Mateus 17

U BULUNGANA U NIGA (HLA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 U tönomo u lan i murimuri e Iesu e lui e Pita, nu muntoulana e Jemis ne Jon, me peigi pepeisa mera neien i ieluna u toa u pokus pan.
1 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter naatu James tain John hairi Jesu buwih bairi akisimo nawiyih hiyen hin oyaw gagamin tafantoro’ot hitit.
2 Ba tara poata ti tara ien, ba nori e tarer te palis u a tuanreina e Iesu: a polenen e alesala koru herei a pitala, nu hasobu i tanen e hiaka koru herei u ualesala.
2 Naatu nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir, ana itinin i veya’abe matar, ana faifuw i hikwes anababatun marakaw ta na’atube. Jesu, Moses, Elijah yate oyaw tafan, naatu ana bai’ufununayah babanane tema’am|alt="Transfiguration" src="CN01728B.TIF" size="col" loc="Mat 17.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="17.2"
3 Be Moses mere Ilaitsa u propetir i manasa ti mate i bututo ba nori a elapisa katunun tsitsilo e tara raren ba nori te ranga gono mier e Iesu.
3 Imaibo, Moses Elijah hairi hitit Jesu bairi hio ana bai’ufununayah hi’itih.
4 Be Pita e rangana me poiena tere Iesu, “O Tsunono, e nigana te ka ria ra teka. Te go ngil u lö, ba lia te kuiegu a topisa taluhu teka, a toa i tamulö, na toa tere Moses, na toa tere Ilaitsa.”
4 Peter Jesu isan eo, “Regah, gewasin aki iti ama’ama, o ina kokok na’at ayu boro sis tounu ana wowab ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
5 Tara poata te ranga noa ien, bu koasi te alesala koru e mi hoho ranen me la uanama i ieluren bu toa u ranga e poie nama turu koasi, “Nonei a Pien Tson a tsomi koru i tar teka. Alia e haniga korue gen. Hengo mia i tanen!”
5 Baise iti na’at bat eo auman, sakuk ana marakawin auman na tar gabuwih, naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti kek i ayu Natu, au yabow anababatun, i isan ayu abiyasisir, tain kwanarub nao’o kwananowar.”
6 Poata ti hengoeia u katunun tsitsilo u ranga teka ba nori e matout korur, me hatukunur me turu putar.
6 Bai’ufununayah iti orot fanawat hinonowar ana maramaim hai bir ra’at yumatah au babe me yan hira’iy.
7 Be Iesu e la uanama i taren me hasebelena i taren me poiena, “Takei iam. Ma matoutmi!”
7 Baise Jesu na butubunih eo, “Kwamisir, men kwanabirumih.”
8 Ba nori e tara seir me tarer e Iesu pepeisa.
8 Imaibo nah hitara’ah hinunuw ra’at men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo batabat hi’itin.
9 Poata ti koul men turu pokus be Iesu e ranga mera nen, “Alimiu e ma tatei ranga memi ta toa ta katun tara ka teka te tara mula limiu antunana te takei pouts goa romana alia tu butun katunuma tara tou mate.”
9 Oyaw wanane hire hinan basit Jesu awah bofot eo, “Abisa oyaw wan kwa’i’itin men yait ta ana tur kwana’owen. Kwanama, Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Bu katunun tsitsilo e rangater e Iesu, “Tara naha te poe menari u tson hihatuts turu Lo e Ilaitsa a propet e ga mam nema romana e Mesaia?”
10 Naatu bai’ufununayah Jesu hibatiy hio, “Bo aisim Ofafar Bai’obaiyenayah teo Elijah i boro mat nan.”
11 Be Iesu e ranga pouts mera nen, “E Ilaitsa e la mam pouts hamana nama ba nonei te kato hamatsköena romana a mamana ka.
11 Jesu iyafutih eo, “Tur anababatun. Elijah i boro mat nan sawar etei nayabuna.
12 Na lia e hatei ragi limiu a ka teka: e Ilaitsa e la hakapama, kaba u katun i ma marei ien na nori i mar kato homi menien ti mar ngil uaien. Na tara toa has a markato ba nori te kato homi hase riou romana alia tu butun katunuma.”
12 Baise a tur a’owen, Elijah i na titaka, baise sabuw men hi’inan, imih hai kokomaim sawar kakafih isan hisinaf. Ef nati ta’imon Orot Natun boro na’atube isan hinasinaf umahimaim ni’akir.”
13 Bu katunun tsitsilo i toan atei sileto nonei e ranga merien e Jon a Tsonun Baptais, nonei a katun te ngöi u Buk u Goagono e Ilaitsa ba te poiena nonei e ga lama.
13 Imaibo bai’ufununayah naniyan hibai, Jesu i John Baptist isan hai tur eo’owen.
14 — ausente —
14 Hire hina sabuw rau’ay gagamin biyah hititit ana maramaim, orot ta na Jesu nanamaim sun yowen
15 — ausente —
15 eo, “Regah au kek kwiwanbaban, au kek i sawow kakafin bai ebimamayay, mar etei en wairaf wan eyey, naatu harew yan ere’er.
16 Alia u la mena meien turu katunun tsitsilo i tamulö, ba nori e ma antunan kato hanige rien.”
16 Ayu abai ana a bai’ufununayah isah, baise i men karam boro hitiyawas.”
17 Be Iesu e ranga poutsuto me poiena, “Alimiu u katun u hahamana koru na limiu e ma matskömi! Alia e soso koru megu a nihahamana i tamilimiu. La mena mumei a pien i tar!”
17 Jesu eawar foten eo, “Kwa sabuw isa i baitumatum en naatu a ef i kwasa’ir. Kwanotanot ayu boro bairi maninaka tanama? Naatu kwanotanot abit boro maninaka ana’abar bairi tanan? Kek kwabai kwana a’itin.”
18 Be Iesu e ranga hatagala mena a mate a omi ba nonei e toan lakasana, ba nonei a pien tson teka e niga poutsuna i teka puku.
18 Jesu demon kakafin kwarar tatab naatu kek ihamiy bihir tit. Nati ana maramaim kek mar ta’imon yawas.
19 Bu katunun tsitsilo e la uarima tere Iesu me rangata hamouse ren, “Taraha ba lam te ma antunan tsuga halakase mulei a mate?”
19 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah hina akisinamo biyan hitit hibatiy hio, “Aisim aki demon kakafin men anun tit?”
20 Be Iesu e ranga palisina me poiena, “Taraha, a tsi nihamana i tamilimiu e ma antuna nei. Hakats niam a ka teka! A ngalin mastet e makosi koruna kaba e habutena a kan leba te pan sokuna. Ne kato has uana i iesana, te tetenei hasina a nihamana i tamilimiu, alimiu e antunan kato noa hasemiu a man ka man kapan. Hena, alimiu e tatei poemiu turu pokus teka, ‘Takeiia teka ba te la uam ili!’ ba nonei te lana. Ba limiu te tatei katoe mou a mamana ka!*
20 Jesu iuwih eo, “Anayabin, kwa a baitumatum i kikimin maiyow. Anababatun a tur ao’owen, a baitumatum iti ai momor ro’on na’atube nama’am na’at, iti oyaw isan boro kwanao, ‘Iti’imaim kwen ni’imaim kubat.’ Karam boro namatar, boro men abisa ta isa nafokaramih.
21 Alimiu go singo hatagala uam tere Sunahan te agono sil mena mien limiu a kannou. E moa ta taina ta maroro te ga tatei tsuga ban a mar mate a omi teka.*”
21 Sawar iti na’atube i yoyoban naatu yoharamaim boro hinamatar men abisa ta’amaim.”
22 — ausente —
22 Jesu ana bai’ufununayah hina Galilee hibita’imon ana maramaim iuwih eo, “Orot Natun boro baban hinao hinab gawan sabuw umahimaim hinayai.
23 — ausente —
23 Nati sabuw boro hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro morobone na misir maiye.” Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at.
24 Ba poata te la u e Iesu nu katunun tsitsilo i Kapeneam, bu katunun lulu monina tara Luman Lotu Pan i la mato me mi rangatser e Pita, “A tson hihatuts i tamilimiu e hol hasena a takis tara Luman Lotu Pan, tsime?”
24 Jesu ana bai’ufununayah bairi hina Capernaum hititit ana maramaim, Tafaror Bar ana kabay o’onayah hina Peter hibatiy hio, “O a bai’obaiyenayan Tafaror Bar isan kabay ebibaiyan?”
25 Be Pita e poiena, “Aa.” Na tara poata te la u e Pita i luma me pats rangana, kaba e Iesu e ranga mam me poiena, “O Saimon, u saha u hakhakats i tamulö? A toukui teresi te holena a takis turu king turu han i puta? U katun hamatskö tere king tsi u katun halhal?”
25 Peter iyafutih eo, “Jesu i Tafaror Bar isan kabay ebibaiyan.”
26 Be Pita e ranga palisina, “U katun halhal.” Be Iesu e poiena, “Aa, bu katun tere king te ma tatei holri. Ne kato has uana i iesana i tarara.
26 Peter iya’afut eo, “Nanawan sabuw.”
27 Kaba ra e namos kato haraharaha rera u katun teka. Bara, la u tara ramun a perperere ba te lapo nem a ohono. Na i runguna a iena tutun te lase molö, alö e sabie mou a toa moni e antunana tara takis i tarara a elasolana. Luema ba te hole mien a takis i tarara.”
27 Baise men basit sabuw isah tanasinaf kakaf, kabay o’onayah yah naso’ar, imih inan harew kukufamaim initokar siy wan inatatain awan inabohai’i kabay inab inan airit isat inibaiyan.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.