João 19

U BULUNGANA U NIGA (HLA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Be Pailat e luena e Iesu me halahus nanen.
1 Naatu Pilate ma’utenayah uwih, Jesu hibai hibowabiwabir sawar.
2 Bu soldia e hil haperperere ier a kolits a hihitoka, ba nori e hake rien i bakunen me hasoge rien u hasobu a holnen te la sei.
2 imaibo ma’utenayah kokor hi’afuw hififin ana kowasimih ukwarin hiyoun, naatu faifuw wair hibai hi’osenawein,
3 Nori i katon hahakos tunia tere Iesu ba te kato here narien a king. Ba nori e la uar i rehinen me poier, “Solosei iam a King turu Jiu,” ba nori e tapale rien a limaren.
3 naatu hiyen hin biyan hitit naatu hi’o, “Jew hai aiwob ma’ama’anin!” Naatu yumatanamaim hifafar.
4 Be Pailat e lakasana i ielesala me poiena tara barebana, “Ruto iam! Alia e lu halakasa mena gien i tamilimiu ba limiu te atei silemiu alia e ma sabiegi ta ka ta omi i tanen.”
4 Pilate ibanak tit maiye sabuw rou’ay isah eo, “Ayu iti orot kwa namaim abai atitit i anao kwanaso’ob, i biyanamaim ayu men kakafin ta atita’ur.”
5 Be Iesu e lakasana i ielesala, e hasogena u hata u hihitoka nu hasobu a holnen te la sei. Be Pailat e poiena i taren, “Ruto iam! Nonei a katun teka!”
5 Jesu ana kowas kokor ukwarin hiyow naatu ana waifuw wair hi’osenawein imaibo hibai hititit. Pilate sabuw isah eo, “Orotoban iti.”
6 Poata ti tareia u pris pan nu polis e Iesu ba nori e ku hapanir me poier, “Tapala namia tara koruse! Tapala namia tara koruse!” Be Pailat e poiena i taren, “Alimiu peisa te go lue men ba limiu te na tapala namien tara koruse. Alia e ma sabiegi ta ka ta omi i tanen.”
6 Firis ukwarih naatu i ana sabuw ukwa’ukwarih bairi hinuw hi’i’itin anamaramaim hitarakouw hi’o, “ku’onaf, ku’onaf!”
7 Bu Jiu e ranga palis uar i tanen, “Alam e ka mem a toa lo te poiena nonei e ga mate noa lasi, taraha nonei e poei nonei a Pien Tson tere Sunahan.”
7 Sabuw hiya’afut maiye hi’o, “Aki ai ofafar eo i boro namorob, anayabin i taiyuwin eorerereb God natun rauw eo.”
8 Poata te hengoeia e Pailat a ka teka, ba nonei e matout koruna.
8 Pilate iti nonowar i ana bir ra’at,
9 Ba nonei e tasu pouts uana i luma tara gamman me poiena tere Iesu, “Ime tu la malö?” Kaba e Iesu e ma palisei u ranga i tanen.
9 matabir maiye bar wanawanan run naatu Jesu ibatiy, “O menane ina?” Baise Jesu men tur ta eomih.
10 Be Pailat e poiena i tanen, “A neha te ma ranga memi lö i tar? Alö e atei silem alia e ka megu a nikapan te go hapurese meni lia alö na nikapan has te go hatapala meni lia alö tara koruse.”
10 Pilate Jesu isan eo, “O men kukokok tur ta ayu isou inao?” “Inaso’ob, ayu isou i fair ema’am boro o ana botaiti inatit o boro ana onafi.”
11 Be Iesu e ranga palis uana i tanen me poiena, “Sanena e Sunahan te ma halei lö ta nikapan, alö sane moa hasem ta nitagala te go pita-puta meni lö alia. Kaba a katun te hapile nala loa lia i limamulö, a markato a omi i tanen e pan bala nena a markato a omi i tamulö.”
11 Jesu iya’afut, “Iti fair ayu tafau’umaim ibai kuma’am, anayabin iti fair i God it. Imih orot yait ayu o isa yayabunu i bowabow kakafin gagamin maiyow bai.
12 Poata te hengoeia e Pailat a ka teka ba nonei e ngil koru talena te ga hapurese menien e Iesu ba te lana. Bu Jiu e kur me poier, “Te hapurese moa lö a katun teka ba te lana, alö e ma hahikapien lel uamoi tara Gamman Pan e Sisa! A katun te poiena nonei a king e paköena e Sisa.”
12 Ana maramaim Pilate iti tur nonowar ef nuwet mi’itube Jesu tabotait isan. Baise rou’ay hitarakouw i matabir maiye run, “o nati orot inabobotait ana itinin o i men Caesar ana ofamih. O yait ta aiwob inararouw, o i Ceaser ana wosai orot”.
13 Be Pailat e hengoena u ranga teka me lu halakasa mena nei e Iesu i ielesala me gumna turu gumgum tara tson hahamou turu ranga tara makum ti ngöei a Pulo Simel. Turu Ha-Hibru i ngö ien Gabata.
13 Pilate iti tur nonowar ana maramaim Jesu bai tit ufun efan wabin teo kabay ana’ubun imaim baibabatiyen ana ura ma’ama tafan mare (Hebrew tur i te’o Gabbatha).
14 Nonei a pal soasa teka turu lan te gi hamatsköe ien a man ka turu Paska turu Jiu. Be Pailat e poiena turu Jiu, “Nonei a king i tamilimiu teka!”
14 Veya na bi’ouyit nati i Tar Nowaten ana hiyuw ana veya nanamaim Pilate sabuw isah eo. “Kwa a aiwob orot i iti”.
15 Ba nori e ku lelir me poier, “Atung hamate iam! Atung hamate iam! Tapala namia tara koruse!” Be Pailat e rangata ranen, “Alimiu e ngilemiu alia e go hatapala nia a king i tamilimiu tara koruse?” Bu pris pan i ranga palisito me poier, “Alam e moa ta tana ta king. E Sisa lasi a toa!”
15 Hitarkoukuw hi’o, “kwa’asabun! kwa’asabun!” kwa’onaf! Pilate ibatiyih, “Kwakokok ayu a aiwob ana onaf?” Firis ukwa’ukwarih hiya’afut hi’o, “Aki ai aiwob i ta’imon maiyow, Caesar akisinamo”.
16 Be Pailat e hapile rane ien e Iesu te gi tapala menien tara koruse.
16 Imaibo Pilate Jesu ya’abun i isah onafinamih hibai hin.
17 Ba nori e luer e Iesu, ba nonei e soata peise iena a koruse i tanen me la ba nena a taun me la uana tara makum ti ngöei Lakö turu Baku. Turu Ha-Hibru i ngöe ien Golgota.
17 Jesu tit ana onaf abar remor in ukwarih rarik ana efanamaim tit. (Hebrew fanahimaim Golgotha). Jesus ana koros eabar enan|alt="Jesus carrying cross" src="cn01833B.tif" size="col" loc="Jhn 19.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.17"
18 A makum teka nonei ti tapala nien tara koruse, ba nori e tapala has ner a tana elasolana katun tara tana huol a koruse, tabi i hapala na tabi i hapala, be Iesu te kana i hagus.
18 Nati’imaim hi’onafen, naatu orot rou’ab auman, Jesu foun in, orot rou’ab roun roun hi’in.
19 Be Pailat e hakoloto nena a toa bun ranga me hake rien tara koruse. Na bun ranga teka e poei, “Iesu ni Nasaret, a King turu Jiu.”
19 Pilate fef kirum naatu onafamaim hidudun, Kikirum i JESU NASARETH OROT, JEWS HAI AIWOB.
20 U Jiu u para ti rit u ranga teka, taraha a makum ti tapala nia e Iesu tara koruse e ma lehana bani a taun. A bun ranga teka i koloto nia turu topisa u mar ranga: Ha-Hibru na Ha-Latin na Ha-Grik.
20 Sabuw moumurih maiyow iti kikirum hi’itin hiyab, anayabin efan iti Jesu hio’onaf i men yokomih bar merar gagamin sisibin. Iti tur i Hebrew, Latin naatu Greekamaim kirum.
21 Bu pris pan turu Jiu e poier tere Pailat, “Alö e moa te go mar hakoloto menien teka: ‘A King turu Jiu.’ E moa. Alö go mar hakoloto menien: ‘A katun teka e poei, Alia a King turu Jiu.’”
21 Firis ukwarih, Pilate isan hio, “Jew hai aiwob bikirumin, i eo i Jew hai aiwob.”
22 Be Pailat e ranga palisito me poiena, “U ranga te hakoloto nagu lalia i koloto hakapein.”
22 Pilate iya’afut, “Abistan ayu akikirum, i kirum.”
23 I murina poata ti tapala hakapa nia u soldia e Iesu tara koruse, ba nori e luer a man hasobu i tanen me molamole ieren tara tohats a makum, a toa soldianen ne na makum. Nori i lu hasi u hasobu u ngahangaha i tanen te moa ta samap i tanen. Nonei a toa makum a ohots.
23 Rakit wairafih Jesu hio’onaf ufunamaim ana waifuw hibow hiyarouseben matah kwafe’en himatar, matah taita’imon hiya, rakit wairafih taita’imon isah. Naatu faifuw tafan ebiyoun aurin sakisakir en auman hibai.
24 Bu soldia e hiararangar me poier, “Ara gi ma kis kakate ien. Ara gi pilei satu sil tune ien ba ra te tare rou esi te lue noen.” A ka teka e butu sil te ga mana u u ranga turu Buk u Goagono te poiena:
24 Rakit sabuw taiyuwih isah hio, “Men tanasib baise tani’arow tana’itin yait boro nab.” Iti mamatar i tur marasika hio hikirum inu’in i titurobe isan.
25 E tsinana e Iesu e tuol hasukusukuia i rehina koruse tere Iesu, ne toulana e tsinanen has, ne Maria nonei a tahol tere Klopas, ne Maria Matalina. Nori a pal tohaliou reka i ka hoboto.
25 Jesu ana onaf anamaim i hinah batabat, naatu i hinah rubun, Mary Clopas aawan naatu Mary Magdalin.
26 Be Iesu e tarena e tsinanen na lia a katunun tsitsilo te ngil korue ien alam u tuol hobotoia i rehinen. Be Iesu e poiena tere tsinanen, “Nonei a katunun tsitsilo teka a pien i tamulö.”
26 Jesu hinah naatu ana bai’ufununayan orot i ana yabow hairi hibatabat itih, imih hinah isan eo, “Natu ina’itin.”
27 Ba nonei e poiena i tar, “E tsinamulö teka.” Na tara poata teka ba lia e lu menagi e Maria tara luma i tar te go na ka nitoa ien.
27 Naatu bai’ufununayan orot isan eo, “Hinat ina’itin”. Nati ana veya’amaim bai’ufununayan orot hinah bai hairi hin ana baremaim hima.
28 E Iesu e atei sil a mamana toukui i tanen e kapa. Bu ranga turu Buk u Goagono e butu hamanana te poien, “Alia e makagu.”
28 Jesu so’ob bounabo sawar etei’imak na ana yomanin tit, marasika Buk Atamaninamaim hikirum inu’in na iturobe. Jesu eo “Ayu sikou mamah.”
29 A kan osul te saputi u wain u melil e ka, ba nori e haputuer u magomagolo turu wain u melil me hake rien tara tsi kalan hisop, ba nori e hala mena rien i runguna e Iesu.
29 Tew ta nati’imaim harew tenakuyakuy awan karatan batabat, wanabir hibai harew hibu’utu’ub isikar wan himetan hi’otra’ah Jesu ufurinamaim hiyei.
30 Be Iesu e ousena a wain me poiena, “A toukui hoboto i tar e kapa talana.” Ba nonei e haturu pute iena a bakunen me matena.
30 Jesu harew kartoman naatu eo, “Iti’imaim sawar.” Imaibo sikan sir naatu ayubin tabaratait.
31 Bu Jiu e rangatser e Pailat te go haniga merien te gi peko merien a man mour u katun ti kuteia turu koruse na te gi lu puta meri a peisaren turu koruse. I kato mei a ka teka taraha nonei u lan te gi hamatskö meien a man ka turu Paska turu Jiu, na nori i raman te gi ka u a tuanreiren turu koruse turu Lan u Goagono turu Jiu i mahö, taraha u lan teka e goagono koru.
31 Jew ukwa’ukwarih Pilate hifefeyan baibasit baitih orot hio’onafih ah tarkakakiren isan, naatu biyah onaf afe’enane bow yara’iyen isan. Hifefeyan anayabin ana mar natot i Baiyarir Ana Veya. I men hikok biyah boro auyom hita’in.
32 Bu soldia e lar me na pekoer a man mouna toa katun te kute gono mei e Iesu. Na nori i peko hasi a man mouna tabi te kaia i hapala.
32 Imih baiyowayah hin orot ta wan an hitarkakiren naatu hin orot bairu’abin an hitar kakiren, iti orot hairi i Jesu bairi hio’onafih.
33 Ba nori e la uarima tere Iesu me tarer e Iesu e mate hakapa, ba nori e ma pekoeri a man mounen.
33 Baise hina Jesu biyan hititit i moroboka inu’in hi’itin, isan imih an men hitarkakiren.
34 Kaba toa soldia e sakei a liklikina e Iesu u saka. Bu rahatsing nu ramun e lakasa boroborona i ielesala.
34 An hitatakakiren efanin sorodiy kiram robra’at Jesu naiwan yi naatu mar ta’imon rara naatu harew auman suwa re.
35 Alia e Jon tu tarei a ka teka alia u hatei hakapein u ranga. U ranga i tar e manana, na lia e atei hasegu te mana uana u ranga i tar. E kato uana teka ba limiu te tatei hamanamiu.
35 Orot iti matar i’itin i eo’orereb, naatu anaorerereb i turobe. I so’ob abistan eo i turobe, isan imih kwa auman kwana’itin kwanitumatum.
36 A ka teka e butu ba te kato hamanena u ranga turu Buk u Goagono te poiena, “E moa tu toa tu tsinö i tanen te gi tatei peko romana.”
36 Iti na’atube matar saise abisa Buk Atamaninamaim hikikirum na iturobe. “Boro men ana rarik ta natato’ob.”
37 Na u tana u ranga turu Buk u Goagono e kato uana, “U katun ti sake ien e tare roen.”
37 Tur tabo Buk Atamaninamaim eo, “Sabuw boro hinanuw nati hiyiy hina’itin.”
38 Poata te kapaia a man ka teka, be Josep a katun tara taun i Arimatia e rangatsena e Pailat te go lu menien u tuanrei tere Iesu. E Josep a toa katunun tsitsilo tere Iesu, kaba nonei e matoutir u Jiu me hamousena a nihamana i tanen. Be Pailat e hanigana, be Josep e lana me na lu ba nena a tuanreina e Iesu.
38 Iti ufunamaim Joseph Arimathea orot, Jesu ana bai’ufununayan ta wa’iwa’iramaim na Pilate ifefeyan Jesu biyan tab isan. Anayabin Jew hai ukwarih isah bir. Pilate ana baibasitamaim, Joseph na Jesu biyan bai yare.
39 E Nikodimas, a katun te la mam u tere Iesu tara bong, nonei e la gono mei e Josep, ba nonei e la mena a potsingina u huol u mar roei ti ngöei u mer na u alos. Nonei i sohala hobotsen na nitiama i tanen e antunaia tara 45 kilo.
39 Nicodemus gugumin ta i wan in Jesu i’itin, i boun raiy ta wabin myrrh naatu raiy ta wabin aloes auman higagamuw ana bit i 30 kilos bai na Joseph hairi hin.
40 Ba nori a elasolana katun i lueto a tuanreina e Iesu me pits gono merien u labalaba u lamelame te ka mei u potsing teka te soka haniga koru, te mar kato uar u Jiu te kaho mena rien a katun.
40 Orot hairi Jesu biyan hibu’ub hiyare naatu Jew hai bairahiya ana efamaim biyan raiyamaim hibobunei naatu rah ana faifuwamaim hisum.
41 A toa kui te kaia i rehina makum ti kato hamatia e Iesu, na i iahana kui e kaia a kioun mate a tsimus. E moa noa ta toa te gi hongeia tara kiou teka.
41 Efan menamaim Jesu momorob i sisibinamaim i masaw ta, naatu nati masaw wanawanan hub boubun men yait ta imaim hiyai.
42 U Lan u Goagono turu Jiu e sukusuku tala, ba nori e honge ria e Iesu i iahana kiou teka, taraha e kaia i sukusuku.
42 Iti ufunamaim i Baiyarir Ana Veya, anayabin hub i yubin, isan imih Jesu biyan hibai hin imaim hiyai.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.