Lucas 5

Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Itsamatacabi Jesús nuca Genesaret pucaxaneto itapata. Nexata jivi ayaibitsaëtoxaneto cënënaponatsi imoxoyo pejumetaenexatsi Jesús petsipaebilivaisi, Dioso pitorobilivaisi.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Nexata Jesús anijajerabeje taeruta bajarajota pucaitapata. Bajarapamobeje dujuai peyamatajucaevi Simónbana vecuanonobajunarëcëpa. Nexata bajarajota imoxoyo Simónbana quiatanubena dujuai peyamatajucaejava.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Nexata Jesús runareca jera ënëabereca, Simón pijajera ënëabereca. Jesús itoroba Simón jera peyatorotsinexatsilia tsiquirijavayo puca tuatuajëyojavabelia. Jesús eca jeraënëta. Nexata Jesús jera ënëjavaverena livaisi tsipaebeca bajarapajivi bitsaëtoxanetojavabelia.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 Itsa baja Jesús copata jivi livaisi petsipaebijava, nexata jumaitsi Simónjavabelia:
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Nexata Simón jumaitsi Jesúsjavabelia:
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Nexata copareca pitorobicueniatsi. Itsa jutsina dujuai peyamatajucaejava, ayaijavaxaneto bitso dujuai yajutsina. Nexata dujuai peyamatajucaejava imoxo peyamaëucuucucae.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Nexata itacovaebarena penajuayamatajucaevi peponaenexarena itsamota peyavenonaenexatsi. Bajarapamonae nubenalia puca itapatalia. Nexata bajarapamonae ponarena. Vënëta bajarapamobeje dujuai. Imoxo dujuai peyabubunae bajarapamobeje.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Nexata Simón Pedro itsa tane bajarapacuene, pematabacabëta tonuca Jesús pitabarata. Jumaitsi Jesúsjavabelia:
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 Bajarapasamota peyavenonaenexatsi. Bajarapamonae nubenalia puca itapatalia. Nexata bajarapamonae ponarena. Vëncuenia Simón jumaitsi tsipaji penajuayamatajucaevi yajava bitso jamatabëcuenenabenajaca, bitso ayaijavaxaneto dujuai peyamatajutsixae.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 Ponëbeje Simón yanatatsi, Santiagobeje Juanbeje. Bajaraponëbeje Zebedeo pexënatobeje. Bajaraponëbeje ata jamatabëcuenenabenajacabeje. Nexata Jesús jumaitsi Simónjavabelia:
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Nexata bajarapamonae robobocalia jerabeje tajetabojavabelia. Bajaraxuacujinae bajarapamonae pecajinavanapaejavaximi rajuta itsamonaejavabelia. Bajaraxuacujinae pënapona baja Jesús.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Jesús itsa ponapona tomarata, nexata bajarajota patajopa pebi, bajayajebi bitso peperabëtsabanaenë. Itsa bajaraponë tane Jesús, pematabacabëta irataeya bocajunua Jesús pitabarata. Vajëta pinijicuenia Jesúsjavabelia. Jumaitsi:
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Nexata Jesús pecobeta perabëjayalia bitso peperabëtsabanaenë. Jumaitsi bajaraponëjavabelia:
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Nexata Jesús jumeitaveta bajayajebi bitso peperabëtsabanaenëmi petsipaebiyaniva itsajiviyojavabelia ata pacuenia Jesús jamatejemayaexana bajaraponë. Jesús jumaitsi:
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Itsiata Jesús vënëlivaisitanetsi daxita bajarapanacuapijivi. Nexata Jesús jivi itsa vënëlivaistanetsi, ayaibitsaëtoxaneto patapona Jesúsjavaberena penamuxunaevetsinexatsi petsipaebilivaisi. Bajarapamonae pata Jesús pejamatejemayaexanaenexanua piavitanejavavecua.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Itsiata Jesús itsajavata jivivecua natixitabiaba pesaicaeyojavabelia. Bajarajota vajëtabiaba Diosojavabelia.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Itsamatacabi Jesús jivi livaisi tsipaeba. Bajarajota naena fariseovi. Naenanua judíovi pecujarubivi ata. Bajarapamonae pata Galilea nacuata penaetomaranëjavaverena, Judea nacuata penaetomaranëjavaverena ata, Jerusalén tomaraverena ata. Nexata bajarapamatacabi Jesús Dioso pesaëta caëjëpaeyaexanatsi jivi pejamatejemayaexanaenexa piavitanejavavecua.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Nexata bajarajota Jesúsjavaberena pebijivi camayota yavëtacaraparena petabusipacuenabinëtsi. Bajarapamonae picani bajaraponë boyalia yavëtacarajonejitsialia peyabuatsinexa Jesús pitabarata.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Itsiata acuenebi boyalia pecajonejava. Tsipaji bitso jivi bajarapabo yavënëca. Nexata bajarapamonae petabusipacuenabinëtsi bojumabetsia cajunaya. Bomatatujavavetsica vojoexana. Nexata bajarapavojotuatsica petabusipacuenabinëtsi camayota yacopatsicatsi jivi tuatuajëatsica Jesús pitabarayatsica.|src="CN01686B.TIF" size="span" copy="© 1978 David C. Cook Publishing Co." ref="Lc 5.19"
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 Jesús jamatabëcueneyapëtane pacuenia bajarapamonae sivanajamatabëxainatsi. “Nacatojamatejemayaexanaenatsi cajena,” pesivajamatabëjaijavatsi Jesús jamatabëcueneyapëtane. Bajaraxuata petabusipacuenabinëtsijavabelia Jesús jumaitsi mapacueniaje:
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Nexata judíovi pecujarubivi, fariseovinua, itsa jumetaeyena Jesús pejumaitsijava bajarapacuenia, najamatabëxainena bëpënëa mapacueniaje:
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Nexata Jesús jamatabëcueneyapëtane bajarapamonae bëpënëa pesivanajamatabëxainenaejava bajarapacuenia. Nexata Jesús jumaitsi bajarapamonaejavabelia:
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Paxamë apo pacacaëjëpae ata itsajivi pibisiacuene pexanaeneconi panevecuaajibiaexanaenexa, pacacaëjëpa picani saya jema panejumaitsinexa pejamatejemavijavabelia mapacueniaje: “Cavecuaajibiaexanatsi rabaja pibisiacuene nexanaeneconimi,” panejainexa. Tsipaji itsajivi ata apo yapëtae tsipae saya jema panejumaitsijava. Itsiata baitsi jane itsa pepacuene apo pacacaëjëpae panejamatejemayaexanaenexa petabusipacuenabinëtsi, nexata acuenebi panejumaitsinexa bajaraponëjavabelia mapacueniaje: “Nonotapunare. Ponare baja,” panejainexa. Tsipaji bajarapacuenia pajumaitsimë ata, itsa apo jamatejema tsipae bajaraponë, nexata daxitajivi pacayapëtaejitsipa apo papecacaëjëpaecuene panejamatejemayaexanaenexa bajaraponë, jai nexata Jesús bajarapamonaejavabelia.
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Icatsia Jesús jumaitsi bajarapamonaejavabelia:
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Nexata bajarapacuenia Jesús pejumaitsijavata, petabusipacuenebinëmitsi nonotabapuna baja daxitajivi pitabarata. Pebocaecamayo pita. Pona baja pijaboyabelia. Penajetarucaejavata namutua, Diosojavabelia jumai tsanajetarucae: “Diosomë, pexaniacuene netoexaname,” jai tsanajetarucae bajaraponë.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Nexata daxita pamonae tane petabusipacuenabinëmitsi baja pejamatejemajava, pinijicuenia jamatabëcuenenabenajaca. Nexata bajarapamonae jumaitsi Diosojavabelia:
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Jesús baja vecuapona pabota jamatejemayaexana petabusipacuenabinëtsi. Nexata Jesús penajetarucaejavata taeyeta Levívënënë. Bajaraponë pematamoyanijobinë impuestomatamo gobierno pejamatabëcuene. Pabota jivijavabelia matamoyanijobabiaba impuestomatamo, bajarapabota eca Leví. Nexata Jesús jumaitsi Levíjavabelia:
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Jejai Leví. Nexata nonotapuna. Copata baja daxita pacuene bajarajota nacuenebabiaba. Pënapona Jesús.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Bajaraxuacujinae Leví pijabota napata Jesús. Nexata Leví pinijifiesta toexana Jesúsnexa. Tsipaji Leví jamatabëcuenebarëya Jesús pejunatsixaetsi pijajivitonënexa. Nexata Leví pijabota naena ayaibitsaëto jivijavabelia impuestomatamo pematamoyanijobivi gobierno pejamatabëcuene. Itsamonae ata Leví pijabota naena mesa muxuneneta.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 Nexata fariseovi, judíovi pecujarubavinua, Leví pijabo jumapënëvelia penubenaevi, jamatabëcuenenavëxaniabiaya baracuaicuaijaitsi Jesús pijajivijavabelia. Bajarapamonae Jesús yabara jumaitsi:
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Jesús itsa jumetane fariseovi, judíovi pecujarubivinua, pebaracuaicuaijaijavatsi, nexata Jesús jumaitsi bajarapamonaejavabelia mapacueniaje:
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Bajara pijinia xanë ata itsinë. Apo sivapatajopaenë tajunatsinexa pamonae baja aneconijibi tsavanapae. Sivapatajopajë raja tajunatsinexa pijaneconi pexainaevi. Bajarapamonae junataponajë pecopabinexa pibisiacuene pexanaejava, penajamatabëcuenepënëyorotsinexa Diosojavabelia, jai Jesús bajarapamonaejavabelia.
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Fariseovi, judíovi pecujarubivinua, jumaitsi Jesúsjavabelia:
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Jesús nexata comparacióncuenia jumaitsi bajarapamonaejavabelia:
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Itsiata baitsi jane itsa pejananacasabinë tsimaxëpatsipatsi pijavajabitsaë pevecuacaponaenexatsi itsajavabelia, nexata pecovëta bajarapamonae apo xae tsipae pexaejava. Tsipaji bitso najamatabëxainaejitsipa. Bajara pijinia itsi tajajivi ata. Tayajavaponaponaeepato abaxë apo atsobabiabi pexaejava pamatacabibeje Diosojavabelia vajëtapona. Itsiata pamatacabi xanë necaponaena bajarapamonaevecua, nexata jane baja bajarapamatacabi pexaejava apo xae tsane bitso tanesivanajamatabëxainaexae, jai Jesús peyanijobivitsijavabelia.
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Nexata bajarapamonae perujujamatabëcuene baja penavecuacopatsinexa, Jesús livaisi tsipaeba comparacióncuenia, bajarapamonae pejumecovënëtsinexa ëpejanalivaisi, Jesús petsipaebilivaisi. Bajarapamonae anijajamatabëcuenebeje pexainaeyaniva, perujujamatabëcuene baja penavecuacopabinexa, Jesús livaisi tsipaeba comparacióncuenia. Perujujamatabëcuene yabara Jesús jumaitsi bajarapamonaejavabelia mapacueniaje:
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 Itsajivi ata pijinia apo epacae pejanavinoranë perujubocodoruanëjavabelia bajayajebi peyajebinexa. Pejanavinoranë itsa epacaejitsipa perujubocodoruanëjavabelia, nexata pejanavinoranë yatititibia tsipae. Tsipaji perujubocodoruanë apo yanayeretsi tsipae xaniavaetsia. Tsipaji pejanavinoranë pejumalitsëxë abaxë xaina. Nexata itsa yatititibia tsipae, naxuabijitsipa vinoranëmi.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 Bajaraxuata bepaca pejanavinoranë pejanabocodoruanëjavabelia.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 Itsajivi perujuvinora piapaecujinae, apo jitsipae piapaenexa pejanavinora. Tsipaji jamatabëjumaitsi: “Perujuvinora bitso xanepana pejanavinora matatoxenetsia,” jamatabëjai, jai Jesús bajarapamonaejavabelia comparacióncuenia. Bajarapacuenia Jesús jumaitsi comparacióncuenia tsipaji bajarapamonae catsiteca perujujamatabëcuene. Nexata Jesús jitsipa bajarapamonae pejumecovënëtsinexa ëpejanalivaisi, palivaisi Jesús tsipaeba.
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.