2 Coríntios 11
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Notnaye, in nadäŋ namiŋirä guŋ man täpuri ätu ŋode täwerayäŋ;
1 Ayu anotanot mar kikimin au tur anao i boun koko’aw hai tur te’o na’atube, baise kwa marasika kwabusuruf kwabowabowaka.
2 Näkä inta iyap takinik täk täyat uwä Anututä nadäk täyak udegän. Inä webe gubaŋ kuräki siwoŋi-inik äma kubäta biŋamgän iwoyäŋpäŋ tepmaŋkuro ude. Äma uwä Kristo ubayäŋ.
2 Ayu kwa isa abi’o’orot, boun God ebi’o’orot na’atube, kwa i boun babin biyan numin orot ta’imon bai’awanin isan hi’omatan na’atube nati i Keriso akisin.
3 Täŋpäkaŋ gämoktä Iv täŋikŋatkuko ude inken udegän ahäwek yäŋ yäŋkaŋ umuntak täyat. Äma ätutä täŋ-täkŋarirä nadäk-nadäkjin täŋguŋ tawäpäŋ Kristota nadäŋ imikinik täŋpäŋ siwoŋi kuŋat-kuŋat kädetjin unita mäde ut imineŋta!
3 Ayu i abirubir kwa a not boro ni’afiy abistan Eve biyanamaim mamatar boro kwa biyamaim namatar. Kok i so’ob kwanekwan, naatu i iwa’an Eve God fanan sair naatu bowabow kakafin sinaf, imih nati baifufuwenayah boro kwa hinifuwi naatu hinifuwen anot hini’a’afiy saise kwa boro men kafa’imo Keriso akisinamo kwanitumitumimih
4 U imata, äma ätutä man mebäri mebäri täwerirä mebäri nämo yäpmäŋ daniŋpäŋ nadäŋkaŋ bäräŋeŋ jop yämagut täkaŋ. Äma udewanitä Jesu täŋo biŋam täwetpäŋ täwoŋärekamäŋ yäŋkaŋ täk täkaŋ uwä Jesu bureni täŋo biŋam nintä täwetpäŋ täwoŋärewani unitäŋopäŋ nämo täk täkaŋ. Ude terak munapik intä yäpmäkta täwet täkaŋ uwä Kudupi Munapik bian yäpuŋo u nämo. Ba manbiŋam mebäri kubä täwet täkaŋ uwä Manbiŋam Täga nintä täweritna nadäŋpäŋ nadäkinik täŋkuŋo u nämo. Inä äma udewani yämagutta gäripi nadäŋpäŋ yäniŋ kireŋirä piäni waki u täk täkaŋ.
4 Anayabin sabuw afa hinan naatu Jesu isan hinabinan men boun aki abibinan na’at. Anunin ta kwanab men boun aki abaib na’at o tur gewasin men boun kwanonowaramaim tebibinanumih, hamehamen maiyow kwa boro mar ta’imon kwanab.
5 Intä aposoro unita nadäŋirä aposoro ärowani täk täkaŋ. Upäŋkaŋ nähä unitäŋo gämori-ken nämo itat yäŋ nadätat!
5 Baise anotanot ayu i ai gewasin kwanekwan men boun kob abarayah wabih gagamih gewasih na’atube.
6 Man yäŋahäkta mena nämo käwep pidämtak täyak upäŋkaŋ nadäk-nadäkta nämo wäyäkŋek täyat. Näk Anutu täŋo nadäk-nadäkpäŋ yäŋahäk täyat yäŋ uku kädet mebäri mebäri terak kwawak täwoŋäreŋkumäŋo u.
6 Ayu tur ao’o i boun kek sosof hai tur te’o na’atube, baise ayu auru not so’ob ema’am, aki ef etei bebeyanamaim ao kwanowar sawar.
7 Anutu täŋo Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ täwetkuro unita gwäki nämo yäput. In oraŋ tamikta yäŋpäŋ näkŋata nadäŋira äpani täŋkuko unita jide? U momi täŋkut ba?
7 Ayu taiyuwu anayara’iyu naatu kwa anabora’ahi Regah ana tur gewasin baiyan en anabinan nati i bowabow kakafin?
8 Täŋpäkaŋ in bämopjin-ken piä täŋkuro uwä kome ätuken nadäkinik täŋpanitä moneŋ täŋkentäŋ namiŋirä täŋkut. In täŋkentäkta ude täŋkuro uwä äma uken kubota ude bumik täŋkut.
8 Ayu Kirisiyan sabuw afa biyahine kabay abai kwa baibaisi isan, kwanotanot ayu abainuwih?
9 Kadäni inkät itkut-ken uken moneŋta inken nanik kubäken nämo yäŋapiŋkut. Nämo, moneŋ paorirän notnaye Masedonia komeken peŋpeŋ Korin äbuŋo unitä täŋkentäŋ namiŋkuŋ. Unita kadäni uken kädet ude iwatkuro udegän bämopjin-ken äneŋi itpäŋ ugän api iwaret. Inta bäräpi kubä nämo api kotaŋ tamet.
9 Bairit tama’am ana mar ayu au kok sawar bain nowau matar isan, men kafa’imo yait ta aiwowa’ani. Anayabin teitit no Masedonia’ane hinanan sawar abistanawat akokok etei’imak anafofonin abai. Ayu boro taiyuwu bit ana’abar naatu boro na’atuka anasinaf anan.
10 Bureni-inik! Kristo, mani bureni bänepna-ken pätak unitäŋo wäpi terak ŋode yäŋkehärom täyat; Akaia kome päke u gänaŋ kudän ude täk täŋkuro u kubätä täga nämo naniŋ bitnäwek. Nämo, täga täŋkut yäŋ nadäŋpäŋ unita biŋam pen api yäk täŋpet.
10 Keriso ana turobe ayu wanawana’umaim ema’am. Ayu ao’omatani, iti ora’ara’at boro men kafa’imo awau nafot iti tafaram Akaiya wanawanan.
11 Jide? Inta gäripi nämo nadäk täyat unita kudän u täŋkut? Nämoinik, Anutu iŋamiken inta gäripi pähap nadätat yäŋ bureni täwetat!
11 Aisimamih? Anayabin ayu men kwa abiyabuwi? God so’ob ayu kwa abiyabuwi.
12 Upäŋkaŋ intäŋo aposoro ärowani u ini wäpi biŋam yäpmäŋ ärokärok kädet täŋpipiŋ yämikta kädet ude täŋkuro udegän pen api täk täŋpet. Moneŋ ketjin terak nanik yäpero uwä aposorojiye unitä ŋode yäneŋta; U kawut! Nintä täk täkamäŋ Pol udegän täk täyak yäŋ yäneŋta!
12 Ayu boun abistan abowabow boro na’atuka anabow anan. Saise ayu bowabow iti na’atube anabowabow i baifufuwen bai’obaiyenayah anarufutih. Hai yabih en isah hinao’ra’ara’at naatu asir hinao i mi’itube tebowabow aki bairi ta’imon abowabow.
13 Täŋpäkaŋ aposoro u aposoro bureni nämo, u aposoro jopi, piä täŋyäkŋarani kädet terak täk täkaŋ. Kristo täŋo aposoro bureni täŋo iŋam dapun wädäwä ärowäpäŋ bämopjin-ken kuŋat täkaŋ.
13 Anayabin sabuw nati na’atube i turabarayah baifufuwenayah, i hai bowabow isan i taiyuwih tebifufuwen. Naatu taiyuhiwat tesisinaf hai itinin i boun Keriso ana turabarayah na’atube.
14 Ude yäŋira kikŋutkaŋ? Nämo! Satantä ini, peŋyäŋek täŋo aŋero unitäŋo iŋam dapun wädäwän ärowäpäŋ kuŋat täyak.
14 Naatu nati men tanakasiy! Satan karam taiyuwin nabotabir marakaw ana tounamatar, itininabe namatar.
15 Unita piä ämaniye imaka, siwoŋi äma täŋo iŋam dapun wädäwä ärowäpäŋ kuŋarirä yabäŋkaŋ imata kikŋutne? Ude nämo! Kämiwä gwäki, piä täk täkaŋ uterak api yäpneŋ!
15 Isan imih aki men akakasiy Satan ana akir wairafih i taiyuwih hibotabirih akir wairafih hai yawas gewasih na’atube himamatar. Mar yomanin mi’itube hai bowabowamaim hisisinaf imaim boro baimakiy hinab.
16 Eruk, äneŋi ŋode täwetgän täyat; In näka guŋ yäŋ nämo nadäŋ namineŋ. Täŋ, guŋ yäŋ nadäŋpäŋä, eruk guŋ yäŋ kaŋ nadäwut! Ude nadäŋpäŋ unita nadäŋ namiŋirä guŋtä täk täkaŋ udegän näkŋata biŋam täpuri yäwa!
16 Ayu ibanak ao maiye! Men yait ta nanot ayu au not meyemeye narouw. Baise kwa iti na’atube kwananotanot na’at, basit kwanabuwu ayu i au not en, saise mar kafa’i ayu anaora’ara’at.
17 Man yäyat ŋowä Ekäni täŋo nadäk iwatkaŋ nämo yäyat. Nämo, äma guŋtä wäpi yäpmäŋ akuk täkaŋ ude yäyat.
17 Anamaramaim ora’ara’aten ana tur anao i men Regah ana kokomaim ayu ao’omih, iti tur i hai not meyemeye hai tur.
18 Upäŋkaŋ jop uken! Äma inkät it täkaŋ uwä kome täŋo nadäk terak wäpi yäpmäŋ akukta nadäk täkaŋ unita näk imaka, biŋam yäwa!
18 Baise sabuw afa abistan hisisinaf isan hina’ora’ara’at na’at, ayu auman boro anao ra’ara’at.
19 Inä nadäk-nadäkjin ärowani nikek käwep unita äma guŋ äma nadäŋ yämiŋirä man täwetpäŋ täwoŋärek täk täkaŋ!
19 Kwa taiyuw i notayah anababatun, naatu imih sabuw hai not meyemeye bairi yasisiramaim kwabita’ay.
20 Ba ugän nämo, äma udewani yäniŋ kireŋirä watä piäni täŋ yämikta tämagut täkaŋ. Ba jop manman terak täŋ-täkŋarirä imaka imakajin kudup yäniŋ kirek täkaŋ. Ba ärowani täŋpäŋ etä päpä tabäŋkaŋ iŋamjin dapun-ken tadäpmäk täkaŋ. Ude täŋ tamik täkaŋ unita gäripi käwep nadäŋ yämik täkaŋ?
20 Na’atube sabuw afa bairi kwaita’ay dibur kwamatar, taiyuwin kususur wan i’iyon o yumat ifafar.
21 Bureni, aposorojiye unitä nin nirepmit täkaŋ! Kudän täŋ tamik täkaŋ ude nämo täŋkumäŋo unita waki, ninä mäyäk tänaŋi käwep!
21 Ayu au biya’ohow, nati isan i anababatun ririmit sawar sinaf isan na’atube atao kwatanowar.
22 Äma uwä Hibru nanik täŋpäwä, eruk näk imaka Hibru nanik. Ba Isrel äma täŋpäwä, näk imaka Isrel ämagän. Ba Abraham täŋo tawaŋken nanik täŋpäwä, näk imaka Abraham täŋo tawaŋken nanikgän.
22 I anababatun Hebrew ma’anih? Ayu auman Hebrew orot. I Israel sabuw? Ayu auman Israel orot. I Abraham ana a’agir sabuw? Ayu auman Abraham ana agir orot.
23 Wära! Guŋ man bureni yäŋtäŋ äbätat ŋopäŋ jop uken waki äneŋi yäkgän täŋpa! Äma uwä Kristo täŋo piä watä äma täŋpäwä, näk imaka u yärepmitpäŋ Kristo täŋo piä watä äma bureni-inik itat. Ba äma unitä komi piä täk täkaŋ u näkä yärepmitpäŋ gwäk pimiŋpäŋ täk täyat. Kadäni mäyap iwantä komi eŋiken nepmaŋpäŋ bumta nut täŋkuŋ. Kadäni mäyap kumnaŋipäŋ it täŋkut. Bäräpi ude-ude terak äma unitä bäräpi kotak täkaŋ uwä näkä yärepmitpäŋ kotak täŋkut.
23 Iban Keriso ana akir sabuw? Iti tur ao’o ana nowarin i boun hai not en te’o na’atube. Baise ayu i akir wairafu gewasu men i na’atube! Ayu abow atetebon, ayu mar moumurin maiyow dibur arun, mar moumurin maiyow murab fokarinamaim hiwabiru, naatu mar moumurin maiyow kafa’imo hita’asbunu. Anayabin ayu Keriso isan abowabow.
24 Juda ämatä kadäni 5 ude nepmäŋitpäŋ 39-39 ude näk päripmäk täŋkuŋ.
24 Mar etei five Jew hai ukwarih hibuwu hirabu. Mar ta’ita’imon hirarabu etei 39 biyau hitatakiyakiy hiruruseben.
25 Täŋkaŋ Rom gapmantä nepmäŋitpäŋ kadätä nutkuŋo u kadäni yaräkubäta täŋkuŋ. Täŋ, kadäni kubä äma ätutä utna kumbän yäŋkaŋ mobätä nutkuŋ. Täŋkaŋ kadäni yaräkubä ude gäpe näkä kuk täŋkuro u imärirän gwägu gänaŋ äpmok täŋkut. E kadäni kubä-kenä gäpe waŋirän gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ kepma kubä, bipani kubä gwägu terak jop oraŋtäŋ kuŋatkut.
25 Mar tounu ayu auramaim hirabu naatu mar ta’imon kabayamaim hirouwou’uru, mar tounu wa tafofor riy yan are naatu veya ta’imon anafofonin riy yan ain earuwu aremor. |alt="Paul stoned" src="cn01965B.tif" size="col" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2 Corinthians 11.25"
26 Täŋpäŋ komeni komeni kuŋat täŋkut-ken uken ume tokätpäŋ pära nutpäŋ yäpmäŋ kuk täŋkuŋ, ba kome kubo ämatä irani-ken kuŋat täŋkut. Täŋpäŋ Juda notnaye ba guŋ äbotken nanik imaka, näk täŋpäwakta piäni täk täŋkuŋ. Yotpärare-ken ba ämatä nämo irani-ken ba gwägu terak iwan terakgän äbä perok täŋkut. Täŋpäkaŋ nadäkinik täŋpani notkapak yäŋ jop yäŋnäkŋarani keri terak komi nadäk täŋkut.
26 Ayu mar moumurin maiyow efamaim aremor kakafih isou himatar, harew gagamih hititit kafa’imo ata’atomatom atamorob, naatu bainoyah kafa’imo hitarabu hitabainuwu. Ayu taiyuwu au sabuw Jew ma’anih naatu Ufun Sabuw kafa’imo hitarabu hiti’a’afiyu, bar oto’otowen gagamin wanawanan ama’am kafa’imo hitarabu, naatu arar yan anan kakafin kafa’imo atatita’ur, riy yan kafa’imo ata’atomatom ata morob, naatu taituwat baifufuwenayah kafa’imo hitarabu hiti’a’afiyu.
27 Näk komi piä mebäri mebäri kädäp ikek täŋkaŋ bipani mäyap däpmon täga nämo patkut. Nakta ba umeta neŋirä it täŋkut. Ketem nakta, patpat bägupta ba tekta wäyäkŋek piä taŋi täŋkut.
27 Foyab atatarakair naatu bowabow fokarih maiyow wanawanah arun abow. Gugumin wanawanah men ainu’in gewas, naatu harewamih sikou mamah naatu bayumih amorob, yakukur eanu naatu biyau asire ain.
28 Ba ugän nämo, äbot täŋpani komeni komeni ittäŋ kukaŋ u watäni itta kepma kepma nadäwätäk pähap täk täyat.
28 Sawar afa isou himatar, baise boro men anao kwananowar. Ayu mar etei fokarin maiyow airi abitar baise au not gagamin i Kirisiyan sabuw isah anotanot mi’itube hibow tenan.
29 Nadäkinik täŋpani kubä täŋo kehäromi paorirän näk kehäromina udegän paotak yäŋ nadäk täyat. Täŋ, kubätä momi-ken maŋirän nadäŋkaŋ jägämi nadäk täyat.
29 Anamaramaim yait eriririm, ayu men ariririm, naatu yait ta bowabow kakafin bonawiy isisinaf, ayu wanawana’umaim men ea’earah o so’aso’ar eyey.
30 Nadäkaŋ, näkŋaken wäpna yäpmäŋ akutat bumik ŋowä imaka imaka upäŋ kehäromina nikek nämo yäŋ kwawak täwoŋärekaŋ unitagän biŋam yäyat.
30 Ayu anao ra’ara’at na’at, basit sawar abistanamaim iwa’an ariririm boro ni’obaiyu ana’ora’ara’at.
31 Ekäninin Jesu unitäŋo Anutuni ba Nanitä nadäŋirän jop nämo yäyat yäŋ täwetat! Täŋ, Anutu uwä, imaka kuduptagäntä wäpi biŋam ärowani ugän tärek-täreki nämo iniŋoret täkot!
31 God naatu Regah Jesu Keriso Tamah i wabin tanabora’ara’ah wanatowan! God so’ob ayu men abifuwen.
32 Täŋpäkaŋ Damaskus yotpärare itkut-ken uken intäjukun äma kubä wäpi Aretas unitäŋo kaŋiwat piä ämani unitä komi äma yäwerän yotpärare täŋo yämabam-ken näk nepmäŋitta watä itkuŋ.
32 Anamaramaim ayu Damascus hihirfutu ama’am, aiwob orot Aretas gawan gagamin sorodiy sabuw uwih bar oto’otowen wabin Damasenes ana etawan awan hima’uh hima hikakaif. Ayu atatitit hitabuwu hitafatumu isan.
33 Watä ude irirä notnaye ätutä näk yäk gänaŋ daiŋpäŋ gänaŋ-kengän nepmaŋpä yäpmäŋ äpämaŋ ämetpeŋ kuŋkut.
33 Baise kaifetamaim hiwanu faf ana sou’uwat murabamaim hiruru ara’iy naatu uman wanawananane asorabon abihir. Paul kaifet wanawanan hiruru ere’er|alt="Letting Paul down in basket" src="CN01937b.TIF" size="col" loc="2Co 11.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="11.33"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 2 Coríntios 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.