1 Coríntios 14
Anutu Täŋo Man (IOU) vs AAI
1 Unita notnaye, iron kädet bureni u iwatta piäni kehäromigän täneŋ. Täŋpäŋ iron Kudupi Munapiktä nimik täyak u yäpmäkta imaka, piäni täneŋ. Täŋkaŋ iron tägagämän kubä ŋode, Anutu täŋo meni jinom yäŋahäkta kehäromi u yäpmäkta iyaptak täkot.
1 Yabow i ayawasamaim wan nama nabonawiy, naatu dogor wanawanan akok gagamin Anun Kakafiyin usar bai enan akisin kwananuwih kwanab, usar gewasin naatu au gagamin i God ana tur binan ana usar kwanab.
2 Nadäkaŋ, man kotäk kudupi, Munapik-ken nanik u yäkyäk täga upäŋkaŋ äma man kotäk uterak yäk täkaŋ uwä ämatä nadäkta nämo yäk täkaŋ. U Anutu-kätgän iniken man käbop nanik yäŋpäŋ-nadäk täkaŋ. Täŋirä man kotäk uwä äma ätutä nämo nadäwä tärek täkaŋ.
2 Orot yait menan botabir tur ta’amaim eo i men sabuw isah eo, baise God isan eo. Anayabin men yait ta so’ob tur boro nanowar naniyan nab, nati tur i Anun Kakafiyin ana fairane tur anababatun wa’iwa’irin eo.
3 Täŋpäkaŋ äma Anutu täŋo meni jinom yäŋahäk täkaŋ uwä ämatä nadäkta yäk täkaŋ. Man yäk täkaŋ unitä ämawebe täŋ-kehäromtaŋ yämiŋpäŋ nadäkiniki täŋmeham taŋit, bänepi täŋpidäm taŋit täk täyak.
3 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan i sabuw isah eo baibais, koufair, nuhifot ebitih.
4 Täŋ, äma man kotäk kudupi terak yäk täkaŋ uwä inigänpäŋ täŋkentäŋ yämik täyak. Upäŋkaŋ äma Anutu täŋo meni jinom yäŋahäk täkaŋ uwä äbot täŋpani kudup täŋ-kehäromtaŋ yämik täkaŋ.
4 Yait menan botabir tur ta’amaim eo, nati i taiyuwin ebibais. Baise orot yait God ana tur eo ebibinan, i God ana sabuw tutufin etei ebibaisih.
5 Unita näkŋo gärip uwä ŋode; In kuduptagän man kotäk kudupi, Munapik-ken nanik u yänayäŋ täŋo uwä gäripi nadäwet. Upäŋkaŋ gäripna taŋi-inik pätak uwä in kudup Anutu täŋo meni jinom yäŋahäŋirä ämawebe mebäri kwawak nadäneŋta kehäromi tamani. U mebäri ŋodeta yäyat; Äma Anutu täŋo meni jinom yäŋahäk täkaŋ uwä, äma man kotäk kudupi terak yäk täkaŋ u yärepmit täkaŋ. Upäŋkaŋ äma man kotäk kudupi yäŋirä äma kubätä man u yäpmäŋ äyäŋurirän äbot täŋpani kudup täŋkentäŋ yämayäŋ täko uyaku täga.
5 Ayu au kok kwa etei mena tabotabir tur ta’amaim kwatao, baise au kok gagamin anababatun i binan ana usar kwatab, anayabin orot yait tur eo ebibinan ana baibais i gagamin. Orot menan ebobotabir i gewasin, baise orot ta nati kou’ay wanawanan tur nabotabir nao ekaleisia etei hinanowar saise boro nibaisih.
6 Unita notnaye, ŋodeta ket nadäwut; Näk inken äreŋpäŋ man kotäk kudupi terak yäwawä unitä jide ude täŋkentäŋ tamek? Nämo, bureni täŋkentäŋ tamayäŋ nadäŋpäŋä ŋode täŋpet; Man kubä Anututä näwerani u täweret, ba Anutu täŋo nadäk kubä yäpmäŋpäŋ yäŋahäŋpäŋ täweret, ba Kudupi Munapik terak Anutu täŋo meni jinom yäŋahäŋpäŋ täweret, ba Anutu täŋo man ätu täwetpäŋ täwoŋärewet. Ude täŋpero uyaku täga täŋkentäŋ tamet.
6 Naatu taitu, ayu atan kwa ata binanawan ana veya, menau tabotabir tur ta’amaim atao’o na’at boro baibais atit? Baise tur boubuh, not so’ob boubuh, tur binan God biyanane, naatu God ana roube’aten tur ana bow anan, turobe boro imaim nibaisi.
7 Unita imaka irit ikek nämo, mämä-mämägän täŋpani unita nadäwut; Kap kubä tewayäŋ nadäŋpäŋ uhuwep säkgämän nämo piäweno, ba gita iŋitpäŋ säkgämän nämo ureno uwä jide täŋpäŋ ämatä kap upäŋ teyak yäŋ nadäwä täreneŋ? Täga nämo!
7 Ef ta iti na’atube, ben hai sawar douduf na’atube hinirabirab, o fik na’atube hinababin kwanekwan orot benayan boro mi’itube naniyan nab naben gewas?
8 Ba womat säkgämän nämo piäŋirä mebäri unita piäkaŋ yäŋ nämo nadäwä täreneŋ.
8 Naatu orot yait tour men ebababin gewas, baiyowayah boro mi’itube hinaso’ob gewas hibobuna baiyow isan?
9 Täŋpäŋ in udegän, manbiŋam man kotäk kudupi terak yäŋirä jide täŋpäŋ ämawebetä man kotäk u nadäwä täreneŋ? Täga nämo. Manka uwä jop piäŋ kuneŋ.
9 Ana itinin i ta’imon, o mena nabotabir tur ta sabuw men hisoso’obamaim kuo, sabuw boro mi’itube naniyan hinab o abisa isan kuo? O a tur asir isaroun me yan ere’er.
10 Täŋpäkaŋ kome terak ämatä man kotäk mebäri mebäri yäk täkaŋ. Man kotäk u mebäri kudup kwawak pätkaŋ.
10 Tafaram wanawanan tur i moumurih maiyow, naatu nati tur etei i hai yabih auman men ta yabin enamih.
11 Täŋ, äma kubätä man kotäk näkä nämo nadäwani u yäŋirän nämo nadäwa täreneŋo uwä äma unita kubäken nanik yäŋ nadäwet, ba äma u näka kubäken nanik yäŋ udegän nadäwek.
11 Isan imih tur nidun anonowar naniyan men abaib ayu i touman orot amatar, nati orot tur oyan isan, naatu tur oyan auman ayu isou touman orot matar.
12 Unita Munapik täŋo iron kubäkubä yäpmäkta pidämtak täkaŋ u täga upäŋkaŋ iron äbot täŋpani täŋ-kehäromtaŋ yämik täkaŋ upäŋ yäpmäŋ kuŋatta ehuranigän täk täkot.
12 Imih o yait a kok gagamin i ayubit ana usar ta inab inabow, basit God kwi’fefeyan saise usar menatan o inab ekalesia inabibais boro nit.
13 Mebäri unita äma kubä man kotäk kudupi yäkta kehäromi imani uwä ämawebe ätutä nadäkta mani u yäpmäŋ äyäŋurekta kehäromi yäpmäkta Anutu-ken yäŋapiwek.
13 Ana’an iti isan sabuw iyab menah ebobotabir, gewasin hinayoyoban, saise tur koubuna isan ana usar auman hinab hinakubuna sabuw hinaso’ob.
14 Imata, näk man kotäk kudupi yäŋpäŋ Anutu-ken gera yäwero uwä bänepna-tägän täŋpet, nadäk-nadäkna guŋ parirän.
14 Anayabin ayu mena’umaim ayoyoyoban, ayubu auman ibo eyoyoyoban, baise au not men kafa’imo so’ob ayu abisa ao’o.
15 Unita jide täŋpet? Eruk, ŋode kaŋ täŋpa yäŋ nadätat; Bänepnatä yäŋapiŋirän nadäk-nadäknatä nadäwän-tärewäpäŋ menatä yäŋahäk täyon. Ba kap tektek udegän. Bänepnatä kap teŋirän nadäk-nadäknatä nadäwän-tärewäpäŋ menatä kap tek täyon.
15 Ayu boro abisa anasinaf? gewasin ayu i boro ayubu airi anayoyoban, naatu au not auman airi anayoyoban, ayubu airi ew anatabor naatu au not auman airi anatabor.
16 U ŋodeta yäyat; Gäkä man kotäk kudupi yäŋpäŋ bänepka-tägän Anutu-ken yäŋapik man yäŋpäŋ iniŋ orereno uwä jide täŋpäŋ äma man kotäk u nämo nadäwanitä manka u nadäwä tärewäpäŋ täŋkehärom takta ‘U bureni’ yäŋ yäneŋ? U täga nämo!
16 Ayubimaim God ana merar iyi kubobora’ara’ah, orot ta boro mi’itube naso’ob airi God kwanabora’ara’ah, naatu boro mi’itube naso’ob nibasit. Anayabin nati orot i men so’ob o abisa’awat kuo’o.
17 Iniŋoret man yäweno u täga upäŋkaŋ notkapak kubä gäkŋo man kotäk unitäŋo mebäri nämo nadäweko u jide täŋpäŋ manka unitä täŋkentäŋ imek? Täga nämo!
17 Basit o i merarayow gewasin maiyow God kubitin dogor tutufin etei, baise taituwa nati na ebatabat men kubibais.
18 Nadäkaŋ? Näkŋagän it täyat-ken uken Anutu iniŋ oretta in kudup tärepmitpäŋ kadäni kadäni man kotäk kudupi terak yäk täyat unita Anutu bänep täga nadäŋ imik täyat.
18 Ayu i God ana merar ayiy, anayabin ayu menau botabirin tur ta’amaim o isan kwa etei ana tabir.
19 Ude täk täyat upäŋkaŋ Anutu iniŋoret käbeyä-ken ämawebetä näkŋo man nadäwä tärewut yäŋpäŋ man kotäk kwawani terak täga yäwetpäŋ yäwoŋärewet. Upäŋkaŋ kotäk kudupipäŋ imata man käroŋi boham yäweret? Man käroŋi yäŋira nadäŋpäŋ mebäri nämo nadäwä täreneŋ.
19 Baise ekalesia hai kou’ay wanawanan ayu tur etei five akisin anao sabuw etei boro naniyan hinab naatu nibaisih, baise menau nabotabir tur 10,000 na’atube anao ana baibais i en.
20 Unita notnaye, iroŋiroŋi ude itkaŋ ägiŋ täŋo nadäk nämo yäpmäŋ kuŋatneŋ. Nämo, nadäk-nadäkjin uwä Munapik täŋo nadäk, äma ekäni täŋo nadäk ude yäpmäŋ kuŋatneŋo upäŋkaŋ täktäkjin uwä nanak pakitä kudän wakiwaki täkta nämo nadäk täkaŋ ude kuŋat täkot.
20 Taituwau, men kek hai notabe kwananot, men kek sosofabe kwanarerey kwanekwanemih, baise orot babin hai not kwanab tur kwanao.
21 Täŋpäkaŋ Anutu täŋo man ŋode kudän täwani;
21 Buk Atamaninamaim wanawanan ofafar iti na’atube hikirum,
22 Man unitäŋo kukŋini ŋode yäwa; Kotäk kudupi terak man yäkyäk uwä nadäkinik täŋpani täŋkehärom takta pewän ahäwani nämo. Nämo, u kudän ude Anututä äma nadäkinik nämo täŋpanita iniken kehäromi yäwoŋärek täyak. Täŋ, Anutu täŋo meni jinom yäŋahäk-ahäk uwä nadäkinik täŋpanitä nadäkta yäwani.
22 Menat ebobotabir i men sabuw baitumatumayah hai i’inan, baise sabuw iyab men tibitumatum hai i’inanen, naatu tur binan i sabuw iyab men tibitumatum isah, baise baitumatumayah isah.
23 Unita ŋode nadäwut; Äbot täŋpanitä Anutu iniŋoretta käbeyä täŋpäŋ kuduptagän man kotäk kudupi terak yäŋirä äma jopi ba nadäkinik nämo täŋpani kubätä bämopjin-ken itpäŋ-nadäŋpäŋ ŋode täwerek; Täŋguŋguŋ täŋkaŋ yäkaŋ yäk.
23 Imih ekaleisia tutufin etei hinaru’ay, naatu sabuw etei menah nabotabir tur ta’amaim hinao’o, sabuw afa ufunane hina tema’am, naatu sabuw iyab men tibitumatum boro hinao, “Sabuw tibikoko’aw kwa’itih?”
24 Täŋpäkaŋ äbot täŋpani kuduptagän Anutu täŋo meni jinom yäŋahäŋirä äma jopi ba nadäkinik nämo täŋpani unitä nadäŋpäŋ man nadäweko unitä bänepi yäpurirän eruk, iniken mebäri ŋode kaŋpäŋ nadäwek; Näk momi täŋpani yäk.
24 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan ufun orot baitumatum atin ma enonowar boro dogoron narusib. Anayabin tur abisa nonowar ana kakafih etei hina hibebeyan itan.
25 Nadäk nadäk waki bänepi-ken käbop irani u kwawak pewän ahäŋ imiŋirän gukut imäpmok täŋpäŋ Anutu iniŋ orerek. Täŋpäŋ ŋode yäŋahäŋpäŋ täwerek; Anutu bämopjin-ken bureni-inik itak yäk.
25 Ana not wa’iwa’irin ma’am etei tit irerereb naatu boro sun nayowen Regah nakwafir, bebeyanamaim naorereb nao, “Turobe God i kwa wanawananamaim bairi kwama’am!”
26 Eruk notnaye, unita yäŋpäŋ kädet siwoŋi jide ude iwatne? Inä Anutu iniŋ oretta käbeyä täŋpäŋ ŋode täk täkaŋ; Äma kubätä kap tewek. Täŋpäkaŋ kubäwä Anutu täŋo man kubä täwetpäŋ täwoŋärewek. Täŋ, äma kubätäwä nadäk kubä Anutu-ken nanik yäŋahäwek. Täŋkaŋ kubätäwä kotäk kudupi terak yäwek. Yäŋirän kubätä man kotäk unitäŋo mebäri yäŋahäwek. Imaka u kudup Anutu täŋo äbot täŋpani ämawebe täŋkehärom takta täneŋ.
26 Taituwau, abisa ao yabin i iti, bora’ara’aten isan kwanaruru’ay ana veya, orot boro ew natabor, orot ta boro ni’obaibiyi, orot ta boro God ana tur naorerereb, orot ta boro menan nabotabir, orot ta boro nati tur nabotabir nakubuna kwananowar, naatu sawar iti etei i ekaleisia wowabin ra’at isan kwasisinaf.
27 Ŋodeta yäyat; Äma ätutä kotäk kudupi terak yäna yäŋpäŋä mäyaptä nämo yäneŋ. Yarä ba yaräkubä-tägän yäneŋ. Kubätä yäwänä kubätä yäwek. Täŋkaŋ äma kubäkubä täŋkentäki mebäri yäpmäŋ äyäŋurani nikek.
27 Menamaim omih orot rou’ab o tounu hinao naatu men tounu nanatabir, naatu tur i orot ta nao nasawar, imaibo ta nao, men auta’imon kwanarahimih, naatu orot ta i nati tur nabotabir nakubuna.
28 Täŋ, äma kubätä man yäpmäŋ äyäŋuranita wäyäkŋewän waneŋo uwä käbeyä-ken kotäk kudupi terak nämo yäwek. Nämo, ini bänepi-ken, Anutu-tägän nadäkta yäwek.
28 Baise koubuna’ayan orot nati’imaim men nama’am na’at, orot nati tur eo gewasin ekaleisia wanawanan boro awan nafot, i akisin God hairi’imo hinayoyoban.
29 Ba Anutu täŋo meni jinom yäŋahäwanita udegän yäyat; Äma yarä ba yaräkubä bumik yäneŋ. Yäŋ irirä ätutä man unitäŋo mebäri ket yäpmäŋ daniŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk täneŋ.
29 Orot rou’ab o tounu God ana tur hinabinan, naatu hinabibinan wanawanan, binanuyah afa nati tibibinan hai tur hinafufun gewas.
30 Täŋpäkaŋ äma kubä maŋirirän Munapiktä bänepi-ken man kädet jide pewän ahäŋirän u yäŋahäwayäŋ täŋpänä man yäŋ ireko u bitnäŋpäŋ iränkaŋ äma uwä yäwek.
30 Naatu nati tur inan wanawanan orot ta kou’ay wanawanan ma’am God ana tur ta boubun na isan birerereb ana veya, nati orot bat ebibinan awan nafot.
31 Anutu täŋo meni jinom yäŋahäk-ahäk u imaka täga kubä. Unita in u täk täkaŋ uwä injin kubäkubätä yäŋahäk täkot. Yäŋahäŋirä ätu juku peŋpäŋ Anutu täŋo man mebäri nadäŋpäŋ bänepi täŋ-kehäromtak täkot.
31 Anayabin kwa ta’ita’imon a veya ti’inu’in na’atube boro kwanabinan, saise sabuw etei boro roube’aten tur hinab hinaso’ob naatu koufair hinab.
32 Imata, Kudupi Munapiktä täŋpewän äma kubä Anutu täŋo meni jinom yäŋahäkta nadäweko uwä iniken menita watäni itpäŋ kubätä yäwän täreŋirän täga yäŋahäwek.
32 Dinab oro’orot iyab God ana tur hio tibibinan hai tur i hinakaif gewas.
33 Unita nadäkaŋ? Anutu uwä yäŋuruk-uruk ba täŋuruk-uruk Anutu nämo, u Anutu kwini pewän ahäwani.
33 Anayabin i men baibikwarisen ana Godamih, baise tufuw ana God.
34 Täŋpäkaŋ äbot täŋpani ätuken Anutu iniŋoret käbeyä-ken webewä man kum it täkaŋ, inken udegän it täkot. Webetä ude täŋpäŋ Moses täŋo baga man terak yäwani ude äpani kaŋ irut.
34 Ekalesia wanawananamaim baibin i awah nafot hinama. Baibin isah men baibasit ema’am boro tur hinao, baise ofafar eo na’atube awah nafot orot babahimaim hinanutanub hinama.
35 Man kubä nadäneŋo unitäŋo mebäri nadänayäŋ nadäŋpäŋä ini eŋiken kuŋkaŋ äpiye yäweräkaŋ kaŋ yäwet täŋput. Webetä Anutu iniŋoret käbeyä-ken yäkyäk u kädet siwoŋi nämo.
35 Sawar ta isan so’obamih baremaim a’aawah hinibatiyih, anayabin ekaleisia wanawanan baibin tur o isan i biya’ohow ema’am.
36 Täŋpäkaŋ inä kädet päke yäyat u nämo iwat täkaŋ unita jide? Anutu täŋo man inken naniktä ahäŋkuk? Ba in-tägän nadäŋkuŋ?
36 Kwanotanot God ana tur kwa akis biyamaim busuruf? Ai nati tur i kwa akis isa na?
37 Eruk, inken nanik kubätä inita nadäŋirän Anutu täŋo meni jinom yäŋahäwani, ba Munapik ikek täŋpeko uwä man kudän täŋ tamitat ŋowä Ekäni täŋo jukuman ude nadäwän tärek täkot.
37 Orot yait enotanot i God ana dinab orot, naatu God biyanane ayubin ana usar bai ema’am, abisa kwa isa akikirum boro naso’ob, iti i Regah ana obaiyunen tur.
38 Täŋpäŋ äma kubätä manna ŋo nadäŋ äwaräkuk täŋpayäŋ täko uwä äma udewani mäde kaŋ ut yämut.
38 Baise iti tur nanowar nakwakwahir, God boro ibo nakwahir ana tur men nanowar.
39 Unita notnaye, ŋode nadäwut; In Anutu täŋo meni jinom yäŋahäwani ude itta gwäk pimik täkot. Ba man kotäk kudupi terak yäkta baga nämo peŋkireneŋ.
39 Isan imih taituwau, dogor kwanabotawiy God ana tur kwanab gewas kwanabinan, naatu sabuw afa menah botabir teo men kwana’otanih.
40 Upäŋkaŋ Anutu iniŋoret käbeyä täŋpäŋä kudän siwoŋi säkgämän täŋirä käbeyä säkgämän ahäk täyon.
40 Baise kwana’itin gewas sawar etei i hai efamaim kwanasinaf naatu kakaf ana efamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.