Atos 15
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Kadäni uken äma ätu Judia komeken naniktä Antiok kuŋpäŋ Antiok nanik äbot täŋpani ŋode yäwetkuŋ; In Moses täŋo man buramiŋpäŋ gupjin moräk nämo madäŋpäŋä Ekänita biŋam täga nämo api täneŋ yäŋ yäŋkuŋ.
1 Orot afa Judea’ane hire hina Antioch hitit baitumatumayah nati’imaim hima’am hi’obaibiyih hio, “Kwa i Moses ana ofafar eo na’atube a’ar mo’oh hina’afuw kwa boro yawas kwanab.”
2 Ude yäŋirä Pol kenta Banabastä man u nadäwän siwoŋi nämo täŋpäpäŋ Judia äma ukät man wärät-wärät täŋpäŋ man kowat yäwän täŋkuŋ. Ude täŋirä äbot täŋpani ämawebetä man ŋode topuŋ; Eruk, Pol Banabas-kät nadäkinik täŋpani ätu yäwetpena päŋku aposoro ba äma ekäni ekäni Jerusalem irani-kät man ŋo kaŋ yäŋpäŋ yäpä-siwoŋ tawut yäk.
2 Paul, Barnabas hairi iti bai’obaiyen isan nati orot bairi higam tur manin maiyow hio, basit Paul Barnabas hairi naatu Antioch orot afa na Jerusalem tur abarayah naatu regaregah ai’in bairi iti tur yamutufurin isan hirubinih.
3 Man ude topmäŋpäŋä Antiok äbot täŋpanitä ämawebe Jerusalem kukta iwoyäŋkuŋo u yepmaŋpä kuŋkuŋ. Kumaŋ päŋku Ponika ba Samaria kome irepmitpäŋ kome u nanik äbot täŋpani manbiŋam ŋode yäwettäŋ kuŋkuŋ; Äma guŋ äbotken nanik mäyaptä Anutu täŋo man nadäŋpäŋ Anututa biŋam täŋkuŋ. Ude yäwerirä nadäŋpäŋ bänepitä oretoret pähap nadäŋkuŋ.
3 Ekaleisia ana kou’ay wanawananamaim iti sabuw hiyafarih hin. Naatu hiremor hina Fonisia naatu Samaria’amaim hi’afuwabon hirabon. Ufun Sabuw mi’itube God hibai hibitumatum isan hai tur hi’owen, naatu baitumatumayah nati’imaim hima’am iti tur hinowar yasisir dogoroh awan karatan.
4 Eruk manbiŋam u yäŋahäŋtäŋ kumaŋ Jerusalem ahäŋkuŋ. Jerusalem ahäŋirä aposoro, äbot täŋpani täŋo ekäni ekäni ba äbot täŋpani ämawebe ini imaka, penta yäniŋ oretkuŋ. Yäniŋ orerirä Pol kenta Banabastä Ekäni Anututä täŋkentäŋ yämiŋirän guŋ äbot ämawebe-ken epän täŋkumäno unitäŋo manbiŋam yäwetkumän.
4 Hina Jerusalem hititit ana veya’amaim, God ana ekaleisia, Tur Abarayah, naatu regaregah ai’in etei nati’imaim hima’am hai merar hiyi. Naatu Paul Barnabas hairi hibinanawan ana veya God isah mi’itube sisinaf hai tur hio’owen.
5 Ude yäwerirän äbot täŋpani ätu Parisi äma itkuŋo unitä ŋode yäŋkuŋ; Äbot kubäken naniktä gupi moräk madäneŋo uyaku nadäna siwoŋi täŋpek. Äma uwä yäweräkaŋ Moses täŋo baga man bok kaŋ buramiwut yäk.
5 Baise baitumatumayah afa Pharisee hai kou’ayane himisir hio, “Nati sabuw i boro hai ar kanabih hina’afuw naatu tana’uwih Moses ana ofafar hini’ufunun.”
6 Parisi ämatä man ude yäŋirä aposoro-kät äma ekäni ätukät käbeyä täŋpäŋ man yäŋ-ket utnayäŋ täŋkuŋ.
6 Tur Abarayah regaregah bairi hina hiku’ay iti baibat nutitiyin isan
7 Man u ket utnayäŋ yäŋkaŋ man epän pähap täŋkuŋ. Yäwä täreŋirän Pitatä akuŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Notnaye, bian Anututä in bämopjin-ken nanik näk iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuko u nadäkaŋ. U nähä guŋ äbotken Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ yäwerira Ekänita nadäkinik täneŋta iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuk.
7 Manin maiyow hibas inan ufunamaim Peter misir eo, “Taitu baitumatumayah kwa kwaso’ob marasika God ayu kwa wanawanamaim rubinu iti Tur Gewasin Ufun Sabuw isah binan isan, saise i auman iti tur hitanowar naatu hititumatum.”
8 Anutu, ämawebe kuduptagän bänepi-ken yabäŋpäŋ-nadäk täyak unitä guŋ ämawebe äbot u Kudupi Munapik ninta niniŋ kireŋkuko udegän yäniŋ kireŋkuk. Ude täŋirän kaŋpäŋ ŋode nadäŋkumäŋ; Anututä ämawebe u inita biŋam yäpmäŋ danitak yäk.
8 God orot etei dogoroh i so’ob, imih Anun Kakafiyin it bitit na’atube Ufun Sabuw auman itih, nati’imaim ebi’obaiyit God nati sabuw auman ibasit ebowabow.
9 U ninta kädet kubä niwoŋäreŋkaŋ guŋ ämawebeta kädet inigän kubä nämo yäwoŋäreŋkuk. Nämoinik! U nadäkinik täŋ imiŋirä bänepi ärut yäpän tägawäpäŋ yepmaŋkuk.
9 God it isat esisinaf na’atube i auman isah ef ta’imon esisinaf, anayabin i hai baitumatumamaim dogoroh eyayafur.
10 Unita in imata Anutu täŋo täktäki irepmitpäŋ tänayäŋ täkaŋ? In baga man täŋo bäräpi u notniye guŋ äbotken nanikta nämo kotaŋ yämineŋ. Nämoinik, bian äbekniye oraniye ba ninin imaka, bäräpi u täga nämo kotaŋkumäŋ yäk.
10 Naatu boun aisim bit gagamin it uwatanah naatu it men karam tata’abar i kwabai bai’ufununayah tuwabuh kwayara’ah God routobon kwabitin.
11 Upäŋkaŋ ŋode nadäk täkamäŋ; Ekäni Jesu täŋo orakoraki uterakgän Anututä nin inita biŋam iwoyäŋkuko udegän notniye guŋ äbotken nanik imaka, iwoyäŋkuk.
11 En! Baise, manaw kabeber ata Regah Jesu’umaim nan it ta’ita’imon taitumatum tabai biyawasit na’atube ibo hitumatum hibai yawas itih.”
12 Pitatä man ude yäŋ irirän nadäŋpäŋ äma käbeyä täŋ itkuŋo u kudup man bitnäŋpäŋ Pol kenta Banabas-tagän juku peŋkuŋ. Juku peŋirä yarä unitä Anututä kudän kudupi kudupi keri terak guŋ äbotken täŋkuko unitäŋo manbiŋam ätu yäŋahäkgän täŋkumän.
12 Kou’ay nati etei awah fot hima Paul Barnabas hairi God ina’inan fokarih naatu baifofofor mi’itube i wanawanahimaim Ufun Sabuw isah sisinaf i hai tur hiowen hima hinowar.
13 Eruk, manbiŋam u yäŋ paorirän Jemstä ŋode yäŋkuk; Notnaye, juku peŋpäŋ nadäkot!
13 Hio in sasawar ufunamaim, James misir eo, “Taitu naatu tuwai’inah anao kwananowar!
14 Man Saimon-Pitatä ŋode niwerak; Anututä ironi kwawa pewän ahäwäpäŋ guŋ ämawebe bämopi-ken nanik ätu inita biŋam iwoyäŋpäŋ yäpmäŋ daniŋkuk.
14 Simon iti boun mi’itube God ana naniyan wantoro’ot Ufun Sabuw wanawanahimaim bow i ana sabuw nowan himatar kakaifih isan iti kubuna tanowar.
15 Ba profet biani täŋo man u inidewanigän. U ŋode kudän täŋkuŋ;
15 Dinab oro’orot hai tur etei iti tur isan i tibasit. Bukamaim iti na’atube eo.
16 Ekänitä ŋode yäŋkuk;
16 ‘Iti ufunamaim ayu boro ana matabir, Regah eo,
17 — ausente —
17 Saise sabuw afa boro ayu hinanuwuhu hinan,
18 — ausente —
18 Imih Regah eo, iti i marasika eo hinowaraka.’
19 Unita notnaye, näk ŋode nadätat. Nin notniye guŋ äbotken nanik bänepi sukureŋpäŋ Anutu-ken kuŋ moreŋkuŋo unita bäräpi nämo kotaŋ yämine.
19 “Iti i ayu au not,” James ikofan eo maiye, “Ufun Sabuw God isan temamatabir men tana’otanih.
20 Nämo, jukuman ŋode ugänpäŋ kaŋ kudän täŋpäŋ yämina; In wäbätta tom ketem ijiŋ yämani u moräki nämo näneŋ. Ketem udewani u naŋpäŋ bänepjin täŋpä waneŋ. Ba kubokäret kädet u ba u nämo täneŋ. Ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpmäŋ-pewä kumbani-kät tom nägäri nämo piwä kwani u nämo näneŋ.Grik täŋo urak jopi yarä|src="HK032A.jpg" size="col" loc="Near as possible" copy="Horace Knowles" ref="ACT 15.20"
20 Baise nati efanin fef tanakirum hai tur tana’owen, bay sibor hiya’ay biyah eregubagub auman men hinaa, men hina’in tabitabir hiniwa’an kwanekwan, masanuw sikah birabir naatu wanawanah rara auman men hinaa.
21 Nin nadäkamäŋ, bian umu-kentä päbä apiŋo itkamäŋ-ken ŋoken guŋ äbot täŋo yotpärare kubäkubäken Sabat kadäni-ken käbeyä yot gänaŋ Moses täŋo baga man u kudup daniŋpäŋ yäŋahäk täkaŋ. Unita Baga man yarägän ude kaŋ kudän täŋpäŋ yämina.
21 Anayabin Moses ana ofafar i kwamur moumurin maiyow Kou’ay Baremaim Baiyarir Ana Veya mar etei hibiyab hibinan hinonowar.”
22 Eruk, aposoro-kät äbot täŋpani ämawebe ba watä ämaniyetä man topmäŋpäŋ äma yarä Banabas kenta Polkät Antiok kukta yabäŋ ahäŋkuŋ. Äma yarä u kubä wäpi Judas wäpi kubä Basabas, kubä wäpi Silas. Yarä unitä äbot täŋpani täŋo watä äma ude itkumän.
22 Imaibo tur abarayah, Regaregah ai’in naatu kirisiyan sabuw bairi hita’imon hai not hibogaigiwas orot afa kou’ayomaim roubinih Paul Barnabas bairi au Antioch baiyafarih isan hio. Basit Judas wabin ta Barsabas, Silas hairi hirubinih, iti orot rou’ab i baitumatumayah hai bonawiyenayah orot gagamih.
23 Täŋpäŋ manbiŋam yäpmäŋ kukta ŋode kudän täŋpäŋ yämiŋkuŋ;
23 Naatu fef i iti na’atube hikirum hitih hibai hin.
24 Eruk man kubä ŋode nadämäŋ; Nintä nämo nadäŋ yämiŋitna ninken nanik äma ätutä inken kuŋkaŋ man mebäri mebäri täwerirä nadäwätäk pähap täŋkuŋ.
24 “Aki tur anowar orot afa aki ai kou’ayane hitit hina hai turamaim abisa hio i kwa anot hikwaris. Naatu nati orot i men kafai aki biyai’ine fair aitih nati tur hibai hinamih.
25 Nintä u nadäŋpäŋ man epän täŋpäŋ äma yarä ŋo yabäŋ ahäŋpäŋ yepmana yäpmäŋ notninpakyat Pol kenta Banabas-kät ärekaŋ.
25 Isan imih aki aru’ay ao aibasit tur abarayah afa arubinih kwa isa abiyafarih. Iti orot i boro ata ofonah Barnabas Paul bairi hinan.
26 Nin Pol kenta Banabasta gäripi pähap nadäk täkamäŋ. Uwä Jesu Kristo Ekäninin täŋo epän terak ini gupita nämo iyap taŋpäŋ bäräpi mebäri mebäri kotaŋkumän.
26 Iti orot rou’ab ata Regah Jesu Keriso wabin isan hai yawas etei hikwahir tebowabow.
27 Täŋpäŋ nin Judas kenta Silastä manbiŋam ŋo täŋkehärom takta, inken yepmana yäpmäŋ ärekamän.
27 Imih Judas Silas hairi kwa isa abiyafarih, i boro hinao kwanowar sawar ta’imon iti fefemaim akikirum na’atube.
28 Kudupi Munapik-kät nintä man yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkumäŋ; Intä bäräpi ätukät kotakta bitnäkamäŋ. Unita in kädet ŋode-gänpäŋ iwatneŋ;
28 Aki Anun Kakafiyin bairi aibasit men bit gagamin atit kwatab, ofafar iti bai’ufnunin isan aibasit abit sisibinamaim.
29 In naŋ moräk wäbätta peŋ yämani u nämo yäpmäŋpäŋ näneŋ. Ba tom kotäki topmäŋpäŋ däpmäŋ-pewä kumbani ba tom nägäri u nämo näneŋ. Ba kubokäret kädet nämo täneŋ. Injinta watäni itpäŋ imaka ŋo mäde ut moreŋirä api tägawek. Eruk, ugän. Säkgämän kaŋ irut.
29 Bay wagaburisah hisisibor men kwanaa, for rara auman men kwanaaf for sikah hibir himomorob men kwanaa, naatu in baisesebar kwanekwan i kwanahaiw. Sawar iti ao na’atube kwanasisinaf kwa a ef etei boro namutufor. Gewasinamaim aotuturi, kwanama.”
30 Man ude kudän täŋpäŋ yämiŋkaŋ yepmaŋpä yäpmäŋ Antiok komeken kuŋkuŋ. Eruk kumaŋ päŋku Antiok ahäŋpäŋä äbot täŋpani yäŋpäbä yepmaŋpäŋ man kudän u yämiŋkuŋ.
30 Orot hiyafarih tur hibai hin Antioch hitit, nati’imaim ekaleisia tutufin etei hi’af ayuwih rou’ay gagamin hibai naatu fef hitih.
31 Yämäkaŋ ämawebetä irit kuŋat-kuŋari täŋ-kehäromtak man u daniŋpäŋ nadäŋkaŋ bänep oretoret pähap nadäŋkuŋ.
31 Fef hibai hibiyab ana maramaim dogor wanawanan yasisir awan karatan koufair tur hinonowar isan.
32 Täŋpäkaŋ Judas kenta Silas u Anutu täŋo meni jinom yäŋahäwani unita äbot täŋpani ämawebe bänepi täŋpidäm takta ba täŋkehärom takta man kädet tägatäga mäyap yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkumän.
32 Judas Silas hairi i God ana dinab oro’orot, imih i tur manih maiyow hima hidudur, baitumatumayah koufair hitih naatu tafah fair hiyai.
33 — ausente —
33 Fur bai’ab na’atube hima’am ufunamaim himisir taih tuwah tufuwamaim hio tuturih naatu sabuw iyab hibiyafarih isah himatabir maiye hin.
34 — ausente —
34 Baise Silas nati’imaim ana not bogaigiwas iban ma maiye.
35 Täŋ, Pol kenta Banabas uwä ini Antiok kome ugän itkumän. Itkaŋ äma ätu mäyap ini u nanikkät Ekäni täŋo man yäŋahäŋit, Ekäni täŋo kädet täga mebäri mebäri unita yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täŋkumän.
35 Naatu Paul Barnabas hairi Antioch imaim mar kafai hima, naatu baitumatumayah afa nati’imaim bairi sabuw afa hi’obaibiyih naatu Regah ana tur gewasin hibinan hiremor.
36 Eruk uken kadäni käroŋi ittäŋgän Poltä Banabas ŋode iwetkuk; Nek äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku notniyeta yabäda yäk. Bian Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kuŋatkumäk-ken kuŋpäŋ täga ba goret itkaŋ unita yabäda yäk.
36 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Barnabas isan eo, “It boro tanamatabir maiye bar merar etei taituwat tema’ama’amaim tanarun tanatit taninanawanih, Regah ana tur nati’imaim tabibinan tana’itin sabuw basit tema’am.
37 Ude yäŋpäŋ Banabastä Jon wäpi kubä Mak u bok kukta yäŋkuk.
37 Nati ana veya Barnabas i kok John Mark tab bairi hitan.
38 Yäwänä Poltä yäŋkuk; Äma uwä bian nekkät epän täkta bitnäŋpäŋ Pamfilia komeken nipmaŋpeŋ kuŋkuko ukeŋo. Unita ukät nämo kunayäŋ yäk.
38 Baise Paul i men kok boro John Mark hitab bairi hitan, anayabin i men bairi hima hai bowabow hibow in yomanin hisawarimih, baise i Pamfilia imaim ihamiyih matabir maiye.
39 Ude yäŋpäŋ yäŋ-awätpäŋ duŋ-weŋpäŋ inigän inigän itkumän. Ude täŋpäŋ Banabastä Mak imaguränkaŋ gäpe kubä terak äroŋpeŋ Saiprus kome kuŋkumän.
39 Nati’imaim Barnabas Paul hairi higam tur fokarih hio, naatu hairi hikusib Barnabas Mark bai hairi wa hibai au Cyprus hin.
40 Täŋirän Pol uwä Silas imaguränkaŋ kudayäŋ täŋirän äbot täŋpani ämawebe u nanik unitä Anutu keri-ken yepmaŋpäŋ yäŋkuŋ; Ekäni täŋo orakorakitä watäni it tamiŋirän kaŋ kuŋarun.
40 Paul Silas rubin bai naatu tafaram bihamiy ana veya, baitumatumayah orot rou’ab hibuwih higegewasinih Regah ana manaw ana kabeber wanawanan hiyari’iyih takaifih isan.
41 Ude yäweräkaŋ yarä uwä eruk Siria ba Silisia komeken ittäŋ kuŋatkumän. Kome u ittäŋ kuŋatkumäno uwä, u käda nanik ämawebe äbot täŋpani Poltä nadäkiniki täŋkehärom taŋ yämiŋirän ittäŋ kuŋatkumän.
41 Basit Paul misir Syria naatu Silisia wanawanahimaim run remor ekaleisia koufair itih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.