Mateus 5
God Lavayiyat Aṅ Puhuvasiwni (HOPNT) vs AAI
1 Noqw pam qaan’ewakw hintaqamuy sinmuy amumi yórikqe, tsomomiq wupqe, epeq qatuptuqw, put aw nánatuwnayaqam put aw öki.
1 Jesu sabuw rou’ay gagamin maiyow hinan itih, basit heher yen in koun yan mare ana bai’ufununayah hina sisibinamaim himarir.
2 Noqw pam lavayhtiqe, pumuy tutuqaynativaqe, amumi paṅqawu:
2 Naatu busuruf i’obaibiyih eo, Jesu Oyaw tafan ma ebi’obiyih|alt="sermon on mount" src="CN01700B.TIF" size="col" loc="Mat 5.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.2"
3 Aṅ okiw’unaṅway’yuṅqam hahlayhpit epya; pi puma hapi ōveqatsit ep moṅwtunatyat himuy’yuṅwa.
3 “Sabuw iyab ayubih ana’amorob tebaib boro baigegewasin hinab, anayabin mar ana aiwob boro ninowah hinab.
4 Pas aṅ tsaykitaqam hahlayhpit epya; pi puma okyani.
4 Sabuw iyab hiyababan tererey God boro ni’afutih baigegewasin nitih.
5 Aṅ pasi’naṅway’yuṅqam pas hahlayhpit epya; pi puma tūwaqatsit makiway’yuṅwni.
5 Sabuw iyab taiyuwih teyayara’iyih boro baigegewasin hinab, anayabin me tafaram boro ninowah hinab.
6 Aṅ suan hinwisniqey tuṅlay’yuṅqam, hak nȫsiwhqat, pu kūyit hin tuṅlay’taqat pan suan hinwisniqey tunatyawyuṅqam pas hahlayhpit epya; pi puma tunatyay aw yórikyani.
6 Sabuw iyab gewasin sinaf isan hi’amorob sikah emamamah boro baigegewasin hinab, anayabin God boro nitih hinab nasusuwih.
7 Aṅ nun’okwat hahlayhpit epya; pi God pumuy ōkwatuwni.
7 Sabuw iyab tekakabeber boro baigegewasin hinab, anayabin God boro nakabibirih.
8 Aṅ suan unaṅway’yuṅqam hahlayhpit epya; pi puma God aw yórikyani.
8 Sabuw iyab dogoroh uhew boro baigegewasin hinab, anayabin God boro hina’itin.
9 Aṅ namivöhikit tumalay’yuṅqam hahlayhpit epya; pi puma God tímatnihqey pan túṅwantiwyani.
9 Sabuw iyab tufuw ma gewas isan tebowabow boro baigegewasin hinab, anayabin God boro natunatumih nabuwih.
10 Aṅ suan hinwisqey ep okiwsahsanwaqam hahlayhpit epya; pi puma hapi ōveqatsit aṅqw moṅwtunatyat himuy’yuṅwa.
10 Sabuw iyab gewasin tisisinaf isan hirouw tibi’a’akirih boro baigegewasin hinab, anayabin mar ana aiwob boro hinab.
11 Sinom inutsviy umumiq hīhiṅqaqwak̇ahk̇aṅw, umuy okiwsahsanyak̇aṅw, sohsok hīhihta qalolmat umuy atsátotoynayaqw, uma hahlayhpit epyani.
11 “Kwabi’ufununu isan sabuw boro tur kakafin hina’uwi, hinarabi hini’a’a’akiri naatu baifuwenamaim tur kakafih maiyow hina’u’uwi isan, baigegewasin boro kwanab.
12 Uma hahlayhtote’ pas hinhaqam hahlayyani; ispi uma ōveqatsit ep qaan’ewakw ahsatit makiwyaniqee; pi pay puma Tutuyqawhqat lavay’aymuyatuy umupyeveyaqamuy pan okiwsasna.
12 Kwaniyasisir naatu kwanakawasa, anayabin a siwar gagamin na’in auyom maramaim inu’in boro kwanab. Ef ta’imon nati na’atube marasika dinab oro’orot hirouw hi’a’a’akirih.
13 Uma hapi tūwaqatsit ep ȫṅat anyuṅwa. Nīk̇aṅw pi ȫṅa suhuviwe’, sen hihta akw piw suhutiwni? Pi pam pāpu qa hihta ápiynihqe maspiwhq, sinom aw wukukuykuyani.
13 “Kwa i riy na’atube sabuw etei isah. Baise riy naniyan nabi’en na’at boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye’emih, naatu sawar isan ana gewasin boro men ta nama, imih boro hinisaroun haw nare, sabuw tafan hinawas kamakamar hinaremor.
14 Uma hapi sinmuy amumi tālat anyuṅwa. Tsomoveq kitsóki wúnuhqa kurs hin tupkiltiṅwu.
14 “Kwa i tafaram ana marakaw. Bar merar gagamin oyaw wan hiwowab ebatabat boro men karam hinibun wa’irimih.
15 Ya sen sinom wihqöhit úwiknaye’, hihta sīvut akw put kuhtayaṅwu? Qae. Puma put tsotsókpiyat epeq tsok̇ayaqw, pam kīve yesqamuy sohsokmuy amumi talni’taṅwu.
15 Na’atube orot babin men ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut inumih. Baise ana sisikofamaim boro nasikof bar wanawanan etei namarakaw kawin hinama.
16 Noqw pan hapi uma sinmuy amumi talni’yuṅwni; noqw puma umuhtutmalay lolmat aw tāyuṅwe’, ōveqatsit ep Umunay pas hihtatotani.
16 Ef ta’imon nati na’atube a marakaw sabuw etei matahimaim kwanabotawiy, saise abisa gewasin kwabowabow hina’itin naatu Tamat maramaim wabin hinabora’ara’ah.
17 Uma qa yan inumi wūwayani: Pam k̇a tutavot piw Tutuyqawhqat lavay’aymuyatuy lavayiyamuy ayo yúkuniqe ōviy pitu. Nu qa paniqw ōviy pitu; pi nu put aw antsanniqe ōviy pitu.
17 “Ayu anan men kwananot Moses ana ofafar naatu dinab oro’orot hai bai’obaiyen baihamiyen isan ao’omih. Ayu men i kouseiren isan anamih, baise sinaf yabih matar isan.
18 Nu hapi umumi pas súaṅqawni: Pay tokpela, pu tūwaqatsit nātoniqw, soon tutavot ep hihsay tsohkokpu alöṅtini; soon sushihsay pey’taqa put aṅqw súlawhtini, pas aṅ ahsupoq tunatyaat aw antsaniwniqat aw pahsavoo.
18 Anababatun a tur a’owen, mar tafaram ema’am wanawananamaim kirum kikimin maiyow hikikirum, naatu pen wanamaim abisa hikukuyowan boro men ta anakusairimih, baise etei boro anasinaf yabih hinamatar.
19 Paniqw hapi ōviy hak haqam it tutavot ep hihta sushihsakwhoyat ayo yukut, pan tūtutuqaynaqa ōveqatsit aṅqw moṅwtunatyat ep susqahimunihqey pan túṅwantiwni; pu hak haqam put an hinmaqa pan tūtutuqaynaqa hapi ōveqatsit ep moṅwtunatyat ep pas pávannihqey pan túṅwantiwni.
19 Orot yait ofafar kikimin maiyow itin yabin en rouw eastu’ub naatu sabuw afa i’obaiyih nati na’atube tisisinaf, mar ana aiwobomaim ibo boro hina’itfuruw, anayabin en hinarouw hinao, baise orot yait iti ofafar ia’ait naatu sabuw afa ebi’obaiyih mar ana aiwobomaim i boro orot gagamin.
20 Pas uma soon qa imuy tutavot tutuqaynayaqamuy‐nik̇aṅw pu Pharisee‐sinmuy, pumuy amuhpenihqe pavan suan hinwisni. Uma qa panwise’, pas soon ōveqatsit ep moṅwtunatyat aw yuṅni.
20 A tur ao’owen o yait abosunusunub nara’at Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah inananatabirih na’at, o i nuhinafot mar ana aiwobomaim i kurur.
21 Uma nanaptaqw ura hisatsinom yan lavayhtoti: Um qa hakiy nīnani, kitota; pu hakiy nīnaqa hin yukuniwniqey aw unahinhtimantani, kitota.
21 “Tur marasika hio uwatanah hinonowar i hio kwanowar, men sabuw kwana’asbunuw, naatu orot yait sabuw ea’asbunuwih boro ofafar nafatum hinibatiy.
22 Noqw nu’ hapi umumi paṅqawni: Hakiy sinoat hakiy ehpewi qa hihta ep qaanhtiqw, hak put ep itsívuiwtaqa hapi hin yukuniwniqey aw unahinhtimantani; pu hak sinoy pas qa hihtataqa nawus moṅwtsovawtaqamuy amumi taviwmantani; pu hak haqam Um núanhimuu, hakiy aw kitahqa maskiveq qȫhit sivihpit aqw unahinhtimantani.
22 Baise boun i a tur ao’owen, orot yait taintuwan isan yan nasoso’ar boro ofafar nafatum hinibatiy, naatu orot yait taintuwan isan fudirin en narouw nao’o, i boro kaniser hinibatiy. Baise orot yait taintuwan na’oraraf anayabin en nao, nati orot i enan kakafin ana wairaf wan nayenamih.
23 Paniqw ōviy kurs um hom’oyvihk̇at ep uhkuwahtipuy kwusivat, ura uhsino ūmi hihta ep unaṅway’taqat u’ne’,
23 “Isan imih gem kakafiyin tafamaim o a siwar ya’inamih ibai kuyey, naatu nati’imaim o nuhi nataseb, tai ta o isa i yan esoso’ar.
24 Um pep uhkuwahtipuy mātapt, ahpiynen, put amum namivöhikt, pu’ pahsat awnen, uhkuwahtipuy távimantani.
24 Basit a siwar nati gem tafanamaim inihamiy na’in, o inamatabir maiye inan tai airi kwanao gewas uma kwanabow kwanitonuw, imaibo inamatabir inan a siwar God initin.
25 Um uhpew’iwtaqat īts amum namivöhikmantani, nāt amum aqwnik̇aṅwo; taq nāp hisat sen pam hakiy hin yukunaṅwuqat aw uṅ mātapq, pam uṅ solāwat aw noaqw, pam uṅ sivivanani.
25 “Ofafar ta ina’astu’ub taituwa baibatiyihimih nabuwi kwanan, airi kwanao gewas kwanitonuw, veya kikimin nama’am na’at, imaibo inan baibatiyenamaim inarun, anayabin nati’imaim tura boro nabuwi baibatiyenayan orot gagamin umanamaim naya’i, naatu baibatiyenayan orot boro nabuwi furisiman nitih hinabuwi kwanan dibur bar hinayaruyi.
26 Nu umumi pas antsa paṅqawni: Pas um soon paṅqw yámakni, pas ason um hisat uhpöiy sohsok ep sisve’, pep pu’ paṅqw yámakni.
26 Anababatun a tur ao’owen, nati’imaim o boro inama kabay hio na’atube inatubuni, imaibo boro hinabotait inatit.
27 Uma nanaptaqw ura hisatsinom yan lavayhtoti: Um hakiy qa nāp uhhimuy qa kwaṅwáy’ni
27 “Tur hio uwatanah hibi’obaibiy i hio kwanowar, turanah a’aawah ufuh men kwanan.
28 Noqw nu’ hapi umumi paṅqawni: Wuhtit aw nuvö’tay’taqa hapi pay unaṅwpeq put kwaṅwáy’ṅwu.
28 Naatu boun a tur ao’owen orot yait matanawat nuw babin itin ana notamaim hairi baiwa’anamih enotanot ana notamaim hairi hiwa’anaka.
29 Noqw ōviy kurs putvaqwat uhposi uṅ qalomáhintsanqw um put hóroknat nahpiy tūvani. Pay pi tatam uhposi súlawhtiqw, um pank̇aṅw ōveqatsit aṅqw moṅwtunatyat aw pákini, hikis pi as um uhtokoy pasiwk̇aṅw qȫhit sivihpit aqw tūviwni.
29 Imih o mata asukwafune nuw kwaneyan, o in bowabow kakafin kusisinaf, kukubai kwisaroun, men basit mata ta’imon ana kakafinamaim o biya etei tan wairaf wan tayen ta’arah.
30 Pu kurs putvaqwat uhma uṅ qalomáhintsanqw, um put ayo tuk̇e’ nahpiy tūvani. Pay pi tatam uhma súlawhtiqw, um pank̇aṅw ōveqatsit aṅqw moṅwtunatyat aw pákini, hikis pi as um uhtokoy pasiwk̇aṅw qȫhit sivihpit aqw tūviwni.
30 Na’atube uma asukwafune eof kwaneyan, ku’afuw kwisaroun men basit uma ta’imon ana of kwanekwanemaim o biya etei tan wairaf wan tayen ta’arah.
31 Pu ura piw paṅqaqwa: Nȫmay mātapniqa pan tutuvenyukit put máqamantani.
31 “Moses ana ofafaramaim eo, ‘Orot yait aawan nakwakwahir gewasin kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.’
32 Noqw nu’ hapi umumi paṅqawni: Hak wuhti tokoy qa hovalaqw, put kōñaat put mātave’, pay yoñayqatsit aw put mātapṅwu. Noqw hak tāqa put ámumtiqa pay tokot sokoptaṅwu.
32 Baise boun i a tur ao’owen, orot yait nibobowen aawan nakwahir nan orot ta ni’awan, hairi hinabiwa’an i men babin ana ubar, baise orot ana ubar anayabin i kok imih babin esisinaf, naatu orot yait nati babin bai bi’awan auman bowabow kakafin esisinaf.
33 Pu uma piw nanaptaqw ura hisatsinom yan lavayhtoti: Um hihta lavayvasiwne’, put qa atsátamantani; pu um Tutuyqawhqat aw lavayvasiwne’, put anhtini, kitota.
33 “Tur marasika hio uwatanah hinonowar i hio kwanowar, ‘A omatanen men kwana’astu’ub, baise sinafumih God kwao’omatan i kwanasinaf.’
34 Noqw nu hapi umumi paṅqawni: Uma hihta lavayvasiwnaye’ qa hihta akw put öqaltoynayani. Uma qa ōveqatsit akw öqallavayhtotini, taq pam God moṅw’atsvewaata.
34 Baise boun i a tur ao’owen, God wabinamaim men asir kwanao kwanifaro’omih, na’atube auyom mar isan, anayabin nati i God ana ma’ama efan.
35 Pu piw qa tūwaqatsit akw’a, taq pam put wuwukpiata, pu piw qa Jerusalem akw’a, taq pam a’nö Moṅwit wuhkokitsokiata.
35 Me yan auman men isan kwanifaro, anayabin nati i God an ana baibiyarir efan, Jerusalem auman, anayabin nati i ata aiwob gagamin God ana tafaram.
36 Piw um qa uhqötöy akw uhlavayiy pavan öqalat pasiwnamantani, taq um soon sūkw hȫmit qȫtsatani, piw qömvitani.
36 Naatu o taiyuw auman men arib isan inao baifaro’omih, anayabin o men karam boro arib ta inab inau nikwes o nafurum.
37 Nīk̇aṅw uma pay Owi, kitotani, sen Qae. Nen uma hin lavayhtote’ panhtotimantani. Taq öqallavayi Nukpanat ahpiy nȫṅanta.
37 Imih inakwahir o inarufut, anayabin abisa awamaim iya’abar i’o etitit i Demon Kakafin biyanane enan.
38 Uma nanaptaqw ura hisatsinom yan lavayhtoti: Hak hakiy pōsiyat tūhote’, nawus pam pōsiy akw put ep aw ahoytamantani; pu hak hakiy tamayat tūve’, nawus tamay akw put ep aw ahoytamantani.
38 “Marasika ana tur hio kwanowar, ‘Orot yait mata nakubai, ibo matan kukubai, naatu orot yait wa nimarir, ibo wan kwimarir.’
39 Noqw nu’ hapi umumi paṅqawni: Uma hakiy qalolmat aw qa rohomtotimantani; nīk̇aṅw nāphaqawa putvaqwat uhtayway wuvahtaqw, pay um piw ayaṅqwat put aw namtöknamantani.
39 Baise boun i a tur ao’owen, orot yait isa nasisinaf kakaf men wan inay, rebareb rounane nifafar inatatabir rounane’ebo nifafar.
40 Pu kurs haqawa tutavot aw yank̇aṅw uhnapnay himtaqw, pay um piw aw uh’usimniy mātapmantani.
40 Naatu orot yait niyaso’ar baibatiyimih nabuwi kwananan, a biya baibiyon baban nikiya’ub nabaib, a biya baibiyon tafan auman inikiya’ub initin.
41 Noqw kurs solāwa mōkiy uṅ īkwiltoynat, um sūkw tutskwatuwanit put ámumniqat uṅ tusoq’ayataqw, um lȫq tutskwatuwanit pahsavo put ámumni.
41 Baiyowayan orot ta nan nakwarari ana hafoy abarin veya ta’imon airi namih nao, ina’abar veya rou’ab airi kwanan.
42 Hak ūmi hihta tūviṅtaqw um put máqamantani; pu hak ūmi hihta nasimok̇ahtaniqat um nasimokmaqani.
42 Orot babin ta isa sawaramih nafefeyani kwitin, naatu orot babin ta a sawar bai na mar kafai imaim bowamih nao, kwitin ebai en.
43 Uma nanaptaqw ura yan lavayhtotiwa: Um uhsinosṅway aw unaṅway’tani, pu um uhtuwqay aw qa suhtaq’ewni, kitota.
43 “Marasika ana tur hio a’a’agir hinonowar i hio kwanowar, ‘Taituwa kwaniyabuwih naatu a kamabiy sabuw kwanimat gigigirih.’
44 Noqw nu’ hapi umumi paṅqawni: Uma umuhtuwqamuy amumi unaṅway’yuṅwni; umuy qalomásavitotaqamuy uma amumi lomalvayhtotimantani; umumi qa suhtaq’ewyaqamuy uma amumi lolmat hintsatsk̇ani; pu umuy qalomáhintsahtsanyaqamuy, pu umuy okiwsahsanyaqamuy amuṅem uma nāwakintotani.
44 Baise boun a tur ao’owen, a kamabiy sabuw kwaniyabuwih naatu sabuw iyab terurukoukuwi isah kwanayoyoban.
45 Nen uma kurs pas antsa Umunay ōveqatsit ep qátuhqat tímatni; pi pam aṅ qalōlolmatuy‐nik̇aṅw pu lōlolmatuy amuṅem tāwat yámaknaṅwu; pu súanyuṅqamuy‐nik̇aṅw pu qasuanyuṅqamuy amumi yoknaṅwu.
45 Saise kwa boro Tamat auyom maramaim natunatumih nabuwi, anayabin God sinaf sabuw gewasih kakafih etei tafahimaim veya erararan, sabuw iyab gewasin tisisinaf naatu kakafin tisisinaf etei God taun ebitih.
46 Ispi uma umumi unaṅway’yuṅqamuy‐sa amumi unaṅway’yuṅwe’ ya uma hihta ahsati’yuṅwni? Ya hikis pi moṅwit eṅem sīvat ömalalwaqam qa panyuṅwa?
46 Sabuw kabay o’onayah tisisinaf na’atube kwanasinaf sabuw iyabowat isa tibiyabowawat isah kwanabiyabow, God boro men ana siwar gewasin ta nitimih.
47 Pu kurs uma umuhsinomuy‐sa amumi yuaatote’ ya uma mimuy amuhpenihqe hihta alöṅöt hintsatsk̇ani? Ya hikis pi moṅwit eṅem sīvat ömalalwaqam qa panyuṅwa?
47 Naatu Eteni Sabuw taih tuwah akisih hai merar tiyiy na’atube kwanasinaf taituwa akisih hai merar kwanayiyi, ana gewasin boro men kwanabaimih.
48 Paniqw ōviy uma pās pasiwyuṅwni, ōveqatsit ep Umuna pās pasiwtaqat pan’i.
48 A yawas uhew bitan kwanama, Tamat auyom maramaim ana yawas uhew bitan ema’am na’atube.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.