2 Timóteo 2
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk iroŋina Timoti, Kristo Jesutä iron pähap äboriyeta täŋ yämik täyak u yäpmäŋ wädäŋpäŋ kehärom taŋpäŋ kuŋat täyi.
1 Baise natu, Keriso Jesu ana manaw ana kabeber wanawananamaim inafair.
2 Ude täŋpäŋä gäk ba ämawebe mäyap nadäŋirä man yäŋahäk täŋkuro u äma ätu Anutu täŋo man kehäromi iŋitpäŋ yäpmäŋ kuŋat täkaŋ u yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täyi. Täŋiri unitä äma ätu täga yäwetpäŋ yäwoŋärekgän api täneŋ.
2 Bai’obaiyen sifrubonayah maumurih nahimaim abinan inonowar inab, naatu sabuw iyab kubitutumih, iti tur inaya’abun hinab, saise i auman sabuw afa hini’obaiyih.
3 Täŋpäŋ gäk Kristo Jesu täŋo komi äma täga ude itkaŋ komi bäräpi yäpmäkta nämo gaŋa täwen.
3 Aki biyai ebababanabe obo auman aunowa biya nababan Keriso Jesu ana baiyowayan gewasin na’atube.
4 Komi äma bureni täŋo mebäri nadätan? U intäjukun ämanatä näka täga nadäŋ namän yäŋpäŋ piä, äma jopitä täk täkaŋ u nämo täk täkaŋ. Nämo, u gwäk pimiŋpäŋ piä yäŋ yämani kehäromigän täk täkaŋ.
4 Orot yait sorodiy ana bowabowamaim ema’am i boro turobe nabow ana orot ukwarin niyasisir, men natit ufun bar merar ana bowabow auman nagamuw nabowamih.
5 Ba äma närepmirek-gärepmirek-ken bäräŋek täkaŋ unita nadä. Äma udewaniwä noriye yärepmitpäŋ intäjukun ahäŋpäŋ gwäki yäpayäŋ nadäŋpäŋä, närepmirek-gärepmirek unitäŋo baga man siwoŋi iwarek. Baga man nämo iwatpäŋ jopjop täŋpeko uwä gwäki nämo yäpek.
5 Orot nunuw isan ebowabow gaigiwas boro men asir nanunuw turahinah ni’iyonsairih siwar nabaimih, baise nunuw ana bai’obaiyen hibi’obaiy ni’ufunun boro nanunuw turahinah ni’iyonsairih.
6 Ba man wärani kubä ŋode; Äma kubä ketem piä taŋigän täŋpeko uwä kowatawä noriye ätu yärepmitpäŋ ketem taŋigän näŋpek.
6 Orot yait masaw bow raro’on ebababan hinafafour ana veya, nati orot i boro wan hinakusib aunowan hinitin.
7 Unita Timoti, man gäwetat ŋonita juku piŋpäŋ kuŋariri Ekänitä nadäk-nadäkka api täŋkwawa täwek. Täŋirän unitäŋo mebäri api nadäwi-täreneŋ.
7 Abisa ao i nuhimaim nama inanot, naatu Regah boro nibaisi nuhi nakusisib sawar etei ao inaso’ob.
8 Täŋpäkaŋ gäk Jesu Kristota nadäŋit nadäŋit kuŋaren. U Devit täŋo oranitä kumbani-ken naniktä akuŋkuk yäŋ mani biŋam ude täwet täŋkuro ukeŋo.
8 Jesu Keriso, David uwan, morobone God iyawas maiye mimisir, i ayu au Tur Gewasin ukwarin nati i abibinan.
9 Mani biŋam unitagän yäŋpäŋ komi pähap nadäk täyat. Täŋpäkaŋ waki täŋpani ude topmäŋpäŋ nepmaŋkuŋo itat. Upäŋkaŋ Anutu täŋo man uwä nämo topani!
9 Anayabin ayu Tur Gewasin abibinan isan biyababan abaib, ana itinin i bainowan orot na’atube hifatumu ama’am. Baise God ana tur i men hifatum.
10 Unita ämawebe Anututä inita iwoyäwani u täŋkentäŋ yämikta nadäŋpäŋ näk bänepna täŋ-täpäneŋpäŋ komi bäräpi ŋo kotaŋ itat. Ämawebe uwä Jesu Kristo terak irit bureni itak u yäpmäŋpäŋ kämiwä Jesu-kät peŋyäŋek gänaŋ tärek-täreki nämo itneŋta komi ŋo nadätat.
10 Isan imih God ana sabuw rurubinih wabihimaim ayu biyababan fokarih etei wanawanah arun ewawainabu, saise i auman Keriso Jesu’une yawas enan hinab naatu yawas ma’ama wanatowan ana bonamanamarin wanawanan hinarun.
11 Unita man ŋode pätak u bureni-inik;
11 Iti tur i turobe,
12 Täŋpäŋ komi bäräpi kotaŋpäŋ nämo kwitanayäŋ tämäŋo uwä Jesu-kät yabäŋ yäwat piä bok api täne.
12 biyababanamaim nawawainabit na’at,
13 Täŋpäkaŋ nin Jesu iwatta yäŋkehärom taŋkumäŋo u irepmitnero upäŋkaŋ Jesutä ude täkta yäŋkehärom taŋkuko u nämo api irepmirek. Nämoinik! U imata, iniken mebäri ba täktäki täga nämo irepmirek.
13 It men tanabobosunusunub na’at,
14 Unita Timoti, gäk kadäni kadäni man ŋowä yäwetpäŋ yäwoŋärek täk täyi. Täŋpäkaŋ man jopita yäŋawät-awät täneŋta Anutu iŋamiken man kehäromi kaŋ yäwet. Man udewanitä äma kubä täga nämo täŋkentäŋ imek. Nämoinik, äma man u nadäk täkaŋ unitäŋo bänepi täŋpänwak täkaŋ.
14 A sabuw hai tur ina’owen nuhih inakusib iti sawar isah, God nanamaim tur fokarin ina’uwih inimatnuwih; sawar hai yabih en, isah men turamaim hinagam. Nati boro men ana gewasin ta hinab, baise sabuw iyab tur tenonowar i tigugurusih.
15 Täŋpäkaŋ Anututä nadäŋ gamiŋirän tägawekta gwäk pimiŋpäŋ piäka täk täyi. Ude täŋkaŋ man bureni pähap siwoŋigän yäŋahäŋ yäpmäŋ kuŋiri mäyäktä piä äma gäkä terak ärowektawä.
15 Baise inabow sunusunub, God na’iti o i turobe kubowabow, naatu God ana tur yabin inaso’ob gewas sabuw ini’obaiyih, saise kubowabow isan God nabibatiy boro men biya na’ohow.
16 Ba man jopi, kome täŋo nadäk unita yäŋuruk-uruk yäŋirä nämo nadäwen. Ude täk täkaŋ uwä täŋ yäpmäŋ kuŋkä man jopi kehäromi-inik iŋitpäŋ Ekäni täŋo man pekinik api täneŋ.
16 Sabuw iyab God men tekakakafiy naatu koko’awabe teo’okwanekwan kwanahaiwih, anayabin sabuw boro hinanawiyih God biyanamaim hinatit hai ef nawarorom.
17 Man udewani uwä paräm tokŋeŋ äroŋpäŋ äma gupi täŋpäwak täkaŋ udewani. Äma udewani-ken nanik kubä wäpi Himeneus, kubä Filetus.
17 Hai bai’obaiyen i roufair orot biyan ean gegedar enan na’atube. Wanawanahimaim i orot rou’ab, Haimeneus naatu Philetus hairi iti bai’obaiyen tibi’obaiyi i kwana’itin gewas.
18 Äma yarä u man bureni peŋkaŋ ŋode yäk täkamän; Ämatä kumbani-ken nanik akukakuk u bian ahäŋkuko unita nin kumäŋpäŋ äneŋi nämo api akune yäk. Täŋpäŋ man udewani terak ämawebe täŋo nadäkiniki täŋpän waŋirä nadäkiniki pewä putärek täkaŋ.
18 Iti orot rou’ab bai’obaiyen anababatun hikwahir hitit, naatu hai binanumaim hio morobone misir maiye i mataraka, boro men namatar maiye’emih, iti na’atube hio baitumatumayah afa hai baitumatum tigugurus.
19 Upäŋkaŋ ämatä eŋi tänayäŋ nadäŋpäŋ bek kehäromi änek täkaŋ ude Anututä iniken äboriye kehäromi nikek itneŋta bek kehäromi äneŋ-kireŋkuko pen itak. Bek uterak man kudän ŋode kudän täwani itak; Ekänitä äboriye bureni-inik unita nadätak. Täŋpäŋ man kudän täwani kubä pen ŋode bek uterak itak; Ämawebe Ekäni wäpi yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä kädet wakita mäde ut imineŋ.
19 Baise God ana taf badowanin rarouw i boro men yait ta niyuyuw. Iti taf afe’enamaim tur iti hikirum, “Regah so’ob iyab i nowan.” naatu “Iyab teo ayu i Regah nowan gewasin kakafihine dogor baikitabir hinab.”
20 Timoti, gäk nadätan? Äma wäpi biŋam ikek täŋo eŋi gänaŋä pärek ba käbot ätuwä gol siriwapäŋ täŋpani. Ba ätuwä päya kujat kenta komepäŋ täŋpani. Imaka uwä ätu piä täga täkta biŋam ba ätuwä piä jopi mebäri mebäri u täŋkaŋ jop maŋpä kukta yäwani.
20 Bar gagamin wanawanan ror kafet, hai yumat i ta ta, afa i silver, naatu afa i gold, afa i tew, afa i naukwat, naatu iti sawar afa i bowabow gagamih isah, afa i bowabow gidigidih isah.
21 Täŋpäkaŋ äma kubä iniken irit kuŋat-kuŋariken wakini peŋpäŋ kuräki irayäŋ täko uwä käbot siliwa ba golpäŋ täŋpani, piä täga täkta biŋam yäwani, kudupi ude api irek. Äma udewani uwä Mähemi täŋo piä tägatäga täkta biŋam yäwani. Uwä Mähemi täŋo piä täkta pidämtak täyak unita Mähemitä piä man u ba u täga iwerän täŋpek.
21 Orot yait kakafihine nahaiw taiyuwin nakukusouw na’at, karam boro hinab sawar gagamih isan nabow, anayabin i taiyuwin ya’asair ana orot ukwarin isan bowamih yabuna.
22 Unita gäk kadäni kadäni nadäk waki gubaŋitä yäpmäŋ kuŋat täkaŋ u mäde ut imiŋpäŋ kädet tägatäga ŋodewani u iwatta gwäk pimiwen; Täktäk siwoŋi, Anututa nadäkinik bureni, bänep iron, bänep kwini. Imaka tägatäga u ämawebe bänep nadäk-nadäki siwoŋitä Anutu yäpmäŋ wädäk täkaŋ u täŋkentäŋpäŋ penta kaŋ iwarut.
22 Monok ana yawas kwanahaiw, yawas yamutufurin, baitumatum, yabow, tufuw, isah a not imaim kwanayai kwananuwih kwanab, Kirisiyan afa dogoroh rousouwin bairi kwanita’imon Regah ana baibais isan kwanifefeyan.
23 Täŋpäŋ nadäk-nadäki gwäjiwanitä jopman yäk täkaŋ unita juku nämo peneŋ. Nadätan, man udewanitä ämik man pewä ahäk täkaŋ.
23 Baise sabuw hai not en koko’aw sabuw na’atube kwanahaiwih; kwanaso’ob nati sabuw i gamin baibuya’ayah.
24 Täŋpäŋ Ekäni täŋo piä ämatä man wärät-wärät nämo täŋpek. Nämo, u äma kuduptagän not täŋ yämiŋpäŋ Ekäni täŋo man meni täŋpidäm-pidäm terak ba bänep kwini terak yäwetpäŋ yäwoŋärewek.
24 Regah ana akirwairafin i men nagam kwanekwan, baise sabuw etei isah nigewasin, yaten nanub ni’obaiyih.
25 Täŋpäŋ äma nadäk-nadäk gwäjiwani yäpmäŋ kuŋat täkaŋ u bänep täga terak yäwetpäŋ yäwoŋärewek. Yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋirän Anututä nadäŋ yämiŋirän bänep sukureŋpäŋ man burenita nadäkinik äneŋi käwep täneŋ.
25 Tur hamehamenamaim sabuw iyab i tirurukoukuw nayamutufurih, God boro hai ef niwa’an naham dogor baikitabir hinab naatu hinan turobe hinaso’ob.
26 Ude täneŋo uwä nadäwä tumbäpäŋ Satantä iniken mani iwatneŋta buŋep pewän yepmäŋireko u dat-kwinitpeŋ kuneŋ.
26 Naatu hai not namatabir maiye nan natitit ana veya’amaim, demon buwih fatumih hima fanan hibai ana kok hisisinaf boro hinahaiw hinatit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 2 Timóteo 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.