iti tao.
8 Unita in ätu imata Anututä äma kumbani-ken nanik täga nämo yäwän kikŋutneŋ yäŋ nadäk täkaŋ?
8 Kwa Jew sabuw iyab iti kwabatabat aisim God sabuw murumurubih ibiyawasih baitutumin isan kwa isa efofokar?
9 Intä nadäk täkaŋ, näk bian udegän Jesu Nasaret nanik u wäpi biŋam kädet mebäri mebäri terak kaŋ täŋpa wawut yäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋkuronik.
9 Ayu auman mat i na’atube anot, sawar moumurih na’in ata sinaf Jesu Nazareth mowan wabin ati’ib isan.
10 Kädet ude-ude u Jerusalem kome täk täŋkut. Bämop äma intäjukun täŋpanitä nadäŋ namiŋirä Anutu täŋo kudupi ämawebe mäyap komi yotken yepmak täŋira äma ekäni ekänitä kaŋ kumbut yäŋ yäŋirä näk imaka, täŋkentäŋpäŋ udegän yäk täŋkut yäk.
10 Naatu nati na’atube Jerusalemamaim asinaf. Firis ukwarih biyahine fair abai God ana sabuw moumurih maiyow abow dibur aya. Naatu rouw morobomih teo ana veya ayu auman aibasit terouw temomorob.
11 Ba kadäni mäyap käbeyä yot komeni komeni it yäpmäŋ kukaŋ-ken äroŋtäŋ kuŋpäŋ ämawebe mäyap yepmäŋitpäŋ däpmäk täŋkuronik. Ude täŋpewa Jesuta mäde ut imiŋpäŋ yäŋärok man iwerut yäŋpäŋ, ba bänepna wakiinik täŋpäpäŋ yotpärare banban it yäpmäŋ kukaŋ-ken u kuŋpäŋ ämawebe yabäŋ ahäŋpäŋ däpmäk täŋkuronik.
11 Mar moumurih maiyow Kou’ay Bar efan tata’amaim abow biyababan aitih, naatu hai baitumatum baihamiyin isan a’okikimih. Na’atube hai baitumatum baigigimin isan a’okimih, naatu atit an menah tatabirih hai bar hai meraramaim bai akir kakafin maiyow aitih.
12 Ude yäŋpäŋ Poltä äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; Unita kadäni kubäta bämop äma intäjukun täŋpanitä nadäŋ namiŋpäŋ iniken wäpi terak nepmaŋpä yäpmäŋ Damaskus yotpärare-ken kuŋkut.
12 Ana’an iti isan ayu firis ukwarih biyahine fair hitu hiyunu an Damaskas atit.
13 Äma ärowanina, Damaskus kuŋtäyiwa kädet miŋin kepma bämopi-ken peŋyäŋek pähap kubä kunum gänaŋ naniktä näk ba notnayetä itkumäŋ-ken u peŋyäŋeŋkuk. Peŋyäŋek unitäŋo peŋyäŋekitä edap täŋo peŋyäŋeki irepmitkuk.
13 Baise efamaim anan bi’auyit auman, Aiwobomon, marakaw no marane, mamarakaw men veya na’atube, marakaw kwanekwan re ayu au sabuw bairi anan tarbebera’uhi.
14 Peŋyäŋek täŋo kehärominitä nidäpmäŋ-pewän kumän-tagän kome terak maŋ patkumäŋ. Maŋ patkaŋ Hibru man terak äma kubätä ŋode näwet yabäŋkuk; Sol, Sol, gäk imata komi namitan? Gäk näk närepmitta pipiri täk täyan yäk.
14 Aki etei’imak me yan are, naatu ayu orot fanan anowar Hebrew turamaim iuwu eo, ‘Saul! Saul! aisim ayu irabu kubia’akiru? Ayu kubi’a’akiru i o taiyuw biya irab kubi’a’afiy.’
15 Ude nadäŋpäŋ näkä yäŋkut; Ekäni, gäk netä? Yäwawä Ekänitä yäŋkuk; Näk Jesu, komi namik täyan ubayäŋ yäk.
15 Ayu aibatiy ao, ‘O yait Regah?’ Naatu Regah eo, ‘Ayu i Jesu, o irabu kubia’akiru.
16 Ude täk täyan upäŋkaŋ aku! yäŋ näwetkuk. Jop nämo ahäŋ gamitat. Epän ämana ude kuŋarenta iwoyäŋpäŋ ganiŋ kirewayäŋ ahäŋ gamitat yäk. Unita kuŋkaŋ imaka gäwoŋäretat ŋo, ba kämi gäwoŋärewayäŋ täyat unitäŋo biŋam api yäwettäŋ kwen yäŋ näwetkuk.
16 Baise kumisir kubat, ayu o isa abirerereb ana rubini isou inabow naatu boun abisa isa mamatar sabuw afa hai tur ina’owen. Naatu abisa isa namamatar boro ani’obaiyi.
17 Näk jop gabäŋ äwaräkuk täŋira gäkŋa äbotken nanik ba äbot ätutä gäka waki kubä täga nämo api täŋ gamineŋ.
17 Ayu o a sabuw Jew umahine naatu Ufun Sabuw umahine boro anatafafari. Ayu abiyafari nati sabuw wanawanahimaim inan,
18 Ude näwetpäŋ ŋode näwetgän täŋkuk; Näk epän ŋode täŋpenta ganiŋ kiretat yäk. Kuŋkaŋ ämawebe täŋo bänepi täŋpidäm taŋpäŋ yepmaŋpi bipmäŋ urani mäde ut imiŋpäŋ bänepi sukureŋpeŋ peŋyäŋek-kengän api ämneŋ yäk. Ba äma waki Satan täŋo kehäromi peŋpäŋ Anutu näk-kengän api ämneŋ. Ude täŋirä näkä unitäŋo momini peŋ yämiŋira ämawebe ätu näka nadäkinik täŋpäŋ kudupi äworewani u yäpurärätpäŋ ukät penta api itneŋ yäŋ näwetkuk.
18 matah inabotawiy naatu guguminane inanawiyih hinatit marakawamaim hinarun. Naatu Satan umane inabow God initin, saise bowabow kakafihine notawiyen hinab, naatu God ana rourubin sabuw wanawanahimaim hai efan hinab hinamare.’
19 Poltä ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkuk; Äma ärowani Agripa, gäk nadätan? Näk kunum gänaŋ nanik imaka kaŋkuro unitäŋo man nadäŋ äwaräkuk nämo täŋkut yäk. Nämoinik!
19 Nati isan Aiwobomon Agripa, ayu abisa marane re ai’itin men ai fanasair.
20 Imaka u kaŋkuro unitäŋo biŋam Damaskus nanik jukun yäwet ahäŋkaŋ Jerusalem ämawebe ba Judia kome päke u yäwet ahäŋkut yäk. Ba guŋ äbotken imaka, yäwet ahäŋkut. Man ŋode upäŋ yäwet ahäŋtäŋ kuŋatkut; In bänepjin sukureŋpäŋ Anututa nadäkinik täŋ imineŋ. Täŋkaŋ bänepjin bureni sukurekamäŋ yäŋ yäwoŋärekta kädet tägatäga täŋpeŋ kuŋat täkot.
20 Bowabow wantoro’ot i Damaskas imaim abusuruf naatu ana sabuw iyab Jerusalem hima’am isah atit, Judea wanawanan etei abinan naatu Eteni Sabuw wanawanahimaim auman a binan. Abibinan anayabin sabuw bowabow kakafihine God isan hitatatabir naatu hai bowabowamaim titurobe i dogor baikitabir hibai.
21 Man ude-ude upäŋ yäŋahäŋtäŋ kuŋattäyiwa Juda naniktä kudupi yotken nabäŋ ahäŋpäŋ nepmäŋitpäŋ nutnayäŋ täŋkuŋ.
21 Ana’an nati isan Jew sabuw ayu Tafaror Bar wanawanan ana sebosebomaim hibuwu hifatumu rabu morobomih hiwa’an.
22 Upäŋkaŋ Anututä täŋkentäŋ namiŋirän säkgämän it yäpmäŋ äbätat. Unita apiŋo ŋo itpäŋ äma jopi ba äma ekäni ekäni in bämopjin-ken itkaŋ imaka kaŋkuro u yäŋahäŋpäŋ täwetat yäk. Man inigän kubäpäŋ nämo yäŋahätat. Man ŋo bian, profet ba Mosestä imaka ude api ahäwek yäŋ yäŋahäwani ugänpäŋ yäŋahätat.
22 Baise God tafafaru yawasu ama ana it boun atit, imih o namaim abat orot babin kikimin yen in orot babin gagamin etei matahimaim abisa isou mamatar i ao’orerereb. Ayu au tur ao i dinab oro’orot naatu Moses sawar abisa mataramih hi’o inu’in mamatar imaim ao.
23 Uwä ŋode yäŋkuŋ; Äma Anututä ämawebeniye täŋkentäkta bian iwoyäwani u komi nadäŋpäŋ api kumbeko upäŋkaŋ kumbani-ken naniktä intäjukun akwani ude api irek yäŋ yäŋkuŋ. Täŋkaŋ Isrel ämawebe-ken ba guŋ äbotken unitä Anutu täŋo peŋyäŋek täŋo biŋami api yäŋahäŋpäŋ yäwerek. Moseskät profet bianitä ude yäŋkuŋ.
23 Roubininenayan boro biyan nababan ni’akir naatu morobone, moroboyah wanawanahimaim i boro wan namisir marakaw ana yawas Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah nakurereb.”
24 Pol man pen yäŋ irirän Festustä nadäwän waŋtäko man kehäromi ŋode yäŋkuk; Pol gäk täŋguŋ taŋkaŋ ba yäŋ itan? Gäk nadäk-nadäk epän mäyap täk täyan unita nadäk-nadäkka peŋ awähurirän guŋ man yäŋ itan!
24 Paul iti na’atube taiyuwin wasfafar eo inan auman Festus Paul isan iwow eo, “O i kubikoko’aw so’obamaim nawiyi in kubikoko’aw!”
25 Yäwänä Poltä iwetkuk; Äma ekäni Festus, näk nämo täŋguŋ täyat yäk. Näk nadäk-nadäkna irirän man bureni yäyat.
25 Paul iya’afut eo, “Ayu i men abikoko’aw, au Aiwobomon! Tur abisa ao i turobe hai yabih auman.
26 Eruk, intäjukun ämana Agripa! Gäk man ŋo yäŋira nadätan unita nämo umuntaŋpäŋ man täga gäwerayäŋ yäk. Gäk nadätan, imaka ŋo käbop nämo ahäŋkuk.
26 Aiwob Agripa, ayu o namaim men erebir auman ao’omih, anayabin iti sawar etei o iso’ob, naatu sawar iti himamatar boro men karam nuhinaburumih. Anayabin iti sawar men ta umasusunamaim mataramih.
27 Unita Agripa, gäk profet täŋo man unita nadäkinik täyan ba nämo? Näk nadätat, gäk nadäkinik täyan.
27 Aiwob Agripa o dinab orot kubitutumih? Ayu aso’ob o kubitumatum!”
28 Iweränä Agripatä Pol iwetkuk; Jide? Kadäni keräpi-tagän gäkä näk täga täŋpewi Jesuta nadäkinik täŋ imet?
28 Aiwob Agripa Paul iya’afut eo, “O kunotanot iti veya ta’imon o boro ayu dogorou inikitabir anan Kirisiyan anamatar?”
29 Yäwänä Poltä kowata ŋode iwetkuk; Kadäni keräpi ba kadäni käroŋi unita näk nadäwätäk nämo täyat yäk. Näkä Anutu-ken yäŋapik man yäŋira gäk ba äbotkaye man ŋo nadäŋ itkaŋ ŋowä näkgän täga äworeneŋ. Täŋkaŋ yentä kuroŋna pädät täŋpäŋ nepmaŋkuŋo ŋonita nämo yäyat!
29 Paul iya’afut eo, “Veya kabumin o veya manin ayu au yoyoban God isan i men o akis baise kwa iyab iti boun ao kwanonowar i mi’itube kwatan ayu ama’am na’atube kwatamatar. Baise men akokok hinafatum dibur hinayariyi kwanama.”
30 Ude yäwänä eruk äma ärowani ukät ba gapman täŋo kaŋiwat epän äma u ba Benike ba äma itkuŋo u akuŋ-kireŋkuŋ.
30 Naatu Aiwob orot, gawan orot Bernis, naatu sabuw afa hima’am etei himisir.
31 Akuŋ-kireŋpäŋ äpämaŋ yäman kuŋkuŋ. Äpämaŋ kuŋkaŋ ini-tägän näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; Äma ŋoken imaka waki kubä nämo yäk. Kumäkta ba komi yotken kukta bumik kubä nämo täŋkuk yäŋ yäŋkuŋ.
31 Efan hima tur hinonowar hihamiy hitit, naatu taiyuwih turahinah bairi hibidudur hio, “Iti orot i men abisa ta kakafin sinaf boro namorob o dibur narun.”
32 Täŋpäkaŋ Agripatä Festus ŋode iwetkuk; Gäk äma ŋo iniŋ kireŋpewi täga äpämaŋ kunaŋipäŋ ini Näk Sisatä näkŋo man api nadäwek yäŋ yäŋkuk yäk.
32 Naatu Aiwob Agripa Festus isan eo, “Iti orot Caesar isan baifefeyanina’e tama’am, iti boun boro ata botait.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.