Atos 20
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NTLH
1 Eruk kadäni Efesus ämawebetä kähän gera mämä päke yäŋkuŋo u bitnäŋirä Pol äbot täŋpanita yäŋpewän äbuŋ. Yäŋpewän äbäkaŋä bänep nadäk-nadäki täŋ-kehäromtaŋ yämikta jukuman ätu yäwetkaŋ yepmaŋpeŋ Masedonia komeken kuŋkuk.Pol inigän kuŋatkuko kädet ŋode kuŋatkuk|src="Paul Journey - 3.jpg" size="span" loc="Around the mid 19, or 20 mark - Full page Landscape" ref="ACT 20.1"
1 Quando acabou a confusão, Paulo mandou chamar os irmãos e falou com eles para animá-los. Então se despediu deles e foi para a província da Macedônia.
2 Masedonia komeken kuŋkaŋ ämawebe u nanik täŋo bänepi täŋ-kehäromtaŋ yämikta jukuman mäyap yäwettäŋ kuŋkuk. Ude täŋtäŋ kumaŋ eruk, Grik komeken ahäŋkuk.
2 Atravessou aquelas regiões, animando muito com as suas mensagens os cristãos. Aí chegou à província da Acaia,
3 Ahäŋpäŋ komepak yaräkubä ude Grik komeken irän täreŋirän gäpe terak äroŋpeŋ kome kubä wäpi Siria komeken kwayäŋ nadäŋkuk. Täŋpäŋ Juda naniktä utta man topuŋo u nadäŋpäŋä äneŋi äyäŋutpeŋ Masedonia komeken kuŋkuk.
3 onde ficou três meses. Quando já estava pronto para ir à província da Síria, soube que os judeus estavam fazendo planos contra ele. Então resolveu voltar pela Macedônia.
4 Täŋpäkaŋ äma ŋodetä Polkät kuŋkuŋ; Beria komeken nanik kubä wäpi Sopate, Pirus täŋo nanaki, Tesalonaika nanik äma yarä wäpi Aristakus-kät Sekudus, Depe yotpärare-ken nanik Gaius, kubä Timoti. Täŋpäkaŋ kome taŋi Esia uken nanik yarä wäpi Tikikus kenta Trofimus. Äma udetä Polkät bok kuŋatkuŋ.
4 Foram com ele as seguintes pessoas: Sópatro, filho de Pirro, da cidade de Bereia; Aristarco e Segundo, de Tessalônica; Gaio, de Derbe; Timóteo; e também Tíquico e Trófimo, que eram da província da Ásia.
5 Äma uwä intäjukun kuŋkuŋo Troas yotpärare-ken ninta itsämäŋ itkuŋ.
5 Eles foram na frente e nos esperaram na cidade de Trôade.
6 Täŋirä ninäwä Pilipai yotpärare-ken orekirit kadäni kubä wäpi Käräga yiskät nämo awähurani orekirit kadäni, u itna täreŋirän gäpe terak äroŋpeŋ kuŋkumäŋ. Kuŋkä kepma 5 uken eruk Troas yotpärare-ken äma intäjukun kuŋkaŋ ninta itsämbuŋ-ken u ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ yabänakaŋ kepma 7 udewä Troas yotpärare-ken itkumäŋ.
6 Depois da Festa dos Pães sem Fermento , nós partimos da cidade de Filipos. Cinco dias depois nos encontramos com eles em Trôade e ficamos ali uma semana.
7 Täŋkaŋ Sande kubäken äbot täŋpani-kät käräga näna yäŋpäŋ äbä äbot kubägän itkumäŋ. Iritna Poltä ämawebe päke u manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk. Imata, kwep api yepmaŋpeŋ kwet yäŋ nadäŋpäŋ unita manbiŋam pen yäwet yäpmäŋ kuŋtäyon bipani bämopi-inik täŋkuk.
7 No sábado à noite nós nos reunimos com os irmãos para partir o pão . Paulo falou nessa reunião e continuou falando até a meia-noite, pois ia viajar no dia seguinte.
8 Yot u gänaŋ topän mäyaptä ijiŋ-yäŋeŋirä itkumäŋ. Yot uwä käroŋi boham unuken.
8 Havia muitas lamparinas acesas na sala onde nós estávamos reunidos, a qual ficava no terceiro andar da casa.
9 Täŋkireki yaräkubä punin unu käbeyä täŋ itkumäŋ. Täŋitna äma gubaŋi kubä wäpi Yutikus uwä mänit yäpani kädet kubäken maŋit itkuk. Irirän Pol manbiŋam käroŋi pähap yäŋiwat yäpmäŋ kuŋirän nadäŋ ittäŋgän däpmonta täŋkuk. Täŋtäŋgän eruk patkuk. Pattäŋgän punin ununitä kome terak umu maŋkuk. Täŋirän äma itkuŋo uwä iŋit yäpmäŋ akuna yäŋkaŋ äpmoŋpäŋ kaŋkuŋ; Kumäŋpäŋ bam täŋpäŋ parirän.
9 Um moço chamado Êutico estava sentado numa janela. E, como Paulo continuasse falando durante muito tempo, o sono do moço foi aumentando. De repente, ele dormiu e caiu da janela. Quando o levantaram, estava morto.
10 Äpmoŋirä Pol imaka, yäwat yäpmäŋ äpmoŋpäŋ päŋku Yutikus dubini-ken gukut imäpmok täŋpäŋ bäyaŋ imiŋkuk. Bäyaŋ imiŋpäŋ ämawebe ŋode yäwetkuk; In nadäwätäk nämo täneŋ. Äma ŋo nämo kumak, kodak itak yäk.
10 Então Paulo desceu, abaixou-se, abraçou o moço e disse: — Não se assustem, pois ele está vivo.
11 Ude täŋkaŋ Pol äneŋi äromaŋ yot gänaŋ äroŋpäŋä käräga tokätpäŋ ämawebe ukät bok naŋkuŋ. Naŋkaŋ manbiŋam äneŋi yäwet yäpmäŋ kuŋtäyon kome yäŋeŋkuk. Yäŋeŋirän eruk yepmaŋpeŋ kuŋkuk.
11 Em seguida Paulo subiu de novo, partiu o pão e comeu. Falou ainda muito tempo, até de manhã, e depois foi embora.
12 Kuŋirän äma gubaŋi äneŋi kodak taŋkuko u bänep oretoret terak yäŋikŋat yäpmäŋ yotken kuŋkuŋ.
12 Aí levaram o moço, vivo, para a casa dele, e isso os deixou muito animados.
13 Ude täŋirä nin Pol ugän teŋkaŋ gäpe terak äroŋpeŋ Asos yotpärare-ken nintä jukun kuŋkumäŋ. Kuŋkumäŋo Polta itsämäŋ iritna eruk Pol ini niwetkuko udegän ini kuroŋ äbäŋkä nibäŋ ahäŋkuk.
13 Nós fomos na frente e embarcamos no navio que nos levou até o porto de Assôs, onde devíamos esperar Paulo. Ele mandou que fizéssemos isso porque queria ir por terra até lá.
14 Äbä Asos yotpärare-ken nibäŋ ahäŋpäŋ gäpe terak ärowänkaŋ eruk Mitilini yotpärare-ken kuŋkumäŋ.
14 Quando ele se encontrou conosco em Assôs, nós o recebemos no navio e seguimos viagem até a cidade de Mitilene.
15 Pätna yäŋewänä kuŋkä gwägu bämopi-ken kome kubä wäpi Kios u dubini-ken ahäŋkumäŋ. Tami äneŋi kuŋkä Samos yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Yäŋewänä äneŋi u naniktä kuŋkä eruk Miletus yotpärare uken ahäŋkumäŋ.
15 Então partimos dali e, no dia seguinte, passamos perto da ilha de Quios. No outro dia já estávamos na ilha de Samos e um dia depois chegamos ao porto de Mileto.
16 Orekirit kadäni pähap kubä wäpi Pentikos u keräp taŋirän unita Pol Efesus yotpärare irepmitpäŋ kukta nadäŋkuk. Bäräŋeŋ kumaŋ Jerusalem kuŋkaŋ Pentikos orekirit u kaŋ käwayäŋ nadäŋpäŋ unita Esia komeken kuŋatta bitnäŋkuk.
16 Paulo tinha resolvido não parar na cidade de Éfeso para não ficar muito tempo na província da Ásia. Ele estava com pressa, pois queria chegar a Jerusalém, se possível, antes do dia de Pentecostes .
17 Miletus yotpärare-ken ahäŋpäŋä eruk Poltä Efesus äbot täŋpani täŋo intäjukun ämata man tewän kwäkaŋ äbä kaŋkuŋ.
17 Em Mileto Paulo mandou chamar os presbíteros da igreja de Éfeso para se encontrarem com ele.
18 Äbä kawäkaŋ jukuman ŋode yäwetkuk; Näkä Esia komeken äbä inkät itkaŋ kädet jide jide täk täŋkuro u kudup injin nadäkaŋ u yäk. Pengän äbutken umunitä päbä äneŋi tepmaŋpeŋ kuŋkuro u kädet mebäri kubä nämo täŋkut.
18 Quando eles chegaram, Paulo disse: — Vocês sabem como foi que passei todo o tempo que estivemos juntos, desde o primeiro dia em que cheguei à
19 Nämo, kadäni kadäni Juda nanik näk täŋpäwakta man yäŋpäŋ-nadäk täŋirä nadäŋ bäräp täk täŋkut. Ba täŋyäkŋarani ude täŋirä kadäni mäyap konäm kot täŋkut. Upäŋkaŋ näkä gupna yäpmäŋ äpäŋpäŋ kuŋatkaŋ Ekäni täŋo epän ehutpäŋ täk täyat.
19 Fiz o meu trabalho como servo do Senhor, com toda a humildade e com lágrimas. E isso apesar dos tempos difíceis que tive, por causa dos judeus que se juntavam contra mim.
20 Ba in täŋkentäkta man tägatäga täwetta nämo umuntaŋkut. Käbeyä-ken ba injin yotken täŋpäŋ-täwoŋärek täk täŋkuro, u nadäkaŋ u yäk.
20 Vocês também sabem que fiz tudo para ajudar vocês, anunciando o evangelho e ensinando publicamente e nas casas.
21 Kadäni kadäni Juda nanik ba Grik nanik bok, bänepjin sukureŋpeŋ Anutu-ken kuŋpäŋ Ekäninin Jesuta nadäkinik täŋ imikta man kehäromigän täwet yäpmäŋ äbut.
21 Eu disse com firmeza aos judeus e aos não judeus que eles deviam se arrepender dos seus pecados, voltar para Deus e crer no nosso Senhor Jesus.
22 Eruk nadäkaŋ; Apiŋo Kudupi Munapiktä peŋ näwet-pewän näk Jerusalem kwayäŋ. Imaka näkä terak jide ahäŋ namayäŋ täko u nämo nadätat.
22 Agora eu vou para Jerusalém, obedecendo ao Espírito Santo, sem saber o que vai me acontecer lá.
23 Ŋode ugänpäŋ nadätat; Komeni komeni kuŋat täyat-ken Kudupi Munapiktä ŋode yäŋahäŋpäŋ näwet täyak; Bäräpi mebäri mebäri gäka itsämäŋkaŋ yäk.
23 Sei somente que em todas as cidades o Espírito Santo tem me avisado que prisões e sofrimentos estão me esperando.
24 Upäŋkaŋ näk irit kuŋat-kuŋatnata nämo iyaptak täyat. Nämo, näk kädet iwatat ugänpäŋ iwatpäŋ epän man Ekäni Jesuken yäpuro u täŋtärekta nadätat. Epän uwä Anutu täŋo iron unitäŋo manbiŋam yäŋahäk-yäŋahäk u.
24 Mas eu não dou valor à minha própria vida. O importante é que eu complete a minha missão e termine o trabalho que o Senhor Jesus me deu para fazer. E a missão é esta: anunciar a boa notícia da graça de Deus.
25 Eruk notnaye, nadäwut. Bian näk in bämopjin-ken itkaŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unitäŋo manbiŋam täwetpäŋ täwoŋärek täk täŋkuronik. Ude täk täŋkuropäŋ apiŋo ŋode nadätat; Kämi in kumän-tagän näk wari nämo api nabäneŋ yäk.
25 — Eu tenho estado entre vocês, anunciando o Reino de Deus , e agora sei que vocês não vão me ver mais.
26 Unita näk pengän ŋode täwet ahäwayäŋ nadätat; In bämopjin-ken nanik kubätä paot-paotta biŋam täŋpänä, näkä terak nämo yäneŋ.
26 Por isso, com toda a certeza eu afirmo hoje que, se algum de vocês se perder, eu não sou o responsável.
27 Imata, näk Anutu täŋo nadäk-gärip kudup in täwet ahäkta umun kubä nämo täk täŋkuronik.
27 Pois não deixei de lhes anunciar todo o plano de Deus.
28 Eruk, in injinta watä säkgämän itpeŋ kuŋatneŋ. Ba Anutu täŋo kudupi ämawebe äbot, iniken nanaki täŋo nägäripäŋ suwaŋpäŋ yepmaŋkuko unita watä udegän it yämineŋ yäk. Inäwä Kudupi Munapiktä Anutu täŋo yawak äbot unitäŋo watä äma ude iwoyäŋpäŋ tepmaŋkuk.
28 Cuidem de vocês mesmos e de todo o rebanho que o Espírito Santo entregou aos seus cuidados, como pastores da Igreja de Deus, que ele comprou por meio do sangue do seu próprio Filho.
29 Näk nadätat. Kadäni näkä tepmaŋpeŋ kuŋirawä aŋ ägwäritä bämopjin-ken äbäŋkaŋ yawak äbot u api täŋpäwaneŋ yäk.
29 Pois eu sei que, depois que eu for, aparecerão lobos ferozes no meio de vocês e eles não terão pena do rebanho.
30 Täŋirä inken nanik ätutäwä jop manman yäŋkaŋ Anutu täŋo kudupi ämawebe äbot yäŋ-yäkŋarani täŋpewä api yäwatneŋ.
30 E chegará o tempo em que alguns de vocês contarão mentiras, procurando levar os irmãos para o seu lado.
31 Ude täneŋo udeta kadäni kadäni watä säkgämän kaŋ it täŋput. Obaŋ yaräkubä unita bipani ba kepma kudän näkä täŋpäŋ-täwoŋäreŋkuro unita nämo guŋ täneŋ. Nämo, näkä umun man ba jukuman in kubäkubä täwet täŋkuro u konäm butewaki terak täwetkut.
31 Portanto, fiquem vigiando e lembrem que durante três anos, de dia e de noite, eu, chorando, não parei de ensinar cada um de vocês.
32 Eruk, apiŋo Anutu keri-ken tepmaŋtat. Unita inä unitä bänep iron täŋkuko unitäŋo mani biŋam u nadäŋpäŋ iŋitpeŋ kuŋatneŋ. Täŋirä bänep iron unitä in täga api täŋ-kehäromtaŋ tamek. Ba unitägän imaka täga kudup Anututä ämawebeniye inita iwoyäwanita yämik täyak u inta udegän api tamek.
32 — E agora eu os entrego aos cuidados de Deus e da palavra da sua graça. Pois ele pode ajudá-los a progredir espiritualmente e pode dar-lhes as bênçãos que guarda para todo o seu povo.
33 Näk äma kubä täŋo moneŋ ba tek tuŋumta yabäŋgärip nämo täŋkut.
33 Não cobicei nem a prata, nem o ouro, nem as roupas de ninguém.
34 Injin nabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ u. Näkŋaken ketna ŋonitä-gän epän täŋpäŋ näkŋata watä it täŋkuronik. Ba äma ätu näkkät bok it täŋkumäŋo u täŋkentäŋ yämik täŋkuronik yäk.
34 Pelo contrário, vocês sabem que eu trabalhei com as minhas próprias mãos e consegui tudo o que eu e os meus companheiros de trabalho precisávamos.
35 Epän mebäri mebäri täk täŋkuro uwä ŋode täŋpäŋ-täwoŋäreŋkut; Nin epän täktäk kädet ugänpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ iwat täkäna. Ude täŋkaŋ uyaku äma ini gupi täga nämo täŋkentänaŋi udewani uwä täga täŋkentäŋ yämine. Ekäninin Jesutä man kubä ŋode yäŋkuko upäŋ nadäkot; Iron kädet u kädet tägagämän kubä. Äma iron täŋpeko udewani täŋo bänep oretoret unitä äma tuŋum yäpmäk-tagän nadäweko unitäŋo bänep oretoret u irepmitak yäk.
35 Em tudo tenho mostrado a vocês que é trabalhando assim que podemos ajudar os necessitados. Lembrem das palavras do Senhor Jesus: “É mais feliz quem dá do que quem recebe.”
36 Eruk Poltä jukuman ude kumän yäwet moreŋpäŋä Efesus äbot täŋo intäjukun äma ukät gukut imäpmok täŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man penta yäŋkuŋ.
36 Quando Paulo acabou de falar, ajoelhou-se com os irmãos e orou.
37 Ude täŋpäŋ intäjukun äma päke unitä Pol bumta kot ibatkuŋ. Täŋkaŋ bäyaŋ iŋitpäŋ iniŋ oretkuŋ.
37 Então todos choraram muito e abraçaram e beijaram Paulo.
38 Täŋpäŋ butewaki pähap bumta nadäŋkuŋ. Imata, Poltä ini ŋode yäŋkuko unita; In näk wari nämo api nabäneŋ yäk. Ude täŋkaŋ eruk, yäŋikŋat yäpmäŋ gäpetä itkuk-ken u kuŋkuŋ.
38 Estavam tristes, especialmente porque ele lhes tinha dito que nunca mais iam vê-lo. Então eles o acompanharam até o navio.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.