Atos 16
Anutu Täŋo Man (IOU) vs NVT
1 Eruk Pol kenta Silas kuŋattäŋgän Depe irepmitkaŋ Listra komeken ahäŋkumän. Kome uken Jesuta nadäkinik täŋpani kubä wäpi Timoti. Miŋi uwä Juda äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani. Täŋ, naniwä Grik äma, guŋ äbotken nanik.
1 Paulo foi primeiro a Derbe e depois a Listra, onde havia um jovem discípulo chamado Timóteo. A mãe dele era uma judia convertida, e o pai era grego.
2 Täŋpäkaŋ Listra Aikoniam äbot täŋpani ämawebetä Timotita u äma tägagämän yäŋ yäk täŋkuŋ.
2 Os irmãos em Listra e em Icônio o tinham em alta consideração,
3 Yäŋirä nadäŋpäŋ Poltä Timoti-kät kuŋatta gäripi nadäŋkuk. Ude nadäŋkuko upäŋkaŋ Juda ämawebe kome uken iranitä Timoti nani u guŋ äbotken nanik yäŋ nadäŋkuŋo unita Poltä Juda noriyetä bänep täga nadäkta Timoti täŋo gupi moräk madäŋkuk.
3 de modo que Paulo pediu que ele os acompanhasse em sua viagem. Em respeito aos judeus da região, providenciou que Timóteo fosse circuncidado antes de partirem, pois todos sabiam que o pai dele era grego.
4 Ude täŋpänkaŋ Polkät noriye ätutä komeni komeni kumän kuŋat moreŋpäŋ man aposoro-kät Jerusalem äbot täŋpani täŋo watä ämaniyetä guŋ äbot nadäkinik täŋpanitä nadäŋpäŋ iwatta topuŋo, u yäwet täŋkuŋ.
4 Em toda cidade por onde passavam, instruíam os irmãos a seguirem as decisões tomadas pelos apóstolos e presbíteros em Jerusalém.
5 Ude täŋtäŋ kuŋirä äbot täŋpani ämawebe täŋo nadäkiniki kehärom taŋkuk. Täŋpäŋ ämawebe mäyaptä Ekänita nadäkinik täŋpäŋ päbä äbot täŋpani u yäpurärät täŋirä äbot taŋi täŋkuk.
5 Assim, as igrejas eram fortalecidas na fé e cresciam em número a cada dia.
6 Täŋpäkaŋ Poltä Esia komeken Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäkta nadäŋkuko upäŋkaŋ Kudupi Munapiktä iniŋ bitnäŋkuk. Iniŋ bitnäŋpewän Polkät noriye Frikia Galesia komeken kuŋatkuŋ.
6 Em seguida, Paulo e Silas viajaram pela região da Frígia e da Galácia, pois o Espírito Santo os impediu de pregar a palavra na província da Ásia.
7 Kuŋattäŋgän Misia komeken ahäŋpäŋ unitä Bitinia komeken kunayäŋ täŋkuŋo upäŋkaŋ Jesu täŋo Munapiktä yäniŋ bitnäŋkuk.
7 Então, chegando à fronteira da Mísia, tentaram ir para o norte, em direção à Bitínia, mas o Espírito de Jesus não permitiu.
8 Yäniŋ bitnäŋpewän Misia kome jop irepmitpeŋ Troas yotpärare-ken kuŋkuŋ.
8 Assim, seguiram viagem pela Mísia até o porto de Trôade.
9 Päŋku u patkaŋ bipani Poltä däpmonken kubä ŋode täŋkuk; Masedonia komeken nanik äma kubätä Pol butewaki man terak ŋode iwetkuk; Gäk Masedonia kome ŋoken äbä nin täŋkentäŋ nimi yäk.
9 Naquela noite, Paulo teve uma visão, na qual um homem da Macedônia em pé lhe suplicava: “Venha para a Macedônia e ajude-nos!”.
10 Poltä däpmonken ude kawänkaŋ ŋode nadäŋkumäŋ; Anututä Masedonia komeken päŋku Ekäni täŋo manbiŋam yäwetta ninta gera yäyak yäŋ nadäŋkumäŋ. Ude nadäŋpäŋ tuŋum täŋkumäŋ.
10 Então decidimos partir de imediato para a Macedônia, concluindo que Deus nos havia chamado para anunciar ali as boas-novas.
11 Eruk tuŋum täŋpeŋ gäpe terak äroŋpäŋä Troas kome peŋpeŋ Samotres kome gwägu bämopi-ken kuŋkumäŋ. Uken päŋku pätna yäŋewänä u peŋpeŋ äneŋi gäpe terak äroŋpeŋ Neapolis kuŋkumäŋ.
11 Embarcamos em Trôade e navegamos diretamente para a ilha de Samotrácia e, no dia seguinte, chegamos a Neápolis.
12 U nanik-tagänä Pilipai yotpärare ninin kuroŋ kuŋkumäŋ. Pilipai uwä Masedonia kome u käda täŋo yotpärare intäjukun, Rom gapmantä kaŋ-iwarani. Uken päŋku kepma yarä ude itkumäŋ.
12 Dali, alcançamos Filipos, cidade importante dessa região da Macedônia e colônia romana, e ali permanecemos vários dias.
13 Eruk Sabat kadäni täŋirän Juda ämatä yäŋapik man yäkyäk bägup kubä uken itak yäŋ nadäŋpäŋä yotpärare-ken naniktä äpämaŋ yewa gägäni umude ume terak äpmoŋkumäŋ. Uken kuŋpäŋ webe äbot ätu irirä yabäŋkumäŋ. Yabäŋpäŋ ukät mäŋiritpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk täŋkumäŋ.
13 No sábado, saímos da cidade e fomos à margem do rio, onde esperávamos encontrar um lugar de oração. Sentamo-nos e começamos a conversar com algumas mulheres ali reunidas.
14 Täŋ, webe nintäŋo man nadäŋkuŋo ukät nanik kubä wäpi Lidia. U Taiataira yotpärare-ken nanik. Moneŋta tek säkgämän säkgämän gwäki ärowani u peŋirän yäpmäk täŋkuŋonik. Uwä guŋ äbotken nanik upäŋkaŋ Anutu bureni kubägän iniŋoret täŋkukonik. Täŋpäkaŋ Ekänitä bänepi täŋpidäm taŋ imiŋirän Poltä man yäŋkuko u nadäŋpäŋ iyap täŋkuk.
14 Uma delas era uma mulher temente a Deus chamada Lídia, da cidade de Tiatira, comerciante de tecido de púrpura. Enquanto ela nos ouvia, o Senhor lhe abriu o coração, e ela aceitou aquilo que Paulo estava dizendo.
15 Eruk webe u ini ba äboriye unita Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkumäŋ. Ude täŋ yäminakaŋ webe unitä äyäŋutpäŋ niwetkuk; Intä näka Ekänita nadäkinik täyak yäŋ nadäŋpäŋä näkä yotken täga ämnayäŋ? Man ehuranigän yäŋtäyon mani buramiŋpäŋ iwatkumäŋ.
15 Foi batizada, junto com sua família, e pediu que nos hospedássemos em sua casa. “Se concordam que creio de fato no Senhor, venham ficar em minha casa”, disse ela, e insistiu até que aceitamos.
16 Kepma kubäta yäŋapik man yäkyäk bägup-ken äpmoŋitna watä webe jopi kubätä nibäŋ ahäŋkuk. Täŋkaŋ webe u wäbät ikek. Unitä äma täŋo mebäri yäŋahäk täŋkukonik. Kädet u terak mähemiyetä moneŋ taŋi yäpmäk täŋkuŋonik.
16 Certo dia, enquanto íamos ao lugar de oração, veio ao nosso encontro uma escrava possuída por um espírito pelo qual ela predizia o futuro. Com suas adivinhações, ganhava muito dinheiro para seus senhores.
17 Täŋpäkaŋ webe unitä nibäŋ ahäŋpäŋ Polkät nin niwarän täŋpäŋ man gera terak ŋode yäŋkuk; Äma ŋonitä Anutu ärowani pähap unitäŋo epän äma itkamän yäk. U Anututa biŋam täktäk kädet täwetpäŋ täwoŋäredayäŋ äbäkamän yäk.
17 Ela seguia Paulo e a nós, gritando: “Estes homens são servos do Deus Altíssimo e vieram anunciar como vocês podem ser salvos!”.
18 Kepma kepma man udegän yäŋ yäpmäŋ kuŋtäyon Poltä gaŋa taŋpäŋ äyäŋutpäŋ iwetkuk; Näk Jesu Kristo unitäŋo kehäromi terak peŋ gäwetat; Wäbät, gäk webe ŋo teŋpeŋ ku! yäk. Ude yäwänä uterakgän teŋpeŋ kuŋkuk.
18 Isso continuou por vários dias, até que Paulo, indignado, se voltou e disse ao espírito dentro da jovem: “Eu ordeno em nome de Jesus Cristo que saia dela”. E, no mesmo instante, o espírito a deixou.
19 — ausente —
19 Quando os senhores da escrava viram que suas expectativas de lucro haviam sido frustradas, agarraram Paulo e Silas e os arrastaram à presença das autoridades, na praça do mercado.
20 — ausente —
20 “Estes judeus estão tumultuando a cidade!”, gritaram para os magistrados.
21 Man kädet kudupi Rom äma nintä nämo tänaŋipäŋ yäŋahäŋpäŋ niwetkamän yäk.
21 “Eles ensinam costumes que nós, romanos, não podemos seguir, pois contrariam nossas leis!”
22 Ude yäweräwä äma äbot pähap itkuŋo unitä kokwawak nadäŋ yämiŋkuŋ. Ude täŋirä man yäpmäŋ daniwani ämatä komi ämata yäniŋ kireŋirä yepmäŋitpäŋ teki yäŋopmäŋ yämiŋpäŋ iwänaptä bumta däpuŋ.
22 Logo, uma multidão revoltada se juntou contra Paulo e Silas, e os magistrados ordenaram que os dois fossem despidos e açoitados com varas.
23 Däpmäŋpäŋ komi yot gänaŋ yepmaŋirä komi yot täŋo watä äma kubä yäma täŋkehärom taŋpäŋ watäni itta iwetkuŋ.
23 Depois de serem severamente açoitados, foram lançados na prisão. O carcereiro recebeu ordens para não os deixar escapar,
24 Iwerirä eruk komi yot bämopi-ken-inik yepmaŋpäŋ kuroŋiyat päya kujattä uyiŋ-yepmäŋitpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ yepmaŋkuk.Äma komi yotken kuroŋi katupani|src="HK019C.jpg" size="span" loc="Near as possible to verse" copy="Horace Knowles" ref="ACT 16.24"
24 por isso os colocou no cárcere interno, prendendo-lhes os pés no tronco.
25 Yepmaŋpän itkaŋ bipani bämopi-ken Pol kenta Silas Ekäniken yäŋapik man yäŋit, iniŋoret kap ätu teŋirän äma komi yot gänaŋ bok itkuŋo u nadäŋkuŋ.
25 Por volta da meia-noite, Paulo e Silas oravam e cantavam hinos a Deus, e os outros presos ouviam.
26 U nadäŋirä uterakgän kenäŋ kwaiŋirän komi yot bumta kwaiŋkuk. Kwaiŋirän komi yot täŋo yäma päke u kudup ini jop tägeŋkuŋ. Täŋpäŋ yen kehäromi äma komi yot gänaŋ irani keri kuroŋi topuŋo u imaka, ini jop äreyäŋ maŋkuŋ.
26 De repente, houve um forte terremoto, e até os alicerces da prisão foram sacudidos. No mesmo instante, todas as portas se abriram e as correntes de todos os presos se soltaram.
27 Täŋpäkaŋ watä ämatä kikŋutkuk. Kiŋutpäŋä dapun täŋpäŋ kaŋkuk; Komi yot täŋo yäma kudup tägeŋkuŋo irirä. Yabäŋpäŋ-nadäŋkuk; Komi yot gänaŋ ŋo iraŋo ŋokeŋo käwep äpämaŋ metäkaŋ yäŋ nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ päip yäpmäŋpäŋ iniken gupi urayäŋ täŋkuk.
27 Quando o carcereiro acordou, viu as portas da prisão escancaradas. Imaginando que os prisioneiros haviam escapado, puxou a espada para se matar.
28 Ude täŋirän Poltä gera terak ŋode iwetkuk; Ude täŋpeno! Nin kuduptagän itkamäŋ ŋo yäk.
28 Paulo, porém, gritou: “Não se mate! Estamos todos aqui!”.
29 Ude yäŋirän watä äma unitä topänta gera yäŋtäŋ komi yot gänaŋ äroŋkuk. U umuntaŋkaŋ bumta kwaiŋpäŋ Pol Silas dubini-ken maŋpän äpmoŋkuŋ.
29 O carcereiro mandou que trouxessem luz e correu até o cárcere, onde se prostrou, tremendo de medo, diante de Paulo e Silas.
30 Täŋpäŋ yarä u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ yäman äpmoŋpäŋ yäwetkuk; Notnapakyat, näk imapäŋ täŋira Anututä api täŋkentäŋ namek?
30 Então ele os levou para fora e perguntou: “Senhores, que devo fazer para ser salvo?”.
31 Yäwänä iwetkumän; Ekäni Jesu Kristo nadäkinik täŋ imikaŋ uyaku gäk ba webeka nanak ba ämawebe gäkkät it täkaŋ u kudup Ekäni Jesu Kristota nadäkinik täŋ imiŋkaŋ uyaku Anututa biŋam api täneŋ yäk.
31 Eles responderam: “Creia no Senhor Jesus, e você e sua família serão salvos”.
32 Yäwän yarä unitä Ekäni täŋo manbiŋam äma u ba noriye unitä yotken itkuŋo u yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkumän.
32 Então pregaram a palavra do Senhor a ele e a toda a sua família.
33 Yäwerän nadäŋpäŋ bipani ugän watä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku däpuŋo meni ärut yämiŋkuk. Täŋpäŋ yäwerän ini ba webeni nanak Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkumän.
33 Mesmo sendo tarde da noite, o carcereiro cuidou deles e lavou suas feridas. Em seguida, ele e todos os seus foram batizados.
34 Täŋkaŋ watä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku ini yot gänaŋ yepmaŋpäŋ ketem ijiŋ yämiŋkuk. Täŋpäkaŋ äma u ini ba webeni nanakiye kudup Anututa biŋam täŋpäŋ bänep oretoret pähap täŋkuŋ.
34 Depois, levou-os para sua casa e lhes serviu uma refeição, e ele e toda a sua família se alegraram porque creram em Deus.
35 Eruk parä yäŋeŋirän Rom gapman täŋo man yäpmäŋ daniwani äma ätutä komi ämaniye ŋode yäwet-pewä kuŋkuŋ; Äma yarä u yabä kätäŋpewä kun! yäk. Ude yäwet-pewä kuŋkaŋ komi yot täŋo watä äma udegän iwetkuŋ.
35 Na manhã seguinte, os magistrados mandaram os guardas ordenarem ao carcereiro: “Solte estes homens!”.
36 Iwerä nadäŋpäŋ watä ämatä Pol iwetkuk; Näkä ek tabä kätäŋpewa kukta äma ekäni ekänitä man pewä äbätak. Unita ek äpämaŋ kuŋkaŋ säkgämän itkon.
36 Então o carcereiro mandou dizer a Paulo: “Os magistrados disseram que você e Silas estão livres. Vão em paz”.
37 Yäwänä Poltä iwetkuk; Ude täga nämo! Nek Rom äbotken nanik upäŋkaŋ goret ude nämo täŋ niminaŋipäŋ jop nadäŋ täŋ nimiŋkuŋ. Manken jukun nipmaŋpäŋ mebärinek kaŋkaŋ uterak komi yotken nipmaŋkuŋo uyaku tägawän! Upäŋkaŋ ude nämo täŋ nimiŋkuŋ. U jop nadäŋ nidäpmäŋpäŋ komi yotken nipmaŋkuŋ. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ käbop äpämaŋ kun yäŋ niwetkaŋ? Nämoinik! Äma ekäni u ini-tägän äbäŋkaŋ keran kaŋ nimagut yäpmäŋ äpämaŋ kut.
37 Paulo, no entanto, respondeu: “Eles nos açoitaram publicamente sem julgamento e nos colocaram na prisão, e nós somos cidadãos romanos. Agora querem que vamos embora às escondidas? De maneira nenhuma! Que venham eles mesmos e nos soltem”.
38 Poltä ude yäweränä komi ämatä äyäŋutpeŋ päŋku man yäpmäŋ daniwani äma ŋode yäwetkuŋ; Pol kenta Silas u Rom äbotken nanik yäk. Yäweränkaŋ man u nadäŋpäŋ kwaiŋkuŋ.
38 Os guardas relataram isso aos magistrados, que ficaram assustados por saber que Paulo e Silas eram cidadãos romanos.
39 Kwaiŋpäŋ äma yarä uken äbäŋpäŋ butewaki man yäwetkuŋ. Täŋpäŋ yarä u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuŋ. Täŋkaŋ kome u peŋpeŋ kome kukŋi käda kukta man yäwetkuŋ.
39 Foram até a prisão e lhes pediram desculpas. Então os trouxeram para fora e suplicaram que deixassem a cidade.
40 Ude yäweräwä yarä u komi yotken naniktä äpämaŋ Lidiatä yotken kuŋpäŋä Jesu täŋo äbot yabäŋ ahäŋpäŋ bänep täŋ-kehäromtak man yäwetpeŋ kuŋkumän.
40 Quando Paulo e Silas saíram da prisão, voltaram à casa de Lídia. Ali se encontraram com os irmãos e os encorajaram mais uma vez. Depois, partiram.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.