1 Coríntios 15
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Eruk notnaye, Manbiŋam Täga täwetpäŋ täwoŋäreŋkuro u äneŋi yäŋkodak taŋpäŋ täwetat. Manbiŋam u nadäŋpäŋ iŋitkuŋ, ba uterak nadäkinikjin yeŋgämä pek täkaŋ.
1 Taitu, boun i akokok tur gewasin abinan kwanowar, imaim yawas kwabai, naatu imaim kwabatabatkikin isan nuhi akukusib.
2 Näkä Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ täwetkuro u iŋit-inik täkaŋ u täŋpäwä wakiken nanik täga wädäŋ tädotpäŋ api tepmaŋpek. Täŋ, nadäk kubä yäpmäŋ kuŋatnayäŋ täŋo uwä nadäkinikjin u jopigän api täŋpek.
2 Iti tur gewasinamaim kwa iyawasi, imih tur abinan kwanonowar kwanabubukikin, baise men kwanabubukikin kwa a baitumatum boro nan yabin en namatar.
3 Manbiŋam doni nikek näka namani ugänpäŋ inta tamiŋpäŋ ŋode täwetkut; Kristo uwä wakininta kowata kumbuk, man kudän terak yäwani udegän.
3 Ayu abisa abaib i kwa isa aya’abun, naatu nati tur ana’an gagamin i iti, Keriso it ata bowabow kakafin isan morob, Bukamaim eo na’atube.
4 Kumbänpäŋ äneŋkuŋ. Täŋpäkaŋ man kudän terak yäŋ imani udegän, kepma yaräkubä täreŋirän awaŋ gänaŋ naniktä kodak taŋpäŋ akuŋkuk.
4 Hibai hin hubemaim hiyai, veya tounu ufunamaim misir maiye, Bukamaim eo na’atube.
5 Akuŋpäŋ intäjukun Kefas wäpi kubä Pita u ahäŋ imiŋkuk. Täŋkaŋ äma 12 yäŋ yäwerani u ahäŋ yämikgän täŋkuk.
5 Peter isan irerereb, imaibo tur abarayah nah 12 isah irerereb.
6 Täŋkaŋ nadäŋ imikinik täŋpani 500 ude bumik äbot kubä-kengän irirä kwawak ahäŋ yämiŋirän kaŋ moreŋkuŋ. Uken nanik ätu kumbuŋopäŋ mäyap pen kodak itkaŋ.
6 Nati ufunamaim veya ta’imon wanawanan ana bai’ufununayah etei 500 tafanamaim auman isah irerereb, moumurih na’in i boun yawasih tema’am baise afa i himorob.
7 Nadäŋ imikinik täŋpani u ahäŋ yämiŋpäŋä Jems ahäŋ imikgän täŋkuk. Jems ahäŋ imiŋpäŋä aposoro kuduptagän ahäŋ yämiŋkuk.
7 Nati ufunamaim James isan irerereb, imaibo ana tur abarayah etei isah irerereb.
8 Eruk päke u ahäŋ yämiŋtäŋ äbätäŋgän mäden-inik kädet inigän kubä terak näk ahäŋ namiŋkuk, aposoro ätu ahäŋ yämiŋkuko udegän nämo.
8 Uftoro’ot ayu atufuw kokobeya na’atube ama’am isou irerereb.
9 Näk aposoro äpanitä äpani-inik. Näk Anutu täŋo äbot däpmäŋ yäwat kirek täŋkuro unita aposoro wäp nämo yäpnaŋi.
9 Ayu i tur abarayah etei babahimaim imih ayu i men boro tur abarayan hinarouw hinao, anayabin God ana ekaleisia ai nununih arouw ai’a’akirih.
10 Upäŋkaŋä apiŋo aposoro it täyat uwä Anutu täŋo orakorak näkä terak patkuko unitä nepmaŋpän ude itat. Ekäni täŋo orakorak näkken patkuko u bureni nämowä nämo täŋkuk. Näkä piä täŋkuro u täŋ dämikinik täŋkut, ätu täŋo yärepmitak. Upäŋkaŋ imata näkŋa wäpna jop yäpmäŋ ärowet? Nämo, Anutu täŋo orakorak näkken pätak unitä kehäromi namiŋirän piä u täŋkut.
10 Baise God ana manaw ana kabeberamaim ayu tur abarayan amatar, naatu manaw kabeber ayu bitu i men yabin en, baise bowabow gagamin na’in abow, tur abarayah etei ana tabirih, men ayu au fairamaim abowabowamih, baise God ana manaw ana kabeber ayu wanawana’umaim ma ebowabow.
11 Unita näk ba aposoro ätu uwä piä mebäri kubägän täk täkamäŋ. Nin kuduptagän manbiŋam mebäri kubägän yäŋahäk täkamäŋ. Yäŋahäŋitna nadäŋpäŋ nadäkinik täŋkuŋo u.
11 Isan imih i tibibinan naatu ayu abibinan ana itinin i men ta’amih, baise ana’an gagamin i abisa abibinan i kwa kwaitumatum.
12 Kristo uwä kumbani-ken naniktä akuŋkuk, manbiŋam ude yäŋpäŋ täweritna imata inken nanik ätutäwä kumbani-ken naniktä akukakuk täŋo käderi nämo pätak yäŋ yäk täkaŋ?
12 Boun aki abibinan ai tur i Keriso morobone mimisir isan ao’o, baise mi’itube’emih kwa afa kwao moroboyah boro men hinayawas maiye hinamisir?
13 Kumbani-ken akukakuk nämo pätak u täŋpäwä, eruk Kristo imaka, kumbani-ken naniktä nämo akuŋkuk yäŋ nadäneŋ.
13 Morobone misir maiye men nama’am na’at, ana itinin Keriso morobone men misir maiye’emih.
14 Täŋkaŋ Kristo nämo akuŋkuk yäwänä mani biŋam yäk täkamäŋ u bureni nämo täŋpän, ba nadäkinikjin u udegän, jopi täŋpän.
14 Naatu Keriso morobone men tamimisir maiye na’at, aki ai binan i yabin en, naatu kwa Keriso kwabitumitum auman i yabin en.
15 Ba ugän nämo. Nin Anututa ŋode yäŋkumäŋ; U Kristo kumbani-ken nanikpäŋ yäpmäŋ akuŋkuk. Täŋpäkaŋ kumbani-ken naniktä akukakuk nämo parän yäwänäku Anututä jide täŋpäŋ Kristo yäpmäŋ akwän? Unita man yäŋkumäŋo u Anutu meni yäpurärätpäŋ jop manman yäwani ude tänam.
15 Naatu murumurubih men hinamimisir maiye na’at, aki i God isan abifufuwen. Anayabin Keriso morobone God baiyawasin arouw ao, naatu moroboyah morobone men hinamimisir maiye na’at, nati ebiturobe, God Keriso morobone men iyawas maiye misirimih.
16 Unita äma kumbani-ken naniktä nämo api akuneŋ yäŋ yäŋpäŋä Kristota udegän kumbani-ken naniktä nämo akuŋkuk yäŋ yäk täkot.
16 Morobone misir maiye men nama’am na’at, Keriso morobone men misir maiye.
17 Täŋ, Kristotä kumbani-ken naniktä nämo akuŋkuk yäwänäku nadäkinikjin bureni nämo, jopigän täyek. Ba momijin pen pat tamitek.
17 Naatu Keriso morobone men tamimisir na’at, kwa a baitumatum i yabin en, naatu kwa i boro’ika bowabow kakafin tafatumi kwatama’ama.
18 Ba Kristo nadäŋ imiŋpäŋ kumbuŋo u imaka, kumäŋpäŋ paot-inik täŋpäm.
18 Naatu iban maiye sabuw iyab Keriso wabinamaim himomorob ana itinin i hikasiy na’atube.
19 Täŋkaŋ udegän, Kristotä nin kome terak ŋogän täŋkentäŋ nimän yäwänäku butewaki äbot bureni-inik yäŋ niwet täkäneŋ.
19 Keriso wanawananamaim yawas tabai nuhit fot tama’am. Baise ata yawas i iti tafaram akisin isan tanama tananotanot na’at. It i tafaram wananwanan ana gonenet sabuw tamatar.
20 Upäŋkaŋ ude nämo! Kristo u bureni-inik kumbani-ken naniktä äma kumbanita intäjukun täŋpäŋ akuŋkuko itak! Ude unita äma kumäŋpeŋ kwani imaka, kumbani-ken naniktä bureni-inik api akuneŋ. Jesu täŋo akukakukitä ude täŋkehärom taŋkuk.
20 Baise turobe Keriso i anababatun morobone misir maiye, God ana sabuw iyab himomorob wanawanahimaim Keriso i wan morobone misir.
21 U ŋode; Äma kubätä kumäŋ-kumäŋ pewän ahäŋkuŋo udegän äma kubä-tägän kumbani-ken naniktä akukakuk pewän ahäŋ nimiŋkuk.
21 Anayabin orot ta’imon ana sinafumaim morob matar, imih orot ta’imon ana sinafumaim morobone misir maiye matar.
22 Adamtä äbotken nanik kuduptagän kumäk täkamäŋ udegän Kristotä äbotken yäpurärärani u kuduptagäntä kumbani-ken naniktä api akuneŋ.
22 Sabuw etei tamomorob, anayabin Adam ana rara, naatu morobone boro tanamisir maiye anayabin Keriso yawasin ema’am.
23 Täŋpäŋ kumbani-ken naniktä akukakuk tawaŋ ŋode täŋpani; Intäjukun-inik Jesu. U mädeni-ken äbäkäbäk kadänini-ken unitäŋo äboriyetä api akuneŋ.
23 Baise morobone tanamimisir maiye, i boro koumutufuren inu’in na’atube hinabusuruf, wantoro’ot boro Keriso namisir, naatu nanan ana veya sabuw iyab Keriso nowan boro hinamisir.
24 Äboriyetä akuŋirä eruk tärek-tärek kadäni bureni api ahäwek. Kadäni uken Kristotä imaka imaka waki kehäromi nikek ba wäpi biŋam ärowani nikek u kuduptagän täŋo kehäromi yäpmäŋ äpäkinik api täŋpek. Ude täŋkaŋ kome ba imaka päke yabäŋ yäwatpäŋ intäjukun it täyak u Anutu Nanta api iniŋ kirewek.
24 Imaibo mar yomanin nan natit, tafaram hai bonawiyenenayah, hai aiwob, hai kaifenayah etei hai fair tutufin Keriso nagugurus ufunamaim, aiwob nab Tamah God nitin.
25 U imata, Kristotä intäjukun-inik itpäŋ kaŋiwat piä täkta yäŋ imani. Intäjukun-inik irirän Anututä iwan kuduptagän täŋo kehäromi yäpmäŋ äpäŋpäŋ Kristo gämori-ken yepmaŋpänkaŋ eruk, piäni u api täŋpän täreneŋ.
25 Naatu Keriso i boro ni’aiwob nanan ana rakit sabuw etei nabow nan an babanamaim nawastanen.
26 Täŋpäŋ iwan ätu däpmäŋpäŋ iwan pähap, kumäŋ-kumäŋ unitäŋo kehäromi utpewän paot-inik api täŋpek.
26 Naatu uftoro’ot i sawar wabin Morob it ata rakit gagamin boro nagurus nitaiy nare.
27 Unita Anutu täŋo man kubä ŋode kudän täwani; Anututä imaka kuduptagän Kristo gämori-kengän api yepmaŋ morewek. Täŋkaŋ man ‘imaka kuduptagän’ uwä Anutu inita bok nämo yäyak. Anututä Jesu gämori-ken nämo api irek. Nämo, Anutu unitä imaka päke u Kristo gämori-kengän yepmaŋpani.
27 Anayabin Buk Atamaninamaim eo, “Sawar etei boro nabow an babanamaim naya.” Iti tur Sawar etei an babanamaim yara’iyen rouw eo, i rerereb yan, God men i auman bobar eomih, anayabin God sawar etei boro Keriso ana fair babanamaim naya.
28 Eruk, imaka kuduptagän u Kristo gämori-ken yepmaŋpän irirä, Kristo ini-tägän ini Anutu gämori-ken api tewek. Ude täŋirän Anutu, imaka imaka nanaki gämori-ken pewani unitä imaka kuduptagänta intäjukun-inik api irek.
28 Sawar hinabow hinan God Natun babanamaim hinaya’ay ufunamaim, Jesu boro Tamah God ana fair babanamaim namare, anayabin sawar etei God bow Natun babanamaim ya, naatu God boro sawar tutufin etei ni’ukwarin ana sabuw etei isah.
29 Eruk, kumbanitä kumbani-ken naniktä nämo api akuneŋo u täŋpäwä imata äma ätu noriye kumbanita kome yäpmäŋpäŋ ume yäpmäk täkaŋ? Anututä äma kumbani nämoinik api yäwän kikŋutneŋo u täŋpäwä imata noriye kumbani komeni yäpmäŋpäŋ ume ärut täkaŋ? Unitäŋo bureni jide api ahäwek?
29 Naatu morobone misir maiye en na’at, sabuw iyab moroboyah efanih bapataito hibaib boro abistan hinasinaf? Naatu morobone misir maiye en na’at, aisim sabuw moroboyah efanih taih tuwah hina bapataito tebaib?
30 Ba ninä jide? Äma mäyaptä Kristota yäŋpäŋ kokwawak nadäŋ nimik täkaŋ. Unita kumbani-ken naniktä akukakuk nämo pätak u täŋpäwä imata komi u gänaŋ jop nadäŋ wari kuŋatne?
30 Naatu it auman aisim ata yawas takwahir tatit veya matan tayi tabowabow?
31 Unita notnaye, bureni-inik täwetat; Kumäŋ-kumäŋ kepmani kepmani kaŋ-ahäwayäŋ täk täyat. Upäŋkaŋ komi piä u imaka bureni pewän ahäk täkaŋ. Injinta nadäwut; Ekäninin Kristo Jesuta biŋam tepmaŋkuro unita oretoret pähap nadäk täyat.
31 Taitu ayu i mar etei morob ana efanamaim ama’am. Anayabin sawar abisa Keriso kwa isa sisinaf imaim ayu kura’ara’ahu iti tur akukurerereb.
32 Näk näkŋaken gärip iwatpäŋ piä ŋo täk täyat u täŋpäwä imatäken yäpmäkta nadäŋpäŋ Efesus yotpärare-ken tom ägwäri, meni komi komi-kät ämik täŋkumäŋ? Ude jop nadäŋ täŋpet? Nämoinik, kumbani-ken naniktä akukakuk nämo pätak u täŋpäwä nininken gärip terak kuŋat täkäna! Ba man ŋode yäwani täga iwatne;
32 Morob ufunamaim yawas men tama’am, aisim ayu iti Ephesus hai sigarafor bairi atiyow? Abisa ana gewasin boro anab? Morobone misir maiye en na’at.
33 Unita notnaye, in äma ätu yabäŋ äwaräkuk täŋirä jop manman nämo yäŋ-täkŋatneŋ. In man ŋode yäwani u nadäkaŋ? Äma wakikät not täŋpäŋ itnayäŋ tämäŋo uwä nintäŋo täktäknin täga u api yäpä waneŋ.
33 Men sabuw hinifufuwi a not hinakwaris. “A ofonah kakafih boro ayawas gewasin hinagurus.”
34 Unita in nadäk-nadäkjin äneŋi nadäwä tumbäpäŋ momi täktäk kädet pewut. Inken nanik ätutä Anututa täŋguŋtak täkaŋ unita nadäŋpäŋ mäyäk tawut yäŋ yäŋpäŋ täwetat.
34 Ukwar kwanabotawiy gewas, ef kakafih kwasisinaf kwanihamiyen, anayabin kwa afa God men kwaso’ob, iti ao, saise kwa biya hina’ohow.
35 Eruk äma kubätä ŋode käwep näwet yabäwek; Äma kumbani jide täŋpäŋ äneŋi api akuneŋ? Ba akunayäŋ täkaŋ uwä gupi jidewanitä api akuneŋ?
35 Sabuw afa boro hinibatiy hinao, “Moroboyah boro mi’itube hinamisir maiye? Naatu hina mimisir biyah ana itinin boro mi’itube hinab?”
36 Wära! Man udewani guŋ täŋo man! Unita ŋode nadäwut; Yänat mujipi kome gänaŋ äpmoŋpäŋ gupi nämo paraweko uwä jide täŋpäŋ imätpäŋ kodaki abek?
36 Taitu, kwabikoko’aw, ub me yanamaim kutatanum boro men saife nakuboun nayenamih, baise wantoro’ot i boro namorob nare, imaibo nakuboun nayen.
37 Imaka mujipi pik täkaŋ uwä burenitä ahäkta gäripi nadäŋpäŋ pik täkaŋ udewani nämo. U mujipi-gänpäŋ pik täkaŋ.
37 Naatu sanabey ub o ub afa kutatanum i men biyan tutufin kwatatanumimih, baise ro’on, sanabey ro’on o ub ta ro’on.
38 Täŋpäkaŋ Anututä nadäwän tärewäpäŋ gupi täŋo wärani yäŋ imiŋkuko udegän ahäŋirän yabäk täkamäŋ. Mujipi uwä mebäri inigän inigän ahäk täkaŋ.
38 God ub ta’ita’imon biyah hai itinin ta ta i ana kokomaim ya, naatu ub ta’ita’imon biyah anababatun itih.
39 Gup täŋo mebäri udegän, kubägän nämo. Äma nintäŋo gupnin u inigän. Tom täŋo inigän, barak täŋo inigän, gwägu tom täŋo inigän.
39 Naatu sawar tafaramamaim biyah finimih auman hai itinin i men ta’imon, biyah i ta ta, orot babin biyah ana itinin ta, haru for biyah ana itinin ta, mamu hai itinin i ta naatu siy i hai itinin ta.
40 Täŋpäkaŋ kunum ba kome udegän. Kunum gänaŋ ba kome terak imaka imaka itkaŋ. Täŋkaŋ kunum gänaŋ itkaŋ unitäŋo epmäget inigän. Ba kome terak itkaŋ unitäŋo epmäget u inigän.
40 Naatu mar ana biyan itinin ibo ta, na’atube tafaram biyan itinin ibo ta. Baise biyat no mar nowan ana bonamanamarin itinin ibo ta, naatu biyat tafaram nowan ana bonamanamarin ibo itinin ta.
41 Täŋkaŋ edap täŋo peŋyäŋeki inigän. Komepak täŋo peŋyäŋeki inigän. Guk täŋo peŋyäŋeki inigän. Täŋpäkaŋ guk täŋo peŋyäŋeki kubägän nämo, inigän inigän.
41 Veya ibo ana bonamanamarin itinin ta, sumar ibo ana bonamanamarin itinin ta, naatu daman ibo hai bonamanamarin itinin ta, baise daman wanawanahimaim ta’ita’imoh ibo hai bonamanamarin ta ta.
42 Eruk, kumbani-ken naniktä akukakuk unitäŋo mebäri udegän pätak. Komegup änek täkamäŋ uwä parakta yäwani. Täŋ, kumbani-ken nanik akunayäŋ tämäŋo uwä gupnin kodaki u inigän, nämo api parawek.
42 Baise Moroboyah hinamimisir maiye ana itinin i boro nati na’atube, biyat morob hubemaim tayayare ana veya biyat i emasamas, baise morobone namimisir ufunamaim boro nama wanatowan.
43 Äneŋpani uwä kaŋoreri nämo. Täŋ, akukta yäwani uwä kaŋoret ikek. Äneŋpani uwä kwini, akukta yäwani uwä kehäromi nikek.
43 Biyat hubemaim tayayare itinin i kakafin, naatu siba’u’un, baise emimisir ana veya itinin i gewasin naatu fairin.
44 Äneŋpanitä komegup ikek, akukta yäwanitä kunum täŋo gup ikek. Kome täŋo gup itak udegän kunum täŋo gup itak.
44 Biyat tayayare i tafaram nowan, baise emimisir i mar biyan.
45 Unitawä ŋode kudän täwani; Äma bian ahäwani Adam uwä iritgän yäpuk. Täŋ, Adam mäden nanik uwä Munapik ikek irit kehäromi unitäŋo mähemi täŋkuk.
45 Buk Atamaninamaim hikirum hio na’atube, “Orot wantoro’ot wabin Adam i biyan ana yawas bai,” baise Adam bairou’abin nan i ayubit ana yawas wanatowanin baitit isan na.
46 Täŋpäkaŋ Munapik ikek irittä intäjukun nämo ahäŋkuk. Nämo, u mäden ahäŋkuk. Komegup ikek irittä intäjukun ahäŋirän Munapik ikek mädengän iwatkuk.
46 Orot ayubit ana yawas auman ma’am i men mat na, baise orot biyat ana yawasamaim ma’am i mat na, imaibo orot ayubit ana yawasamaim ma’am na.
47 Täŋpäŋ Adam biani komepäŋ täŋpani unita komen äma täŋkuk. Täŋ, Adam mäden nanik uwä kunum gänaŋ nanik.
47 Orot wantoro’ot Adam i me nowan fofobane matar, baise Adam bairou’abin i marane ra’iy.
48 Komen äma täŋkuko udegän kome terak nanik äboriye täkamäŋ. Täŋ, äma kunum terak nanik udegän kunum terak nanik äboriye ude api itne.
48 Sabuw iyab me nowan biyah i orot me’emaim ma’am biyan na’atube, sabuw iyab mar nowan biyah i orot marane rara’iy biyan na’atube.
49 Täŋpäkaŋ äma kome terak nanik täŋo gup wädäna äroŋkuŋo uwä, udegän äma kunum gänaŋ nanik täŋo gup api wädäna äroneŋ.
49 Tafaram orot ana ana itinin tabaib na’atube, mar ana orot nanan ana itinin boro tanab.
50 Notnaye, ŋodeta yäyat; Komegup ikektä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ täga nämo api ärone. Ba imaka parakta yäwanitä irit kehäromi, nämo parak täyak u täga nämo api korewek.
50 Taitu, abisa ao au yabin i iti, biyat, naatu finimit men karam boro God ana aiwobomaim narun, anayabin biyat i boro namorob namas, imih men karam boro wanatowan ma’am ana efanamaim narun.
51 Eruk, juku peŋirä man käbop nanik kubä täwerayäŋ; Nin kuduptagän nämo api kumnero upäŋkaŋ äyäŋutpäŋ gup kubä wädäna äronayäŋ täkaŋ u kuduptagän api täne.
51 Tain kwanarub gewas, iti tur buriburin anao kwananowar, it etei boro men tanamorobomih, baise ata itinin boro nabotabir bonamanamarin namatar
52 Womat mämä yäŋirän u pit kubägän api täne. Womat mämä u yäŋirän kumbanitä akuŋpäŋ parak-paraki nämo api itne. Ba parawanitä itnayäŋ täkaŋ upäŋkaŋ äyäŋutpäŋ gup mebäri kubä kehäromi nikek u api wädäna äroneŋ.
52 tour natut ana veya namanamar ebowabow na’atube, tanimatanubamo biyat nabotabir. Anayabin tour natut ana veya murumurubih etei boro biyah fairin hinamisir, naatu biyah ana itinin boro nabotabir.
53 Bureni-inik! Gup ŋo parakta yäwani unitäkaŋ irit kehäromi täŋo tek ude mät wädäna äroneŋ. Ba kumäŋ-kumäŋta yäwani unitäkaŋ irit kehäromi mät korewek.
53 Biyat iti morob emasamas boro nabotabir biyat fairin wanatowan ma’ama’anin namatar.
54 Täŋpäkaŋ imaka parakta yäwanitä irit kehäromi täŋo tek wädäwä ärowäkaŋ, ba kumäŋ-kumäŋta yäwanitä irit kehäromi korewäkaŋ eruk man ŋode kudän täwanitä api kehärom täwek;
54 Biyat iti boun tama’am boro namorob naatu namas, baise morob ufunamaim biyat boro nabotabir nan wanatowan ma’ama ana biyan nab. Imaibo Buk Atamaninamaim hikirum boro nan niturobe,
55 Unita kumäŋ-kumäŋ, gäk kehäromika de?
55 “Morob o a fair menanamaim ema’am boro inisnowah?
56 Unita nadäkaŋ? Momitä kumäŋ-kumäŋ täŋo kärip ude täyak. Ba baga manta yäŋpäŋ momitä kehäromi nikek täyak.
56 Morob ana biyababan i bowabow kakafinane ebaib, naatu bowabow kakafin ana fair i ofafaramaim ebaib.
57 Upäŋkaŋ Anutu uwä Ekäninin Jesu Kristo iniŋ kireŋpewän iwaniye unitäŋo kehäromi yäpmäŋ äpuko unita Anututa bänep täga pähap nadäk täkäna!
57 Baise God ana merar tanay anayabin Jesu Keriso, i morob ana ahay ana waf tagagir yare!
58 Eruk notnaye tägagämän, mebäri unita nadäkinikjin nämo pewä putäreneŋ. Nämo, kehärom taŋpäŋ Ekäni täŋo piä kadäni kadäni gwäk pimiŋpäŋ täk täkot. Ekänita yäŋpäŋ piä täŋirä bureni nämowä nämo api ahäwek yäŋ nadäŋpäŋ täk täkot.
58 Isan imih taitu, yate nanub kwanabatkikin, mar etei Regah isan anot tutufin kwanabow, anayabin Regah isan kwabow kwabi’akir i men anayabin enamih, baise yabin auman.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.