Lucas 24
Dios pejumelivaisibaxuto pejanalivaisibaxuto (GUH) vs AAI
1 Judíovi baja penacueraevetsimatacabi verevereca. Nexata meravia pitsijavata, ajena juameto pitsapaina, papetiriavi xaniavaeta pexaniapetuxujuvijava, icatsia ponalia Jesús petëpaenë pebuatsiibovajutsijavabelia. Patuxujuvijava xaniavaeta Jesús petëpaenë peperabëexabinexa, caponalia Jesús petëpaenë peperabëexabinexa jane baja picani. Itsapetiriavi yajava ponalia peyanabinexatsi.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 Itsa baja palia, nexata bajarapapetiriavi tane Jesús petëpaenë pebuatsiibovajutsi peyavëpaacatsiibopanaxanetomi petixitanutsijavalia.
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 Bajarapamonae joneya picani Jesús pebuatsiibovajutsijavalia. Itsiata baitsi jane apo caxitajarababuatsi petëpaenë, pepo petuxanenë Jesús.
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Nexata bajarapapetiriavi bitso jamatabëcuenenajunaviaca. Apo yapëtae pacuenia exanaejitsia. Bajarajota nexata bajarapapetiriavi taenuta anijanëbeje ángelnëbeje. Bajaraponëbeje penaxatatsijavabeje nivenivena bitso.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 Bajarapapetiriavi bitso cujunava bajarapaángelnëbeje. Nexata pecajunavi pematabacabëta irataeya bobena. Nexata bajarapaángelnëbeje jumaitsi petiriavijavabelia:
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Bajaraponë majotaje ajibi baja tsarucae. Dioso rabaja icatsia asaëyaexanatsi. Panajamatabënapire pacuenia pacatsipaeba Galilea nacuata pamatacabi abaxë asaë tsaponaponae.
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 Bajaraponë baja cajena tajëvelia pacajumaitsi: “Xanë, Daxitajivi Pematapijinënë, necanajetsiana pibisiajamatabëcuenevi pecobeyabelia. Nexata bajarapamonae cruzajavabelia necobematabiabarutsiana tanebeyaxuabinexa. Itsiata baitsi jane tanebeyaxuabicujinae, acueyabi matacabita, icatsia asaënë tsane,” pacajai baja cajena tajëvelia Jesús itsa abaxë pamatacabi pacayajavaponapona, jai ángelnëbeje petiriavijavabelia.
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Nexata bajarapapetiriavi najamatabënapita pacuenia Jesús tajëvelia jumaitsi.
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 Nexata baja bajarapapetiriavi naviabarena Jesús petëpaenë pebuatsiibovajutsijavaverena. Nexata bajarapapetiriavi tsipaeba daxita bajarapacuene yabara once ponëbeje, Jesús pijaapóstolevijavabelia. Tsipaebanua daxita itsamonae Jesús pijajivijavabelia ata.
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 Bajarapapetiriaviyajuvënëvi itsava Maríavënëva. Bajarapova Magdala tomarapijiva. Itsava pijinia Juanavënëva. Itsava pijinia icatsia Maríavënëva. Bajarapova Santiago pena. Itsapetiriavi yajava tsipaeba bajarapacuene yabara apóstolevijavabelia.
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 Bajarapapetiriavi apóstolevijavabelia tsipaebi ata bajarapacuene yabara, itsiata apóstolevi apo jumexaniataetsi. Apóstolevi saya bajarapalivaisi yabara jamatabëjumaitsi: “Saya meta bajarapapetiriavi pijacuata exana bajarapalivaisi,” jamatabëjai apóstolevi.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Itsiata baitsi jane Pedro pitsapalia bovecua. Nexata cujinaejinalia Jesús petëpaenë pebuatsiibovajutsijavabelia. Nexata Pedro bajarapaibovajualia itsa naëcolia, taeyejeba pebobenaejava bajarajota daxitanëreca Jesús mataquionaeya pematacacëbipanamitsireca. Nexata baja Pedro naviata boyaberena. Najamatabëxaina bajarapacuene yabara.
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 Pamatacabi bajarapapetiriavi tane ángelnëbeje, bajarapamatacabi Jesús pijajivitonëbeje Jerusalén tomaravelia naropotabeje. Ponabeje Emaús tomarabelia. Bajarapatomara eca once pakilómetrobeje Jerusalén tomaravecua.
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 Bajaraponëbeje baracuaicuaijaibeje tsanajetarucae daxita pacuene copiapata.
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Itsa abaxë bajarapalivaisi cuaicuaijai tsanucaponaebeje, Jesús pëcaxitajarabalia. Nexata Jesús muxunenianajetaruca bajaraponëbeje.
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 Bajaraponëbeje tae atabeje Jesús, itsiata apo yapëtaebeje Jesúscuene.
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 Nexata Jesús yanijoba bajaraponëbejejavabelia. Jesús jumaitsi:
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 Bajaraponëbeje itsanë pevënë Cleofas. Nexata Cleofas jumaitsi Jesúsjavabelia:
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Nexata Jesús jumaitsi bajaraponëbejejavabelia:
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Nexata sacerdotevi penamatacaitorobivi, vajanacaevetsivi yajava, canajetatsi Jesúspijinëmi. Canajetaxuabatsi Jesúspijinë cruzajavabelia pecobematabiabarutsinexatsi pebeyaxuabinexatsi.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 Paxanë picani bajaraponëmi yabara pajamatabëjumaitsinë: “Bajaraponë nacavecuacapitsapaena itsanacuaverena pepatsivi, pamonae apo judíovi, vajanacayanacuaevetsijavavecua pepitsapaenexa,” pajamatabëjanë tsavanapae picani Jesúspijinë yabara. Nexata Jesúspijinë pebeyaxuabicujinaetsi, ajena baja xaina acueyabi pamatacabibeje.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 Paxanëyajuvënëvi, petiriavi, ajena, bajayacunua, panenabenajacaeyaexana. Bajarapamonae bajayacunua, ajena juameto pitsapaina, ponalia Jesús petëpaenë pebuatsiibovajutsijavabelia.
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 Itsiata apo caxitajarababuatsi bajarajota Jesús petëpaenë. Nexata bajarapapetiriavi naviabarena. Bajarapamonae panetsipaeba pacuenia bemajitsinaebota tane ángelnëbeje. Angelnëbeje pina nexata jumaitsibeje petiriavijavabelia: “Jesús rabaja asaë tsaponaponae icatsia,” jai pina.
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 Nexata itsamonae paxanëjuvënëvi pona Jesús petëpaenë pebuatsiibovajutsijavabelia. Nexata tane pacuenia baja petiriavi panetsipaeba. Jesús itsiata petëpaenë apo taeyabuatsi, jaibeje Jesúsjavabelia Emaús tomarabelia peponaenëbeje.
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Nexata Jesús jumaitsi bajaraponëbejejavabelia:
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 Nexata apo payapëtaemëbeje pacuenia Cristo, Dioso athëbëvetsica pitorobinëtsitsica jivi pecapanepaenexa, copiaya bitso bejiobiaexanaejitsiatsi peponaevajënaeya paxa Diosojavabetsia athëbëtatsia paxa pemuxuneneta peecaenexa, nayabarajai Jesús bajaraponëbejejavabelia.
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Nexata Jesús xaniavaetsia navajunupaeba bajaraponëbejejavabelia daxita pacuenia Dioso pejumelivaisibaxutota tajëvelia jumaitsi Jesús yabara. Taxuxuaba jane baja penavajunupaebijava pacuenia Moiséspijinë peyaquinaebaxutota tajëvelia jumaitsi Jesús yabara. Bajaraxuacujinae icatsia navajunupaeba pacuenia daxita itsaprofetavi peyaquinaebaxutonëta ata jumaitsi Jesús yabara.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 Itsa baja imoxoyotanajetarubena patomarata bajaraponëbeje patsijitsiabeje, Jesús itajara rovia bepeponaejitsia bajaraponëbejevecua.
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 Nexata bajaraponëbeje bitso asivabeje Jesús penajuamajitsinexa bajarapatomarata. Jumaitsibeje bajaraponëbeje Jesúsjavabelia:
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Itsa bajaraponëbeje yajavaecabeje mesa muxuneneta, Jesús pita panbë. Jumaitsi paxa Diosojavabelia:
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Bajarajota matapania bajaraponëbeje yapëtanebeje Jesúscuene. Itsiata baitsi jane bajarajota vecuacaevatsibeje Jesús. Apo taebeje baja matavëjëa.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 Nexata bajaraponëbeje najumaitsibeje:
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 Nexata bajarajota bepijia naropotabeje Emaús tomaravecua. Naviatabeje baja Jerusalén tomarabelia. Nexata Jerusalén tomarabelia itsa patabeje, caxitajarababeje penacaetuatsijavata once ponëbeje apóstolevi, itsamonae yajava Jesús pijajivi.
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 Nexata penacaetuatsivi jumaitsi bajaraponëbejejavabelia:
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Nexata ponëbeje Emaús tomaraverena patabeje, tsipaebabeje bajarapamonaejavabelia pacuenia namutoepatualia pëcaxinatsibeje Jesús. Tsipaebabejenua pacuenia matapania yapëtanebeje Jesúscuene, pitabëta itsa epatsënëquejeba panbë.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Ponëbeje Emaús tomaraverena patabeje, tsipaebabeje Jesús pijajivijavabelia pacuenia tanebeje Jesús Emaús tomaratalia. Nexata bajarapaepatota Jesús tsitanaitajëta pijajivijavabelia. Jesús jemata nuca pijajivi tuatuajëta. Jesús bajacoba pijajivi.
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 Nexata Jesús pijajivi bitso nabenajaca.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Nexata Jesús jumaitsi pijajivijavabelia:
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Panecobetaema. Tataxubeje ata pataema. Xanë rabaja maje. Panejayabare. Paneyorobarenua xaniavaetsia. Petëpaenëmi raja peneta pejumape avijibi. Asijibinua. Apo perabëitsi cajena pacuenia xanë perabëitsinë, jai Jesús pijajivijavabelia.
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Jesús itsa jumaitsi mapacueniaje, nacobeitajëta pijajivijavabelia. Nataxuitajëta yajava.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Jesús pijajivi bitso tsitapexaniacuenetsi. Itsiata baitsi jane Jesús pijajivi abaxë apo jumexaniatae xaniavaetsia Jesúscuene. Jesús nexata jumaitsi pijajivijavabelia:
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Nexata Jesús pijajivi rajutatsi pesebidujuaijavayo, jabëperiyo yajava.
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 Pita baja Jesús. Nexata Jesús pijajivi pitabarata xane.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Nexata Jesús jumaitsi pijajivijavabelia:
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Nexata Jesús pijajivi jamatabëcuenecaëjëpaeyaexana Jesús pijajivi xaniavaetsia pejumeyapëtaenexa pacuenia Dioso pejumelivaisibaxutota tajëvelia jumaitsi Jesús yabara.
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 Jesús jumaitsi pijajivijavabelia mapacueniaje:
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Jumaitsinua pacuenia patajajivimë tajumelivaisi patsipaebaponaejitsiamë daxitajivijavabelia. Nexata tajumelivaisi patsipaebaponaename daxitajivi penajamatabëcuenepënëyorotsinexa Diosojavabelia, pibisiacuene pexanaeneconimi pevecuaajibiaexanaenexatsi Dioso. Copiaya Jerusalén tomarata pataxuxuabianame panetsipaebijava. Bajaraxuacujinae patsipaebanajetarubenaename daxitanacuanëjava.
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 Paxamë rabaja pataneme daxita pacuene netocopiapata. Nexata jivi patsipaebaponaename daxita bajarapacuene yabara.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Espíritu Santo, ponë taxa Dioso najumecapanepaeya pacarajutsiapaeba, pacatoitorobianicatsi papecatsijamatabëjonenexa. Abaxë pajinavanapaename majotaje Jerusalén tomarata. Matapania Dioso athëbëvetsica pacajamatabëcuene caëjëpaeyaexanaena pinijicuene paneexanaponaenexa, paponaename jane baja tajumelivaisi jivi panetsipaebanajetarubenaenexa daxitanacuanëjava, jai Jesús pijajivijavabelia.
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Jesús pijajivi matacalia Betania tomarabelia. Jesús nacobeyotsiaya pijajivi tovajëcanuca Diosojavabelia Jesús pijajivi peyavenonaenexatsi Dioso.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Nexata saya bajarajota Jesús pijajivi athëbëabetsia baja vecuapona. Jesús baja Dioso caponatsi athëbëabetsia.
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Jesús pijajivi jamatabëjumaitsi:
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 Templobojavabelia Jesús pijajivi joneyabiaba pevajëcabiabinexa Diosojavabelia. Jesús pijajivi pexaniajamatabëcuene rajutabiaba Diosojavabelia.Jerusaléntomara|src="HK00379B.TIF" size="span" copy="Horace Knowles ©The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972." ref="Lc 24.53"
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.