João 9
U BULUNGANA U NIGA (HLA) vs AAI
1 Tara tana poata e Iesu e la me sabiena a toa katun a matakiau, e tsinanen e posa noa meien u matakiau.
1 Orot matan fim auman tufuw ma’am Jesu remor inan itin.
2 Bu katunun tsitsilo i tanen e poier, “Tson Hihatuts, esi te kato homi ba matanen te kiauna? Nonei, tsi e tsinanen ne tamanen?”
2 Ana bai’ufununayah Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, yait ana kakafinamaim iwa’an iti orot matan fim auman tufuw? I taiyuwin ana kakafin o i hinah tamat hai kakafinamaim?”
3 Be Iesu e poiena, “E moa. E moa ta markato ta omi te ga kato hakiau a katun teka. Nonei e matakiau silema te go kui beme nien e Sunahan a mirakul ba barebana te toan tareren.
3 Jesu eo, “Orot matan fim i men anabowabow kakafinamaim iwa’an matan ifimemih o i hinah tamah hai kakafinamaim, baise i ana fimemaim God ana fair iti orot biyanamaim nirerereb hina’itin.
4 Ara gi kato nitoa meni a mar toukui teka, a toukui tere Sunahan te haleie molia. A poata te la nama ba toukui teka te kapa nou. E kato uana tara katun te kui mena lan. Te bong nama a bong, ba katun te ma antunan kui lel nei.
4 Iti ana veya’amaim yait ayu iyunu anan i ana bowabow tanabow, gugumin i enan men karam yait ta nabow.
5 Poata te ka noa gia lia i puta, alia e heregi u ualesala tara barebana i puta.”
5 Ayu boun iti tafaramamaim ama’am, ayu i tafaram ana marakaw.”
6 E Iesu e ranga hakapa me kahusuna turu tsikitsiki, ba nonei e sohale nei u kinahus u tsikitsiki ba te sahi nanen i matana katun a matakiau.
6 Iti tur eo ufunamaim, Jesu kwei me yan re naatu iyuriyur bai bora’ah orot matan idadawir.
7 Be Iesu e poiena i tanen, “La tala, ba lö te na galusem a matamulö tara kats i Siloam.” (A solo teka e poiena ‘hala’.) Ba nonei a katun e na galusuna, ba poata te kopis pouts men ba matanen e tara haniga poutsuna.
7 Naatu iu, “Kwen harew Siloam kukuf (nati wab anayabin iyafar) imaim kururub.” Imih orot in rurub naatu matan nuw sawar itah auman matabir au bar in.
8 Ba pal katun ti atei sile ien na pal katun ti tare ien poata te singo ien ta tsi monin hitaguhu, nori i poei, “Nonei a katun teka te roron gum ba te singoe iena ta tsi monin hitaguhu, tsime?”
8 Orot tain tuwan naatu sabuw afa marasika hi’i’itin ma fefefeyan, hibatiy, “Iti orot ta’imon mar etei ema efefefeyanaban i iti?”
9 Ba palabi e poier, “Aa, nonei.” Kaba palabi i poei, “E moa. E ma nonei nei, kaba e here neien.” Ba nonei a katun e poiena, “E moa, alia lasi.”
9 Sabuw afa hi’o, “Orot i nati.” Afa hi’o, “En nati i ana yumatabe.”
10 Ba nori e poier i tanen, “E kato halona uana ime ba matamulö te niga poutsuna?”
10 Sabuw hibatiy, “Mi’itube o mat igewasin kunuwanuw?”
11 Ba nonei e poiena, “A katun a solonen e Iesu e kuie lala u tsikitsiki me sahi nana i matar ba te poiena i tar, ‘Alö go la u tara kats i Siloam ba lö te na galusem a matamulö.’ Ba lia e la gula me na galusugu, ba lia e toan tara haniga poutsugu.”
11 Orot iyafutih eo, “Orot wabin te’o Jesu i yur bai matou idadawir naatu na Siloam harew kukufamaim rurubamih iuwu. Imih ayu an arurub, naatu matou to iwa’an anuwanuw.”
12 Ba nori e poier i tanen, “A katun teka e kana ime?” Ba nonei e poiena, “Iba, alia e ma ateigi.”
12 Sabuw hibatiy, “Bo iti orot i menamaim ema’am?”
13 Ba nori i lu mena tei a katun te matakiau mam turu Parisi.
13 Nati orot Jesu biyawas hibai hina Pharisee biyah hitit.
14 A mirakul teka e butia turu Lan u Goagono turu Jiu.
14 Baiyarir ana veya’amaim Jesu nati orot matan fim yuramaim idawir matan igewasin nuw.
15 Bu Parisi e rangata haser nonei a katun me poier, “E kato halona uana ime ba matamulö te kalata poutsuna?” Ba nonei e poiena i taren, “E Iesu e hakeie lala u tsikitsiki i matar ba lia e na toan galusegu a matar ba lia e tara haniga pouts talagu.”
15 Isan imih Pharisee ibanak maiye orot hibatiy mi’itube matan igewasin. Orot hai tur eowen eo, “I yuramaim matou idadawir uwu harewamaim arurub naatu boun i anuwanuw.”
16 Bu palair u Parisi e poier, “Nonei a katun teka e Iesu e ma la meia tere Sunahan, taraha nonei e roron kato pekoena a lo turu Lan u Goagono.” Ba palabi e poier, “Ga a katun a omi e ma antunan kato nanei a mar mirakul teka.” Ba nori e hula hakats talar.
16 Pharisee afa hi’o, “Iti orot i men Godane na, anayabin Baiyarir ana ofafar i men ekakaif.”
17 Bu Parisi e rangata leler nonei a katun me poier, “Alö e poiem a katun te kato hakalata poutse lala a matamulö nonei esi?” Ba katun e poiena, “Nonei romana a toa propet!”
17 Imih Pharisee hitatabir orot ibanak hibatiy maiye, “Iti orot o mata iwa’an bigewasin isan o boro mi’itube inao?”
18 Kaba u Jiu i hahamanein nonei a katun teka te matakiau mam uen ni hahamana hasin te kalata pouts u a matanen. Ba nori e ngöer e tsinanen ne tamanen.
18 Jew hai ukwarih men kafa’imo hititumatum iti orot matan fim ma’am naatu bounabo matan nuw, naatu orot hinah tamah isah hi’af hina, imaibo hibatiyih.
19 Ba nori e rangata raren me poier, “Nonei a pien tson i tamilimiu teka? Nonei i posa noa mei u matakiau? E kato halona uana ime ba matanen te kalata poutsuna?”
19 “Iti orot i kwa natu? Kwa kwa’o’o i matan fim auman tutufuw kekeban iti? Naatu boun i mi’itube enuwanuw?”
20 Bu muntahol e ranga palis raren me poier, “Alam e atei silem a katun teka nonei a pien i tamulam, na lam e atei sil hasem nonei i posa noa mei u matakiau.
20 Hinah tamah hiyafutih hi’o, “Aki aso’ob iti kek i aki natu, naatu matan fim auman tufuw.
21 Kaba alam e ma atei silemi te mar tara pouts uanen, na lam e ma atei sil hasemi esi te kato hakalata poutse lala a matanen. Alimiu peisa go rangatse men. Nonei e pan hakapa. Nonei e tatei ranga peisana.”
21 Baise aki men aso’ob, boun i mi’itube enuwanuw, o yait matan iwa’an igewasin, kwaibatiy i sanaman, karam taiyuwin isan boro nao.”
22 U muntahol i mar ranga u teka taraha nori i matoutir a pal kapan turu Jiu. A pal kapan i hatangana hoboto hakapein te gi tsuga ba menien ta katun i luman lotu te poiena e Iesu nonei e Mesaia te hale iema e Sunahan.
22 Hinah tamah iti tur hi’o, i Jew sabuw isah hibir, anayabin iti tur i marasika Jew ukwa’ukwarih hi’o hibasit, yait Jesu isan naorereb Keriso nararauw boro kou’ay barene hinabotait ufun nama.
23 Nonei a ka te poe bei u muntahol, “Alimiu peisa go rangatse men. Nonei e pan hakapa.”
23 Iti isan imih i hinah tamah hi’o, “Kwa taiyuw kwaibatiy kwa’itin, i sanaman.”
24 Nori i ngö hahuolema nonei a katun te matakiau mam me poier i tanen, “Alö go ranga hamana koruia i matane Sunahan. Alam e atei silem nonei e Iesu teka a katun a omi.”
24 Mar bairu’abin orot matan fim nuwanuw isan hi’af na, naatu hibatiy maiye, “Turobe God nanamaim ai tur ina’owen! Aki aso’ob orot yait o biyawasi i bowabow kakafin wairafin.”
25 Ba nonei e poiena i taren, “E omina, tsi e moa? Alia e ma ateigi. Alia e atei sil lasegu tu matakiau mam u lia, kaba i romana alia e tara pouts talagu.”
25 Orot iyafutih eo “Ayu men aso’ob i bowabow kakafin wairafin o en? Ayu sawar ta’imonamo asoso’ob i ayu matou fim ama’am naatu boun i anuw a’i’itah.”
26 Ba nori e poier i tanen, “Aha te katoe lalen i tamulö? E kato halona uana ime ba nonei te kato hakalata poutse lala a matamulö?”
26 Naatu orot hibatiy, “Abistanawat o isa sinaf? Mi’itube sinaf o mata botawiy?”
27 Ba nonei e ranga lelina me poiena, “Alia e hatei hakapa ragu lolimiu, kaba limiu e ma hengo mulei. Aha te ngilin hengo hahuol nami limiu u ranga teka? Alimiu toum e ngilin katunun tsitsilo has uamiu i tanen?”
27 Orot iyafutih eo, “Ayu marasika kwa isa aoka naatu kwa men kwanowar. Aisim kwakokok anao maiye kwananowar? Ta’itin kwa auman kwakokok i ana bai’ufununayah kwanamatar?”
28 Ba nori e ranga homi naren me poier, “Alö a katunun tsitsilo i tanen, kaba alam e moa. Alam u katunun tsitsilo tere Moses.
28 Hi’obaibiyab naatu hi’o, “O i nati orot ana bai’ufununayan, baise aki i Moses ana bai’ufununayah.
29 Alam e atei silem e Sunahan e ranga gono mei e Moses. Kaba a katun teka, alam e ma atei silemi ime te la men.”
29 Aki aso’ob God mutufor Moses hairi hi’o, baise orot nati Jesu tibiwab, aki men kafa’imo aso’ob i menane na?”
30 Ba nonei e asingoto koruna me poiena, “Pua! A katun teka te kato hakalatse lala a matar, kaba alimiu te poe noa hasemiu alimiu e ma atei silemi ime te la men?
30 Orot matan fim bigewasin iyafutih eo, “Abifofofor men kafaita! I menane nan kwa men kwaso’ob, baise i ayu matu fim iwa’an anuwanuw.
31 Ara e atei silera e Sunahan e ma hengoe nei a katun a omi. Kaba e Sunahan e hengoena a katun te hapane nen na te katoena a ka te ngile nen.
31 It Taso’ob bowabow kakafih wairafih God hai tur men enonowar. God ana sabuw i ana kok tesisinaf naatu isan tekakakaf i hai tur enonowar.
32 I mam koru noa ba te noana i romana u katun i namala hengoni ta katun te ga kato hakalata poutsi a matana a katun ti posa noa mei u matakiau.
32 Men yait ta tafaram wanawanan orot matan fim auman tufuw ma’am matan botawiy nuwanuw ana tur nowaramih.
33 Alia e poiegu a katun teka e lama tere Sunahan. Sanena te ga ma la meien tere Sunahan, nonei sane ma antunan katoe nei ta mirakul.”
33 Iti orot men Godane tanan na’at, i boro men karam iti bowabow tasinaf.”
34 Ba nori e ranga sisi uar i tanen me poier, “Alö i posa noa mei u matakiau. E haruto nena alö a katun a omi koru! E moa koru te go hatuts meri lö alam!” Ba nori e toa tsuga ba naren i luman lotu.
34 Iti isan hi’o, “O bowabow kakafin wanawanan itufuw ira’at iyey, i boun aki ini’obaiyi!” Naatu kou’ay barene hibotait tit ufun ma.
35 E Iesu e hengoin ti tsuga ba menien nonei a katun, ba nonei e na sabie nen me poiena, “Alö e hamana uam tara Pien tere Sunahan?”
35 Jesu orot hinun tit ufun ma’am ana tur nowar, naatu titita’ur anamaramaim ibatiy, “O Orot Natun kubitumitum?”
36 Ba nonei e poiena, “A tsi tsunono, alö go hateie molia esi nonei ba lia te toan hamana uagu i tanen.”
36 Orot Jesu ibatiy, “Regah, iti orot i menatan ku’o anowar saise i anitumitum!”
37 Be Iesu e poiena i tanen, “Alö e tara hakape mulen. Alia nonei a katun, alia te ranga gono mego lö.”
37 Jesu orot isan eo, “Orot i iti kwi’i’itin, boun iti airi kwa’o’o.”
38 Ba katun e poiena, “O Tsunono, alia e hamanagu.” Ba nonei te hatukununa i matane Iesu.
38 Naatu orot eo, “Regah, Ayu abitumatum.” Naatu Jesu nanamaim sun yowen kwafir.
39 Be Iesu e poiena tara barebana, “Alia u la silema i puta te go mi lu kata meri lia u katun te hamanar nu katun te hahamanar. U katun te hamanar e kato uar tara katun a matakiau te kato hakalata poutse gula lia. Nu katun te hahamanar e kato uar tara katun te tara hanigana ba te toan matakiauna.”
39 Jesu eo, “Ayu ana iti tafaramaim atitit anayabin i sabuw ana kusibih, saise iyab mata fim boro hinanuw, naatu iyab tenuwanuw boro matah fimabe hinamatar.”
40 Ba palabir u Parisi ti ka hasukusukuia teka e hengoer u ranga me poier i tanen, “Alö e poiem alam e here noa hasemi u katun u matakiau?”
40 Pharisee afa nati’imaim bairi hima’am iti tur eo’o hinowar, naatu hibatiy, “Nati tur ku’o’o, aki auman matai fim?”
41 Be Iesu e poiena i taren, “Sanena te go poe mia limiu, ‘Alam e heremi u katun u matakiau,’ u markato u omi i tamilimiu sane ma pan bala nei. Kaba u markato u omi i tamilimiu e pan talana, taraha alimiu e poemiu, ‘Alam e atei hanigam.’”
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa mata fim na’at, kwa boro men kakafimih. Baise boun kwa kwa’o’o aki matai anuwanuw, kwa a kakafih i tema’am.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.