Lucas 4

U BULUNGANA U NIGA (HLA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 E Iesu e saputu mei u Namnamei u Goagono tere Sunahan me la ba nena a Ramun i Jodan. Bu Namnamei tere Sunahan e peigi mena teien i iahana latu pinopino.
1 Jesu biyan tutufin etei God Anun Kakafiyin karatan Jordan harewane matabir yen naatu Anun Kakafiyin i’unawiy in Judea arar yan tit.
2 Be Satan e tolahe nen e antunaia turu 40 u lan. Tara poata teka e Iesu e ma noui. Bi murina te kapaia a man lan teka, be Iesu e bes koruna.
2 Nati’imaim veya etei 40 bay en ma’am ufunamaim bayumih morob. Naatu nati ana maramaim Demon Mowan na routobon itin,
3 Be Satan e poieta i tanen, “Te go Pien u lö tere Sunahan, alö go ranga ba hatu teka te palis uana tara beret.”
3 eo, “O i God Natun na’at, kabay iti ku’uwih tebotabir rafiy tematar ku’aa.”
4 Be Iesu e ranga palisina, “Turu Buk u Goagono i koloto nia, ‘A beret peisa e ma antunan hala nanei a nitoatoa tara katun.’”
4 Baise Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘Orot men bayumaim akisin niyawasimih.’”
5 Be Satan e la sei menen me haruto borobore neien a man han hoboto i puta.
5 Naatu Demon Mowan Jesu i’unawiy maiye hiyen hin koun yan bat, imatanubamo tafaram tutufin etei itin.
6 Be Satan e poieto i tanen, “Alia e hale goi lö a nitagala te go pania lö turu han hoboto teka, na man ka man niga i iaharen. A man ka hoboto teka i halei lia. Na te ngilin hala nagien lia tara toa katun, ba lia te tatei hala nagen.
6 Naatu Demon Mowan eo, “Ayu boro fair etei o anit naatu tafaram ana aiwob auman boro anit. Anayabin etei’imak ayu hitu, ayu orot yait arurubin boro i anitin nab.
7 Te hatukun moia lö i matar ba te hatsunone molia, a man ka teka a man ka i tamulö.”
7 Imih O ayu inakwakwafiru na’at, iti sawar etei boro o nowamih anit.”
8 Be Iesu e ranga palisito me poiena, “Turu Buk u Goagono i koloto meni turu katun, ‘Alö go hatsunono u tara Tsunono. Nonei a Sunahan i tamulö, na nonei peisa te mamaniete iemu lö.’”
8 Jesu iya’afut eo, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God akisinamo inakwafir isan inabow.’”
9 Be Satan e lu mena teien i Jerusalem me hatuole nen i iasa koru i pungana tara Luman Lotu Pan me poiena i tanen, “Te go Pien u lö tere Sunahan, kurapa u i puta.
9 Naatu iban maiye Demon Mowan Jesu bai nawiy hin Jerusalem hitit, hiyen hin Tafaror Bar tafantoro’ot bat naatu iu, “O God Natun na’at, kukununuw kura’iy.
10 Taraha, turu Buk u Goagono ti kolotein, ‘E Sunahan e ranga mera noi u angelo i tanen te gi tara kap haniga menien lö.
10 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘God boro ana tounamatar na’uwih hinatafafari,
11 Na nori e pile sei nario lö, te go ma tatei tu hamate meni lö turu hatu.’”
11 umah yanamaim inare hinabuwi, boro men kabay a narab natakakirimih.’”
12 Be Iesu e ranga palise nen, “U Buk u goagono e poiena turu katun, ‘Alö go ma tatei tohalei a Tsunono. Nonei a Sunahan i tamulö.’”
12 Baise Jesu iya’afut iu, “Buk Atamaninamaim hikirum hio, ‘A Regah a God men routobon initinimih.’”
13 Ba poata te tohala hakapeia e Satan e Iesu a mamana ka, ba nonei e la ba nena e Iesu me alosena a tana poata.
13 Demon Mowan routobon ta ta Jesu bitin ufunamaim itumar tabaratait tit mar kafai ufunamaim bat.
14 Be Iesu e kopis pouts uato tara provins i Galili na nitagala turu Namnamei u Goagono e ka gono meien. Bu katun turu han hoboto ti sukusuku e hengo naren.
14 Imaibo Jesu God Anun Kakafiyin ana fair bai auman matabir na Galilee tit. Ana tur ra’at tasasar tit tafaram nati sisibinamaim hima’am etei’imak hinowar.
15 Ba nonei e hihatutsina turu luman lotu turu Jiu, bu barebana hoboto e soloseie ren.
15 Kou’ay Bar wanawanan run bi’obaibiyih sabuw etei’imak tur hinonowar, hifai hibora’ara’ah.
16 Be Iesu e la uato i Nasaret, a taun te ka ien tara poata te pien noa ien. Ba turu Lan u Goagono turu Jiu ba nonei e la uato i luman lotu, te roron mar kato uen. Ba nonei e tuoluna te go rit meni u Buk u Goagono.
16 Jesu remor na Nazareth tit, bar merar i ma rara’atamaim, Baiyarir ana veya matanfufur isisinaf na’atube, in Kou’ay Bar run, Buk ta baiyab isan misir.
17 Ba nori e hale rien u buk tere Aisaia a propet. Ba nonei e palatseto u buk me sabiena a makum te mar ranga u teka,
17 Naatu dinab orot Isaiah ana buk hibai Jesu hitin, bai rusasar tur iti na’atube hikirum inu’in ana efanamaim tit.
18 “U Namnamei tara Tsunono e kana i tar, taraha nonei e hopu kapin alia e go rarare beri u katun pinopino u Bulungana u Niga.
18 “Regah Anun Kakafiyin i ayu wanawana’umaim ema’am,
19 Nonei e hala nemo lia te go mi habulungana meni lia a poata te ga lu pouts meri a Tsunono u katun i tanen.”
19 Naatu anakurereb sabuw hinanowar
20 Be Iesu e hakopo poutseto u buk me hala pouts nanen tara katunun taratarakap me gumuna. Bu barebana i luman lotu e tara hoboto uar i tanen.
20 Jesu buk itakum orot kaifenayan itin i mara’iy. Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima’am etei’imak matah hito’ab Jesu hi’itin kikin.
21 Ba nonei e hatanian rangana i taren me poiena, “I romana u koloto teka tere Sunahan te hengoe mula limiu e butu hamana talana.”
21 Baise Jesu misir busuruf sabuw hai tur eowen eo, “Tur iti aiyab kwananowar i boun na iturobe.”
22 Ba nori e ranga haniga naren me asingoto koru ner u ranga u niga te katoen. Ba nori e poier, “Nonei a pien tere Josep, tsimiem?”
22 Sabuw etei’imak nati’imaim hima Jesu eo hinonowar hio, “Turobe iti orot ana tur i gewasin.” Naatu tur mumunin bitan eo hinonowar isan hifofofor, naatu taiyuwih hibatiyih hio, “Iti orot i Joseph natun?”
23 Ba nonei e poieto i taren, “Alia e ateigu alimiu e katoemiu romana u rangan haharoei teka i tar, ‘O dokta, alö go kato haniga poutsi a peisamulö.’ E kato uana, alimiu e mar ranga uamou teka i tar: ‘Alam u hengoin alö u kato a man mirakul i Kapeneam. Gaha tsiponi te ma kato has mena milö i iesana teka tara han hamatskö i tamulö?’”
23 Naatu Jesu iuwih eo, “Binan tur gewasin matan fufur sabuw teo’omaim boro kwana’uwu kwanao, ‘Adanafur ana orot, taiyuw kwiyawasi.’ Naatu iban boro kwana’uwu maiye, ‘Capernaum ma bow bigan tanonowar na’atube, iti ana bar ana meraramaim nabow tana’itin.’”
24 Be Iesu e poe hasena, “Alia e ranga hamana koru gia i tamilimiu, u katun e roron hanige ier a propet tara tana han, kaba a han hamatskö i tanen e ma hanige rien.
24 Jesu iban maiye iuwih eo, “Anababatun a tur ao’owen, dinab orot ana bar ana meraramaim boro men ana merar hinay hinabaimih.
25 Hengo iam. I manasa tara poata tere Ilaitsa a propet, u amoba i gonoia i Israel, tara poata te moaia ta langits turu topisa u hiningal na tunomo a tsihau, ba bes pan koru te butuna tara mamana han.
25 Naatu tur anababatun a tur ana’owen, Elijah ma’am ana veya’amaim kwafukwafur maumurih na’in Israel wanawanan hima’am afow matar. Nati ana veya’amaim kwamur etei tounu naatu sumar six na’atube toun men yar, baimar kakafin na, nati tafaram wanawananamaim bar merar etei’imak bay i’en.
26 Kaba e Sunahan e ma hala meni e Ilaitsa tara toa amoba i Israel. E moa. Nonei e na taguhu talasi a toa amobana i Sarepat, tara pal han ni Saidon, a pala te ma Jiuri.
26 Nati ana veya’amaim God men Elijah iyafar Israel wanawanan kwafur babin ta ibaisimih, baise Sidon wanawanan Zarepat bar meraramaim kwafur babin ta’imon ma’am isan God iyafar in tit baibais itin.
27 Na tara poata tere Ilaisa a tana propet, u toba i gonoia i Israel. Kaba e moa noa has ta toa i taren te gi kato haniga poutsi. E Neaman puku lasina i Siria, tara pala te ma Jiuri. Taraha, u katun i Israel i ramar u propet i taren. Ne kato has uana i iesana, alimiu e rama has nemo lia.”
27 Naatu dinab orot Elisha ma’am ana veya Israel sabuw moumurih maiyow kokom ani’anih hima’ama men yait ta na Elisha iyawasimih, baise tafaram Syria orot wabin Naaman akisinamo na Elisha iyawas.”
28 U katun hoboto ti kaia tara luman lotu, u Jiu, i raharaha koru ti hengo menien u ranga teka.
28 Sabuw Kou’ay Bar wanawanan hima iti tur hinonowar ana veya, yah wanawanan so’aso’ar yen higagamat,
29 Ba nori e takei seir me las tsibil ba neria e Iesu i taun, me lu mena rien i ieluna u pokus ti kuieia a taun i taren te gi ba hakurapa menien turu uarahana.
29 himisir Jesu hibai hitain ufun hitit, bar merar hitumar, hiyen fan tafan hibat hitarouw fan tare’emih hiwa’an, anayabin bar merar i fan tafan hiwowab hima’am.
30 Kaba nonei e lakasa silaia i gusur u barebana me la halhalina.
30 Baise Jesu sabuw rau’ay gagamin hibatabat umah aren sorabon hai foun remor tit in.
31 Be Iesu e la uato i Kapeneam, a taun i Galili, ba te hatuts rena u katun turu Lan u Goagono turu Jiu.
31 Jesu na Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Capernaum imaim tit, Baiyarir ana veya run sabuw i’obaibiyih hima hinonowar.
32 Ba nori e asingoto ner u hihatuts i tanen, taraha u ranga i tanen e ka mei a nitagala.
32 Sabuw etei’imak hifofofor men kafaita. Anayabin ana tur eo i tur anababatun naatu fairin.
33 — ausente —
33 Nati Kou’ay Baremaim orot ta wagabur iwan demon kakafin anababatun auman na run ma’am, fanan aumetawat na’in iwow eo,
34 — ausente —
34 “Hei! Aki isai abisa inasinafumih kunan? Aki gurusi’imih? Jesu Nazareth mowan. Ayu aso’ob. O i yait, O i God ana tur abarayan Orot Kakafiyin.”
35 Be Iesu e ranga mena a mate, “Kokomoto, ba lö te koul ba nem a katun!” Ba mate e lapo ba nena a katun i puta i mataren hoboto, me koul ba nanen me ma kato homie neien.
35 Jesu wagabur mowan kwarartatab eo, “Yate inbainub orot biyanamaim kutit!” Wagabur mowan sabuw nahimaim orot itaiy re tabaratait tit, men isan abisa ta sinafumih.
36 Bu katun hoboto e asingotor me hiararangar, “U saha u mar ranga teka? Nonei e tatei hala nena u ranga u mal u tagala turu mate u omi, ba nori te hengoe ren, ba te koul ba ner a katun!”
36 Baise Sabuw etei’imak hai baifofofor ra’at, taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot ana tur i fair kwanekwan. Ana onowaten naatu ana fair auman iti tur eo demon kakafih biyunih i hitit!”
37 Bu bulungana te hatein a man ka te kato e Iesu te tala hamanasana tara mamana han te sukusuku.
37 Naatu Jesu abisa sisinaf isan ana tur tasasar tit tafaram nati hima’am wanawanan etei hinowar.
38 Be Iesu e la ba neto a luman lotu me la uana tara han tere Saimon. A halis tere Saimon a tahol e opu mei a peisanen e hiski koru, ba nori e ranga merien e Iesu.
38 Jesu misir Kou’ay Bar itumar tit na Simon ana bar tit, Simon rawan babin sawow biyan fora’ab anababatun inu’in, sabuw Jesu hifefeyan baiyawasinamih hio.
39 Ba nonei e na tuolna i rehina inana i tanen, me abisena u hiski i peisana tahol. Bu hiski e la ba nanen, ba tahol e topei takeito me hanou ranen.
39 Basit Jesu na babin inu’in sisibin tit bat sawow i’ari’ar naatu sawow babin biyanane tit, babin yawas misir bay bow eafusar itab hi’aa.
40 I murina te tsirukuia a pitala, bu katun hoboto u pala i taren ti ka mei a saha mar nimate e la mera rimei tere Iesu. Ba nonei e hopuena a limanen i taren hoboto me kato haniga pouts hoboto ranen.
40 Veya re’er ufunamaim, sabuw sawow yumatah ta ta hibow hi’inu’in, turahinah hibuwih hina Jesu biyan hitit, sabuw ta’ita’imon butubutubunih etei’imak hiyawas.
41 U mate u omi has i la bar u katun u para, me ku hohomir me poier tere Iesu, “Alö a Pien tere Sunahan!”
41 Sabuw moumurih na’in auman biyahine demon kakafih hitit hiwow hio, “O i God Natun!” Baise Jesu demon awah bofafaren men karam boro hitao’rereb. Anayabin demon hiso’ob Jesu i Roubininenayan.
42 Tara lunlan be Iesu e la ba neto a taun me la uana tara toa makum a ski. Bu katun e sakie ren, ba tara poata ti sabe ien ba nori i torohanan hapiu naten te go ma la uaien.
42 Martot auman Jesu nati bar merar itumar tit in efan ta nautanubinamaim akisinamo ma. Baise sabuw hinuwih hinan hititita’ur ana veya, bairi nati’imaim ma isan hi’otan.
43 Ba nonei e poiena i taren, “Alia go na hatuts hasin u Bulungana u Niga tara Nipepeito tere Sunahan turu palair u taun has. Taraha, nonei a ka te hala sile mei e Sunahan alia te go kati lia.”
43 Baise Jesu iuwih eo, “Ayu boro anan God ana aiwob isan tur gewasin bar merar afa’amaim auman anabinan hinanowar. Anayabin ayu nati bowabow isan God iyunu ana.”
44 Be Iesu e hihatuts lana tara man luman lotu i Judia.
44 Naatu Jesu tafaram Judea wanawananamaim Kou’ay Bar etei run tit binan remor.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.